Tag: Fanatic

Fanatic -laudat: Ray Pure

Posted on by

TwentyKnotsilla oli kesätunnelma: iloisia kesäihmisiä lempiharrastuksien parissa, suppaajia, purjelautailijoita ja jopa pilates -ryhmä.  Vesillä oli reipas tunnelma, tuulta oli 6 m/s, joten meloakin sai. Mikä sen parempaa näin töiden jälkeen.  Aurinko paistoi suorastaan kuumasti, oli ihan etelänmaatunnelma. Ei meinannut maltaa lähteä kotia kohti, oli mukava rupatella ja nauttia auringosta.

Lautana tänään kova Fanatic Ray Pure. Minulla kapeampi malli ja Tiina meni leveämmällä.  Otimme alkuun tuntumaa suojaisemmassa paikassa saarten välissä, ja sitten lähdimme kiertämään Kuusisaarta. Tyynemmässä laudat olivat oikein mukavat, mutta kyllähän Ray Puren vahvuus tuli loistavasti esiin vastaisessa tuulessa.  Antoi vähän vauhtia, niin nokka vain halkoi aaltoja reippaasti, muutamat veneiden lähettämät sivuaallotkaan eivät tuntuneet missään.  Oli ilo mennä vastaiseen tällä laudalla.  Kuusisaaren päässä nautimme hetken istuen suorastaan helteisestä säästä saarien suojassa. Mikä kesäpäivä! Ja mikä viettää sitä näin!

Käännyimme takaisin ja nautiskelimme todella reippaasta myötäisestä. Tulimme kuin lentäen takaisin. Tiina kertoi leveämmän laudan olevan aivan ihana, nopea ja sulava, mutta kuitenkin vakaa.  “Jos olisi kovaa lautaa hankkimassa, tässä olisi todella hyvä lauta.”  Itsekin tykkäsin kapeasta todella paljon, se on aivan herkku.  Loistavan liukumisen ja aaltohalkomisen lisäksi, nämä ovat kauniita kuin karkit. Helppo on toivelistalle lisätä.

Muut Fanatic -lautatarinat:

Fanatic Fly

Fanatic Ray Air Premium

Fanatic -laudat: Fanatic Ray Air Premium

Posted on by

Minulla on ollut toiveissa jo jonkin aikaa kiertää Seurasaari kokonaisuudessaan. Tunti ei siihen ihan riitä, joten varasimme Tiinan kanssa kahden tunnin vuorot tälle päivälle sitä varten. Tänään oli merellä tuulista (6 m/s), joten lautavalintaa tehtäessä sekin otettiin huomioon. Hetken pohdittuamme TwentyKnots -henkilökunnan kanssa asiaa Fanatic -lauta oli tänään Fanatic Ray Air Premium.  Teräväkärkinen ilmatäytteinen retkilauta, joka on kuitenkin leveä ja vakaa, joka on hyvä ominaisuus näin tuulisella säällä.  Tiinalla oli tänään StarBoardin Free Ride, joka on mukava kova retkilauta.

Pääsinkin testaamaan lautaa monenlaisissa olosuhteissa: tuulta riitti leppoisasta alkureitin tuulesta seurasaaren kaukaisemman kärjen kunnon tuuleen ja aallokkoon, jossa ei päässyt eteenpäin seisten vaan piti ottaa vauhtia polvillaan.  Pidimme pienen jaloittelu- ja evästauon suojaisassa laguunissa, jossa lipui myös ylväs joutsen. Ihan saaren kärjessä päätimme oikaista kivien välistä, jolloin pääsimme myös kelluttamaan lautoja. Loppumatka olikin sivumyötäistä, jossa oli kevyt tulla takaisin Kuusisaaren toiselle puolelle ja tyveneen veteen.

Tässä kelissä ja runsaalla kahvitauolla Seurasaaren kiertoon meni  kaksi ja puoli tuntia, ja retki olli todella mukava ja vaihteleva.  Jos SUP -kokemusta vielä vähän,  niin kannattaa tehdä tämä retki vähemmän tuulisella säällä. Meillä oli kyllä hauskaa.

Fanatic Ray Air Premium -lauta oli juuri sellainen kuin lupailikin. Menee reippaasti eteenpäin, mutta on leveytensä ansiosta vakaa ja luotettava tuulessa ja aallokossa. Tätä lautaa suosittelisin henkilölle, jolla jo hieman kokemusta vaikka vuokralaudoista ja suunnittelee oman laudan hankkimista retkiä varten.  Tämän saa kätevästi pakattua mukaan minne vain, etenee vedessä kevyesti ja mukavasti pidemmänkin matkan ja on vakaa. Tästä laudasta on varmasti iloa pitkäksi aikaa monenmoisissa melonnoissa.

 

Huom: Suorapätkä saaren yli: unohtui laittaa sporttikello käyntiin

 

Harkitsetko ilmatäytteistä SUP -lautaa?

Posted on by

Tein pienen jutun viime syksynä ensimmäisestä kokemuksestani ilmatäytteisen SUP -laudan täytöstä ja käytöstä.  Nyt minulla kokemusta lisää, joten päivitin kirjoitusta hieman.

Ilmatäytteinen SUP -lauta?

 

Fanatic -laudat: Fanatic Fly

Posted on by

‘Kotisatamani’ TwentyKnots Kalastajatorpalla toimii myös Fanatic SUP lautojen ja -tarvikkeiden myyjänä (verkkokauppa), joten heillä pääsee myös kokeilemaan ja testaamaan erilaisia Fanatic -lautoja.  Kun viime syksynä päätin hankkia ensimmäisen ilmatäytteisen laudan, koekäytin monia lautoja usealta tarjoajalta.  Sitten olikin lopulta helppo valita mieluinen ja tänä kesänä olen päässyt käytännössä toteamaan, että valinta oli onnistunut. Koekäyttö ja testaaminen kannattaa.

Ajattelin nyt loppukautena testailla tarjolla olevia erilaisia Fanatic -lautoja ja kirjoittaa käytöstä pienen tarinan.  Tänään vuorossa ensimmäinen: Fanatic Fly Soft Top. Fanatic Fly on TwentyKnotsin perusvuokralauta.  Siihen käyttöön se onkin ilmiömäisen hyvä: todella vakaa ja luotettava.  Tänäänkin oli tuulta sellaiset 6 m/s eikä tullut kertaakaan tunnetta, että laudalta tippuisi.  Polvilleen meni ihan vain sen takia, että pääsi paremmin etenemään vastatuulessa, tuulenvastus oli näet melkoinen.

Kaverini Tiina, joka suppasi tänään kanssani ja kutsuu itseään vielä aloittelijaksi (käynyt muutaman kerran kesässä),  sanoi Flytä luottolaudaksi.  Sillä on mukava ja luotettavantuntuista mennä. Hän oli tänään ensimmäistä kertaa isommassa tuulessa, ja tykkäsi kovasti laudasta tänäänkin ja meni aallokossa ilman mitään ongelmaa. Lisäksi Soft Topin erikoisuus on varpaille ja jalalle todella mukavantuntuinen pehmeä pinta, arvostamme.

Pyöreäkärkisenä lautana Fly ei ole nopeimpia lautoja, mutta se on erittäin mukava ja varma kaikissa keleissä, niin kuin tuli tänäänkin todettua.  Lähtöpisteessä oli kova tuuli ja aallokko, ‘laguunissa’ täysin tyyntä ja Kuusisaaren toisella puolella sopiva mieto tuuli ja ihana auringonpaiste. Tämä lauta meni kaikissa näissä olosuhteissa vakaasti, ja erittäin mukavasti.  Hyvä yleislauta niin vuokrakäyttöön kuin ensimmäiseksi omaksi laudaksi tai vaikka koko perheen käyttöön mökkirantaan.

 

 

 

Minun lajini Sport-lehdessä

Posted on by

Kerroin aikaisemmin kuvauksistani Kalastajatorpan rannassa Sport-lehteen. Valokuvaus tapahtui toukokuun 17. päivän iltana ja sää oli aurinkoinen, onneksi, näin saatiin lehteen nätti kesäinen kuva.  Sää oli todellisuudessa viileä,  suoraan sanottuna kylmä, jonka ehkä pystyy näkemään kuvan asusta, minulla on päällä sekä lyhytlahkeinen märkkäri että takki. Nyt lehti on julkaistu ja sen ja koko SUP- jutun voi lukea joko paperisena versiona tai digilehtenä. On siellä muutakin mukavaa mm. SUP-joogaohjeita, sinivalkoisia lomavaatteita ja mansikkareseptejä. Ja mikä parasta kesäsäät ovat täällä ja pääsee laudalle T-paidassa ja sortseissa. Nautitaan nyt kesästä ja luonnosta!

Espoon järvet 2/73: Pitkäjärvi

Posted on by

Tänään oli SUP -vuorossa Espoon järvi  numero kaksi, Pitkäjärvi. Ajattelimme alunperin lähtöpaikaksi Laaksolahden uimarantaa, mutta siihen ei päässyt kovin lähelle autolla, niin jatkoimme hieman eteenpäin ja niin löytyikin mitä mainioin vesille laskupaikka.  Aivan Pitkäjärventien varressa on virkistyspaikka, jossa on pieni patio, penkkejä, autoille tilaa ja veneranta, josta oli todella helppo lähteä järvelle myös SUP -laudalla.  Penkeillä oli vaivaton täyttää ja tyhjentää lauta ja siitä oli ihan pieni kävely tasaiseen rantaan, josta oli ilo lähteä vesille.  Lisäksi alle kilometrin päässä oli kaupat ja ravintoloita, joten kuskin/kuvaajan oli todella helppo käväistä virkistymässä odotellessa suppaajaa palaavaksi.

Lisäksi järvi oli mukava supattava.  Tänään oli juuri sopivasti tuulta tällä pitkulaisella järvellä.  Ensin kiisi yhteen suuntaan hyvässä myötäisessä, ja sitten pääsi tekemään töitä vastatuulen ja loppuhuipentuma oli mukava sivutuuli ja -aallokko.  Laudalla oli mukana uusin kuvaushärpäke, teline useammalle kameralle, kiinnitys toimi hyvin eikä ollut kiusaksi mitenkään.  Hyvin on mies tuon suunnitellut ja toteuttanut.

Jos sinulla on oma lauta, tämä on oikein suositeltava suppauskohde. Luulenpa itsekin käyväni täällä uudestaan, vaikka etsimässä Glimsån -joen alkukohtaa, joka käsittääkseni ei ole melottavissa, mutta voi sitä käydä kurkkaamassa kuitenkin.

 

Espoon järvet 1/73: Bodominjärvi

Posted on by

Bodominjärvi on Espoon suurin järvi, joten se oli luonteva aloituskohde Espoon järvien valloitukselle SUP -laudalla. Sää oli tänään sopivan aurinkoinen, ja se olikin houkutellut väkeä runsaasti Oittaan ulkoilualueelle. Lapsiperheitä oli todella runsain  mitoin leikkipuistossa, jokunen meloja ja soutelija oli järvellä ja muutama reipas tenava oli uimassakin!  Laudan pumppaus sujui joutuisasti parkkipaikan läheisyydessä, ja siitä sitten lauta kainaloon ja kanto alamäkeen rantaan.

Tuuli oli sivumyötäinen,  joten oli mukava antaa tuulen painaa reitti järven vasempaan reunaan.  Ajatus oli kiertää järven keskivaiheella oleva saari, se on tullut tehtyä aikaisemminkin, mutta tuulen myötävaikutuksella reitti vaihtuikin koko järven läpi suppaamiseksi.  Ja sinne sitä sitten mentiin, tuuli oli voimakkaasti myötäinen, joten matka taittui mukavasti.  Samalla tuli mieleen, ettei ehkä huvita lähteä vastatuuleen takaisin  vaahtopäisessä aallokossa, joten aloin silmäillä vastarantaa, josko sieltä löytyisi sopiva rantautumispaikka, josta voisi soittaa miehelle ja kertoa, etten olekaan tulossa alkupisteeseen takaisin, vaan minut voisi hakea toisaalta. Autoja näkyikin hyvin liikkuvan rannan tuntumassa, joten uskoin uuden hakupaikan löytyvän helposti. Ja näin kävikin, löytyi oikein kaunis rantautumispaikka, josta oli lyhyt matka autotielle.

Tänään oli matkassa mukana ensimmäistä kertaa myös melaan kiinnitetty kamera, joka otti automaattisesti kahden sekunnin välein kuvia.  Ja hauskoja kuvia ottikin, muutama kuva näistä kuvien joukossa, ne erottaa aika helposti.

Lue lisää Bodominjärvestä Järviwikistä.

P.S. Oittaalla on SUP -lautojen vuokrauspiste, joten tänne pääsee helposti suppaamaan, vaikka ei olisi omaa lautaa.

Jokiseikkailu Keravanjoella

Posted on by

Seurailen Facessa SUP Suomi -ryhmää, ja huomasin siellä viikolla Tuusulanjärven Suppailijoiden kutsun JokiSUPseikkailulle Keravanjoelle tänä sunnuntaina.  Olenhan kovasti tykästynyt jokiin, joten pistin viestiä, että tulisin mukaan oikein mielelläni.  Joten tänä aamuna ‘vesikirpulla’ kohti Kellokoskea lauta repussa mukana. Varasin mielestäni aikaa runsaasti, mutta kun tulin paikalle kaikki olivatkin jo valmiina lähtöön, joten ryhdyin ripeästi valmistelemaan lautaa ja itseaäni retkeä varten.

Sähköpunppuni sai ansaittua ihailua, ja syystä, on se niin kätevä! Samalla kun pumppu hoitaa homman, niin voi laittaa muut asiat valmiiksi. Tällä kertaa se tarkoitti myös uusiin ihmisiin tutustumista.  Paikalla oli Helen, Merle, Laura ja Antti. Selvisikin, että Merle, Laura ja Antti ovat kilpailevia suppaajia, joten kovaan seuraan pääsin! Luulin itsekin olevani paremmassa kunnossa kuin todellisuudessa olin. Suppausaika oli sellaiset 2h 20min ja matkaa kertyi 9,3 km, ja loppumatkasta puutui jalkapohjat ja janotti ja väsytti.  Palautuminen oli kyllä nopea, kun pääsi taas maalle kävelemään ja joi puolilitraa vettä. Hyvä opetus: vettä mukaan siten, että helppo juoda matkan aikana ja rentouta jalkapohjat ja heiluttele/liikuttele niitä välillä.  Kyllä se tästä taas!

Keravanjoki oli ihana! Sitä on viime vuonna levennetty Kellokosken kohdalla, joten uoma oli Kellokoskelta lähdettäessa mukavan leveä.  Matkan jatkuessa pidemmälle, joki kapeni ja mutkitteli todella hurmaavalla tavalla. Isot, komeat puut reunistivat jokea, ja tunnelma oli satumainen. Tänään vielä sää oli kuin unelma, aurinko paistoi ja mieto mukava tuuli vilvoitti oloa.  Suppasimme ylävirtaan reilun tunnin, pidimme pienen jaloittelutauon syöden pienet eväät ja sitten tulimme samoja jälkiä takaisin autoille.

Oli superkivaa, kiitos Tuusulanjärven Suppailijoille järjestämisestä ja mukaan pääsystä! Nähdään varmaan vielä uudestaan!

Espoota joelta

Posted on by

Nyt kun minulla on kätevä ilmatäytteinen lauta (Fanatic Falcon Air), niin pienet retket on helppo toteuttaa kotimaastossa. Joten tänään halusin köydä tutustumassa Espoonjokeen.  Luin muutamia kanoottiretkitarinoita tästä joesta, ja kovasti varoiteltiin matalikoista, ryteiköistä ja kaatuneista puista, ja että ei kannata aloittaa Pitkäjärveltä saakka.  Jos nämä ohjeet on jo kanootille/kajakille, niin mitenkähän sitä pärjää SUP-laudalla, jossa kuitenkin on pohjassa evä, joka helposti tarraa runkoihin ja ruokoihinkin.

Ohjeet mielessä päätin aloittaa retken Espoon kirkolta Espoon keskuksesta, kirkon parkkipaikka onkin todella hyvä laskupaikka.  Tsekkasin kuitenkin, etten kirkonmenojen aikaan ole menossa ja viemässä keneltäkään parkkipaikkaa, ja tyhjäähän siellä tänään kello kolmen aikaan oli, joten hyvä oli lähtövalmistelut siellä tehdä. Päivä oli harmaa (kuvaaja ei tykkää harmaista kuvista), mutta minusta kaikki oli pelkkää paistetta.

Virtaus oli voimakas, ja vettä oli riittävästi, lähdin alavirtaan menemään reipasta vauhtia. Ruokovarsia törrötti monissa paikoin ja siellä oli vettä vain melan lavan verran, mutta näin aikaisin keväällä, kun kasvillisuus ei ole vielä ‘herännyt’, niin niistäkin paikoista pääsi hyvin.  Keskikesällä tilanne varmasti toinen.

Maisemat ovat jokivarressa kauniita, kävelytie seuraa joen varressa ja moni olikin sunnuntaikävelyllä nauttimassa kevätpäivästä. Kontrasti on melkoinen, kun samalla silmäyksellä näkee kaunista vanhaa kirkkomaata ja autoja kulkemassa Finnoontietä tai Espoon keskuksen muita väyliä.  Ensimmäinen yllätys oli Finnoontien alitus, siellä oli pieni, kivinen koskipaikka, uskoin kuitenkin pääseväni siitä myös takaisin ylöspäin lähtöpaikalle, jossa autoni odotti, joten annoin mennä. Laskeuduin kuitenkin mahdollisen äkkipysähdyksen vuoksi polvelleni, ja pikkukoski sujahti hienosti.

Sitten hienous loppui.  Edessä näkyi puunrunko retkottavan koko joen leveydeltä. Keskellä oli kyllä korkeampi kohta, josta olisi makuuasennossa päässyt ali. Mutta. Takaisinpäin en olisi päässyt vastavirtaa, vahva melonta ei vain olisi maaten onnistunut.  Joten, stop ja takaisin päin. Vähän tunnelma läsähti.

Mutta lystin muoto vaan muuttui, seuraavaksi pääsi melomaan pienen koskipaikan vastavirtaan, ja hyvin sujui.  Mela kyllä kolisi kiviin, mutta eteenpäin/ylöspäin pääsi kyllä. Pian olinkin taas takaisin lähtöpaikalla. Mies huuteli rannalta, että mene nyt ihmeessä katsomaan tuota toista suuntaa.  Ja pitihän se tehdä, oli vasta puolituntia melomista takana, ja matkaa ei varmaan ollut paljoa yli kilometriä kertynyt.

Ja sehän olikin yllättävästi oikein kiva suunta. Löytyi mukavaa mutkittelua, pajunkissapuskia, golf-kenttä, Ikea, Turun moottoritie, kapeaa jokipolkua ja kun päätin viimein kääntyä takaisin niin myötävirta ja ‘pujottelurata’ tarjosivat todella hauskan ja vauhdikkaan melonnan. Jäipä tämänpäiväisestä melonnasta mukava maku ja tuli nähtyä tuttuja Espoolaisia maamerkkejä ihan uudesta kulmasta.

Jokisuppauksen aatelia

Posted on by

Tänään oli kaikki elementit jokisupissa kohdillaan: vettä oli runsaasti ja virtausta myös, aurinko paistoi ihanasti, lauta oli tosi hyvä ja lintujakin näkyi ja kuului. Matkaa kertyi Perniönjoella helposti 7,9 km.  Lähtöpaikka oli tällä kertaa Yliskylän kirkon vieressä.  Paikalla on sijainnut kirkko jo keskiajalla, nykyinen kirkko on rakennettu 1700-luvulla.  Kirkko, ja sitä ympäröivä hautausmaa,  ovat oikein kauniit ja tällaiset kauneudet kruunaavat SUP-retken. Muita mainittavia nähtävyyksiä tällä reitillä olivat jättimäinen viljasiilo ja ohikiitävä juna.

Koska vettä oli runsaasti, en juuttunut mihinkään kiinni.  Joka on aika harvinaista herkkua joella.  Tällä samalla jokiosuudella viimeksi juutuin kunnolla kiinni joen poikki menevään lautaan.  Oli se siellä nytkin, mutta sopivasti joenreunasta mennen se ei edes hipaissut evää.

Uusi lautani on ihana, olen todella tyytyväinen valintaani.  Ja olen myös tyytyväinen siihen, että hankin nyt, pitkäaikaisen vastaanpanemisen jälkeen, (myös) ilmatäytteisen laudan, sen kuljettaminen autolla on helppoa myös ihan vain omin voimin.  Ja täyttäminen ja takaisin reppuun kasaaminen sujuu jo kahden keran jälkeen rutiinilla.  Ja toki, sähköpumppu on ilo.  Pitää vain muistaa ladata se välillä, tänään tuntui, että se vähän hyytyi, joten lataukseen joutui (kolme täyttöä takana).  Akku on onneksi pieni ja kevyt, helppo kuljettaa ja siirrellä.

Poistuin joesta Perniön keskustan rajalla, joka on tuttu nousupaikka.  Jos joenpinnan korkeus pysyisi korkeana, niin mielelläni jatkaisin tästä paljon pidemmälle kohti merta.  Tiedän, että entisen kunnantalon kohdalla, sillan alla on pieni putous, jonka kivet ovat yleensä aina näkyvillä ja estävät vesipelillä menon, eli matalamman veden aikana, siitä ei mennä.  Mutta näin korkean veden aikaan se onnistuisi.  Siitä tulisikin kunnon seikkailu ja retki, jos tämän päivän alkukohdasta jatkaisi eilisen retken alku/loppupisteelle.  Pitäisi varata päivä aikaa ja evästä, mutta olisi se hauskaa.