Tuulta, tyyntä ja vaahtopäitä

Vihdoin tuli käytyä SUPBOXRentalin vuokrapisteellä. Pyöräilin Westendin uimarannalle, katselin merelle ’okei, tuulta ja vaahtopäitä’, no äkkiäkös tuosta sujahtaa Otsolahden puolelle. Sinne olin joka tapauksessa suunnitellut meneväni, ja keli tuki hyvin tätä ajatusta.

Lauta boxista alle, muutama sananvaihto kivan boxipojan kanssa (kantoi laudankin rantaan) ja polvilleen etenemään. En ajatellutkaan yrittämistä seisomista ennen kuin Otsolahden puolella, jossa uskoin tyyntä olevan. Ja niinhän siellä oli.

Näin ne kelit vaihtelee samankin retken aikana. Otsolahdella ihastelin joutsenta ja silkkiuikkua, sekä vihreitä vehreitä Tapiolan näkymiä. Oli kaunista. Sitten suuntasin takaisin tuulen ja aaltojen puolelle, nyt menin lähempänä rantaa takaisin joten paluumatka sujui vauhdikkaammin.

Taas pyörän päälle ja rantaraittia takaisin kotiin. Pysähdyin kyllä Haukilahden venesataman jäätelökioskille herkuttelemaan mutakakkujäätelöllä.

Tuulen puolella

Ja sitten tyyntä

Reitti 2,72 km

Kaksi kisaa ja uinti päälle

Aamulla oli sellainen keli, että piti lähteä tekemään fssf remote race 1 km. Ja niin innostui, että teki päälle vielä #kesäkuunkuvio :n myös. Kuumahan noissa tuli niin leppoisa melonta läheiselle Westendin uimarannalle uimaan oli paikallaan, uinti kyllä virkisti.

On hehkutettava Fanatic Ray Pure lautaa. Sain kilsan sillä melottua yhdeksään minuuttiin (9.01)! Kun viime kesän aika oli noin hitusen alle kymmenen. Ja nyt oli vielä huonompi, painavampi mela käytössä. (Se meni rikkikin :D). Pitäisiköhän yrittää puristaa alle ysin, meni niin hitusen vain yli. Sain laudan aika kevyesti 7 km/h nopeuteen ja ylikin, enpä ole ennen sellaisia lukemia muilla laudoillani melonut.

Kesäkuun kuvan tekeminen oli hauskaa, ja vielä enemmän nauroin, kun näin lopputuloksen! Lähdin tekemään kukkaa, muutin mieleni jossain kesken tekemisen ja ajattelin, että tästä tuleekin neliapila. Ei näyttänyt kummallekaan! 😀 Mutta toisaalta sehän on ihan selvä tyttären koira Alfred, kääpiösnautseri, hihnassa. Eipä olisi voinut parempaa kuvaa syntyä!

Hiki oli tullut 1 km -kisassa, eikä lämpötila ollut ainakaan laskenut sen jälkeen niin päätin käydä vielä uimassa ennen kotiin lähtöä. Meloin ensin lähellä olevalle Karhusaaren uimarannalle, vesi siellä oli kuitenkin kovin siitepölyistä niin päätinkin jatkaa Westendin uimarannalle, siellä olikin kiva pulahtaa veteen, ja oli mukavan raikas olo meloa takaisin Koivusaareen ja autolle.

IltaSUP: Vantaanjoki-Keravanjoki

Maijan kanssa lähdettiin pienelle iltasupille Vantaanjoelle. Päivä oli ollut helteinen niin ilta on kyllä ihan parasta sup-aikaa. Lähdimme liikkeelle Pakilan uimarannalta, joka onkin mainio paikka lähteä. Auton sai ihan joen viereen, rannassa myös Bajamaja ja suihku, siinä saa laudankin näppärästi putsattua melonnan jälkeen.

Joella oli tyyntä, virtaus oli mukava, varsinkin Keravanjoen haarassa. Jatkoimme sitä haaraa niin pitkälle kuin pääsee ilman laudan kantamista. Kääntöpisteessä olikin pieni kiva virtapaikka, ihan padolle saakka emme yrittäneetkään virtauksen takia.

Tällä pätkällä ei kulkenut yhtään venettä. Kolme kajakkia kohtasimme ja yhden sup-lautailijan, aika rauhassa siis sai mennä. Joka tuntui jopa oudolle kun Espoon merialueilla saa työkseen moottori- ja purjeveneitä väistellä.

Jokivarsi oli niin nätti, varsinkin Keravanjokiosuus, vihreää ja vehreää, ja nätti siltakin. Oikein ihana ja leppoisa iltasuppauskohde.

Reitti 8,36 km

IltaSUP Kirkkonummella: Vitträsk

Laura kyseli ’SUP seuraa pk-seudulla’ -faceryhmässä seuraa Espooseen tai Kirkkonummelle, niin ilmoittauduin kaveriksi Kirkkonummelle vaikka joillekin järville. Muutamilla olenkin käynyt ja ovat olleet kivoja ja kauniita paikkoja, ja lisäksi lyhyt matka Espoosta mennä.

Juttelimme meloessa Lauran kanssa miten kiva on töiden jälkeen mennä laudalle, tulee ihan lomafiilis, vaikka ihan työpäivän jälkeisestä arki-illasta on kyse. Tänään kesämieltä oli vähän liikaakin, kun märkkärin jätin kotiin. Vielä voi hyvin tällaisena pilvisenä iltana laittaa märkkärin päälle. Tuntui hiukka kylmälle kun jalat kastuivat, mutta lämmin suihku kotona korjaa kaiken. Onneksi ehdimme juuri alta pois, kun luvattu sade alkoi, ropisi oikein kunnolla auton kattoon, kun sulki oven takanaan ja starttasi kohti kotia. Ei muuta kuin sushit Isosta Omenasta ja nauttimaan lautailun päälle vielä kala-ateria.

Reitti 5,52 km

Meriaamiainen auringossa

Tiistaiaamuna herättyäni tein aamiaisen, jukurttia, mustikoita, itsetehty sämpylä, ja tuikkasin ne kuivapussiin ja vedin märkkärin päälle. Laudan veto rantaan ja meloen läheiseen Ison Vasikkasaaren uimarannalle. Näin aamulla sinne paistaa ihanasti aurinko. Nälkä olikin jo, niin aamiainen maistui. Sitten rauhallinen melonta saarten välistä takaisin kotirantaan ja kohti ensimmäistä palaveria. Kesä.

AamuSUP saarten ympäri

Tänä aamuna olin aikaisin liikkeellä ajatuksella kiertää saarten ryväs Lauttasaaren selällä ja syödä eväät Varsasaaren uimarannalla. Suuntasin suunnitelman mukaisesti kohti Käärmeluotoja ja niiden takaa kaartaen kiersin Käärmesaaren ja lähdin kohti Varsasaarta. Vehkasaaresta pisti silmään erikoisen näköinen rakennelma. Korkeat jyrkät portaat molemmin puolin tasannetta, ettei tuosta vaan pääsisi läpi vettä pitkin. Olihan se aivan pakko mennä tutkimaan.

Lähemmäksi melottuani alkoi käydä selväksi silta se on ja vettä alla. Ei kyllä paljoa, melan lavan verran, mutta kyllä siitä hyvin pääsi. Hieno pikku kanaali! Itse asiassa läntinen Vehkasaari onkin Pikku-Vehka ja maankohoamisen vuoksi kasvaa kokoajan enemmän kiinni Vehkasaareen. Vehkasaaressa on sellaiset satakunta mökkiä vierivieressä, monta osui reitillenikin. Mutta olipa hauska löytö tämä kanaali!

Kanaalin jälkeen jatkoin sen enempiä ajattelematta oikealle, ja niinpä jouduin pois suunnitellulta reitiltä. Mutta ei se haitannut, suuntasin kokan kohti Tapiolaa. Tällä seudulla on helppo suunnistaa Länsiväylän ja eri kaupunginosien maamerkkien avulla, vesitornit ja korkeat kerrostalot sekä venesatamat on helppo nähdä ja niiden mukaan mennä. Arvoin hetken Westendin ja Karhusaaren uimarannan välillä uudeksi taukopaikaksi, päädyin Karhusaareen, se enemmän takaisin satamaan -reitin varrella.

Karhusaaren uimaranta onkin kiva hiekkapohjainen ranta. Minulla oli mukana vaatimattomat eväät, mutta hyvälle eväät aina maistuu vesiretkellä. Ja kiinnosti ne myös yhtä uteliasta varista. Kerroin sille kyllä heti alkuun, ettei ruokaa tipu, muuten kyllä voimme seuraa toisillemme pitää :).

Matkaa kertyi kymmenisen kilometriä ja aikaa kului tauon kanssa 2,5 tuntia. Oli kyllä kiva aamuretki. Hauskaa sekin, että voin tehdä samalla suunnitelma vielä toisenkin retken :). Ehkä silloin päädyn eväille Varsasaaren, tai sitten ihan jonnekin muualle :D.

Lopuksi vielä peuhasin sen verran rannan tuntumassa, että kokeilin uudelle laudalle nousua vedessä. Paksun melontaliivin kanssa on hankalaa hivuttautua laudan päälle ilman että se kallistuu. Hiljalleen eteenpäin vain ja kun on tarpeeksi keskellä niin sitten jalannosto laudalle onnistuu kyllä mukavasti. Tätä on hyvä välillä harjoitella.

IltaSUP Miessaaren ympäri

Vähintään kerran kesässä pitää meloa Miessaaren ympäri. Olosuhteet oli tänään aivan täydelliset Matinkylänrannassa ja Miessaarenselällä. Tuulta vain 2 m/s, ihanan sopivasti lämmittävä ilta-aurinko, moottoriveneitä muutama hassu ja nekin kaukana, niin väylien ylitykset oli helppo tehdä. Sää oli sellainen, että teki mieli jatkaa kauemmaksi ulapalle. Kello oli kuitenkin jo aika paljon, ja vettä ja eväitä ei ollut pidempää retkeä varten, niin päätin pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa.

Kaikki kuvat ovat Miessaaren eteläisestä reunasta, eikä missään ole itse Miessaari. Sehän on sotilasaluetta niin en minä sitä tietenkään kuvaa :).

Reitti 7,37 km

SUP Remote Race 2021

Viime kesänä käynnistynyt FSSF SUP Remote Race sai jatkoa tänäkin kesänä, jippii! Uutuutena on Sami Laakkonen Special sarja, ja sillä halusin aloittaa. Tänä aamuna olosuhteet olivat suorastaan optimaaliset Lauttasaaren suunnalla, tuulta 0-2 m/s tarkoitti että seljän puolella tuuli, muualla oli vain maininkeja. Olin hyvissä ajoin liikkeellä, koska oli muuta sovittua jo klo 9, joten olin jo puoli seitsämän aikoihin aalloilla, eikä siellä ketään muuta silloin ollutkaan. Päätin kiertää Käärmeluodot.

Ajattelin melovani 5 kilometrin matkan tunnissa, mutta olosuhteet, ja uusi lautani, olivat niin hyvät että keskinopeuteni olikin 5,7 km/h joten tunti alittui, jopa mukavalla, kevyehköllä melomisella. Kyllä laudoissa on eroa!

Osallistukaa ihmeessä SUP Remote Raceen. Sami Laakkonen Special on siitä kiva, että sen voi tehdä just haluamissaan olosuhteissa ja itselle mieluisassa paikassa itselle sopivana reittinä. Joten on helppo nautiskella!

Lauttasaarenselkää tutkimassa

Ensimmäinen lämmin päivä, ja ilta. Onhan se laineille lähdettävä. Maija tuli kaveriksi ensimmäiselle melonnalle Lauttasaarenselälle ja sen saarille. Tuulta oli seljällä sekä veneitäkin aika reippaasti niin emme tänään menneet ihan käärmeluodoille saakka vaan kiertelimme pikkasen sekä pienien saarien luona läntisen Lauttasaaren rantoja. Hyvä olikin niin alkaa hahmottamaan seutua ja sen karttaa yhteen.

Vaikka olin saanut tiedon, että Koivusaaren kärki pitää kiertää kauempaa, siinä on kiviä, niin enkö pöräyttänyt evää siinä kiveen. En sentään tällä kertaa uinut, vaan kaaduin laudalle :D. Kauniita seutuja, tuolla tulee viihdyttyä vielä monet kerrat.

Reitti n. 7 km.

Moottoriveneellä Villingille

Tänä äitienpäivänä lasten järjestämä yllätys oli moottoriveneajelu Helsingin edustalla. Vene ja kippari (HelsinkiBoats) oli käytettävissä kolme tuntia, ja ehdimme siinä ajassa Villingille saakka. Toki näimme paljon muutakin: Korkeasaari, Mustikkamaa, Laajasalo, Tammisalo, Suomenlinna, Vallisaari, Lonna, Ullanlinna, Katajanokka…Mutta Villinkihän minut villitsi :D.

Villinki laguuneineen nousi viime kesänä SUP-lautailukohteeksi, mutta jäi sitten tekemättä. Siellä herkästi tuulee liikaakin ja mahdollisesti vähän huonosta suunnasta valittuun saaren kiertosuuntaan nähden, niin pitää valita sopivat tuuliolosuhteet.

Tämänpäiväinen veneajelu kyllä vain innostaa entistä enemmän tekemään Villingin ympärisuppauksen. Oli niin kauniit maisemat, jylhät kalliot ja auringossa hohtava ulappa.

Äitienpäivään kuului myös herkut, alkoholiton juoma veneessä ja kakkukahvit maissa. Kiitokset taas Annie ja Akseli, sekä taustajoukkoina Jasmin ja Karl!

Villinki

Muita paikkoja

P.S. Tämä oli Alfredin ensimmäinen venematka, ja meni niin hienosti! Viihtyi pelastusliiveissäänkin. Kyllä siitä hyvä suppikoira tulee :D!