Vapaapäivän lähiretki

Vapaapäivä. Joten pitempi retki mielessä, mutta lähiretki tällä kertaa. Varasin laudan kolmeksi tunniksi, ajatuksella tehdä ympyräreitti Kalastajatorpalta Seurasaaren vierestä Mustasaareen ja sieltä sopivasti takaisin. Siitä tulikin aika hieno isoympyrä, 9,36 km, yksi vesitauko pikkuisessa saaressa (15min) ja lounastauko Mustasaaressa (30 min).

Keli oli kuuma ja aurinkoinen, aika läkähdyttävää meloa, tuulta ei alkuun ollut ollenkaan, mutta onneksi sitäkin oli Seurasaaresta eteenpäin.  Vesi maistui. Yleensä minulle ei tapahdu mitään kommelluksia, mutta tänään oli vähän dramatiikkaakin.

  • Vesitauolla pikkusaaressa laitoin laudan nokan iso kiven päälle, ajatellen, tuosta ei kyllä lähde minnekään karkuun.  Sitten tulikin isompi laiva ja sen aallot: lauta nousi kiven päältä puoli metriä ilmaan ja laskeutui ei-takaisin-kiven-päälle. Kääk, perään! No kallio oli liukas veden ääressä, ja tein tyylikkään peppuplätsin kallionpäälle, auts! Sain laudan kiinni, mitä väliä muutamalla mustelmalla.
  • Ruhjeet eivät jääneet tähän. Lehtisaarta kiertäessäni nautiskelin menosta, enkä huomannut samean veden alla kivikkoa. Evä iski kiinni yhteen kivistä, mutta minä jatkoin matkaani: yks kaks ihmettelin painottomuutta keskellä lämmintä vihreyttä ja lautakin kellui ylläpuolellani, miten tässä nyt näin kävi. Takaisin laudalle ja vahinkotsekki. Käsivarressa ja polvessa naarmuja, lisäksi polvi tuntuu aralle, kylmää sitten kotona sille.
  • Jottei jännitystä olisi liian vähän, alitettuani Lehtisaaren sillan, huomasin edessä tummat pilvet ja kuulin jyrinää. Käännyin kohti Kalastajatorppaa, jolloin jyrinä oli vasemmalla, päälläni ei ollut pilviä.  Päätin meloa lähellä rantaa, jotta voin tarvittaessa mennä pikaisesti maihin, jos ukkonen ja salamointi alkaa tai lähenee.  Koko matkan kuului sieltä jyrinää, mutta onneksi ei tullut kohti, eikä salamoita näkynyt, ja pääsin ilman kolmatta taukoa lähtösatamaan.

Huolimatta näistä kolmesta pikkuvastoinkäymisestä, retki oli todella onnistunut! Hyvä pituus, paljon nähtävää ja kunnon tauotkin. Ei aina tarvitse ajaa kauas tehdäkseen kelpo sup -retken.

Seurasaari

Pikkusaari (Porsas?)

Mustasaari

Lehtisaari

3.8. 2018 Opit ja ajatukset eilisestä.  Tekevälle sattuu, mutta aina voi pohtia ja parantaa.

  • Jos aurinko paahtaa ja porottaa, pidä tauot varjossa. Niin itsestäänselvyys, mutta oli mukava kallio istuksia.
  • Jos jotain yllättävää sattuu, nopea reagointi hyvä, mutta voi olla silti aikaa miettiä sekuntti tai kaksi, mitä ja miten kannattaa toimia.
  • Kelluntaliivi oli hyvä, olisi voinut sattua ilman sitä kivikkoon kaatumisessa pahemminkin.

Nyt on väkeä vesillä!

Nyt on väkeä vesillä! Eikä mikään ihme:  säät jatkuvat aurinkoisina ja kesäisinä ja työpäivän jälkeen ehtii hyvin nauttimaan ihanista illoista vesiltä käsin niin veneillen, supaten, kajakilla ja  purjelautaillen.  Näitä kaikkia näkyikin tänään Laajalahdella sankoin joukoin.  Kesä.

 

 

Lehtisaaren ympäri

Tänään kierrettiin Maijan kanssa Lehtisaari ja pääsi käytännössä kokeilemaan sivuaaltovinkkejä, koska saaren ympärillä oli sekä kunnon aallokkoa että veneitä, jotka lähettivät sivuaaltoja tasaiseen tahtiin.  Ja mukavasti se sujui :). Hieno ilta.  Kohta pitäisi lähteä metsästämään kuunpimennystä, on kyllä pilvistä, mahtaakohan näkyä.

Tähän reittiin hyvä varata pari tuntia aikaa.

 

Arkajalan sivuaallokkovinkit

Hyvin herkästi olen käynyt polvilleni, kun on ollut isommat sivuaallot tai sivulta on tullut veneenaallot.  Tästähän oli suuresti haittaa ekassa kilpailussani.  Sen jälkeen olenkin oikein hakenut sivuaaltoja. Tässä tähänastiset oppini:

  • pidä katse kauas eteen, ei jalkoihin, ei lautaan, ei lähiveteen, eikä todellakaan sinne, mistä ne sivuaallot tulevat
  • pidä lauta liikkeessä, tomerasti vaan eteenpäin
  • ja pidä mela vedessä (liikkeessä), saat vedestä paljon tukea

Tänään päätin kiertää Kuusisaaren, ajatuksella tuuli mistä tahansa ja tuli vaikka millaisia aaltoja, niin seisten eteenpäin vain.  Ja niin teinkin (ei ollut kylläkään kovin tuulista, vain Kuusisaaren ‘takana’ oli sivuaallot, niin kuin melkein aina). Paitsi sen hetken, kun alitin matalan sillan, siinä oli pakko mennä matalaksi.

Ja samalla näin jotain outoa vedessä, tumma pieni pallero eteni edelläni, sammakko? Ei kun se on pää, ja suussa on kala, ja samassa vedestä hyppäsi rannalle ja eteni kaislikkoon minkki! Wau! Enpä ole luonnossa nähnyt sellaista ennen. Kaikenlaista sitä näkeekin supatessa :).

 

Tämän reitin saa melottua tunnissa

Monenlaista herkkua

Mikä kesä! Näin työpäivänkin jälkeen on kuin lomalla olisi, kun lähtee aalloille.  Tänään vuokrasimme Tiinan kanssa laudat TwentyKnotsilta Kalastajatorpalta kahdeksi tunniksi ja suuntasimme kohti Mustasaaren kahvilaa.  Ja mitä herkkuja retki tarjosikaan koko matkan ajan, jopa niin, että ajanseuranta unohtui kokonaan ja olimme lopulta reippaasti yliajan.  Mutta oli vaan niin ihanaa!

SUP -herkut

Oli mukavaa pikkuaaltoa lähtiessä.  Ja Kuusisaaren toisella puolella olikin sitten kova tuuli ja aallokko, ensin vastainen ja sitten sivusta.  Sai tehdä kunnolla töitä, että pääsi eteenpäin ja muutimme vähän reittiäkin, että pääsimme saaren suojiin loppumatkaksi.  Takaisin tullessa oli sivumyötäistä, joka kuljettikin meidät nopeasti takaisin Kuusisaaren luo ja sitten sen toisella puolella oli niin tyyntä, että sai vain nautiskella kesäillasta.  Monenlaista herkkua yhden parin tunnin retken aikana.

Kahvilaherkut

Nam, pulla ja munkki ja rauhaisa istuskelu.

 

Ihan kuin lomalla jo olisi

Kauniina, aurinkoisena (mutta tuulisena) keskiviikkoiltana oli välillä ihan ruuhkaa laineilla, kun kajakkiväki ja varsinkin kun kajakkimelontakurssilaiset kiersivät Laajalahtea.  Mutta ei huolta, hyvin sinne mahduttiin.  Tällainen iltasup saa todella loma- ja kesäfiiliksen aikaan, jopa kiireisen työpäivän päätteeksi.

Viikkotreenit ja picnic rannalla

TwentyKnots järjesti kesän ensimmäiset viikkotreenit tänään. Noin kymmenen hengen porukka treenasi alkuun melontatekniikoita ja kiersi sitten kuusisaaren varsin reippaassa tuulessa. Oli sekä tiukkaa melontatreeniä  vastatuuleen ja sitten  tasapainoilua sivumyötäisessä vaahtopääaallokossa. Oli välistä rankkaa, mutta oli kyllä hauskaa.  Päälle oli suppikansan ja purjelautailuväen yhteinen picnic Twentyknotsin kopilla.  Tunnelma oli mainio, musiikki soi ja kaikilla oli pientä syötävää mukana. Äskeinen voimakas tuuli tuntui nyt niin leppeälle ja lämpimälle terassilla istuskellessa. Olipa kiva uutuus tälle kesälle, lisää vaan tällaisiä iltoja.

 

Chillailua Laguunissa

Maija ehdotti perjantai-illalle terassille menoa. Ja näillä säillähän se ihan ehdoton juttu, joten teimme treffit Keilalahteen Vesiurheilukeskus Laguunin terassille.  Se onkin paikka, jossa heti tulee rento rantafiilis.  Niin tänäänkin, aurinko paistoi, musiikki jammasi, väkeä vedettiin wakeboardilla, kyllähän mekin sitten menimme tunniksi laudoille. Tänäänkin tuli huomattua, että paikka ei ole ihan otollinen suppaamiseen, siinä vieressä on vilkas venereitti, jossa moottoriveneet ajavat sen verran lujaa, että hirvittää väylän ylitys.  No selvisimme ihan vain sydämentykytyksillä ja palasimme muuten mukavan melonnan jälkeen yksille siidereille terassille. Siinä olikin mukava muistella viime kesän SUP poloa, sitähän tässä paikassa voi harrastaa.  Siellä SUP- poloareenajo odottaa pelaajia.  Tälle vuodelle on kuulemma saatavilla myös erityiset SUP -pololaudat, sellaisen näimmekin, näytti vakaalle.  Pitää tulla tänäkin kesänä kokeilemaan lajia, oli se sen verran hauskaa, ja hurjaa, viimekin kesänä.

Twentyknots on auki!

Henkinen kotisatamani Twentyknots Kalastajatorpalla avasi kautensa tänään.  Meitä olikin muutama suppaaja ja purjelautailija hyvässä säässä merellä.  No, purjelautailijoille tuuli ei ollut kovin kummoinen, mutta olivat tyytyväisiä, kun pitkästä aikaa pääsi laudalle.  Mutta suppaajille keli oli mitä mainioin.  Minulla onkin nyt kausikortti koko kesäksi niin tuleepahan kunnolla käytyä ja vietettyä paljon ranta- ja merielämää Twentyknotsin huipputyyppien kanssa. Muuten,  Twentyknotsin viralliset kaudenavajaiset ovat tulevana viikonloppuna ja sunnuntaina on tarjouskin: lautavuokraus kahdelle yhden hinnalla.  Tulkaahan kaikki viikonloppuna rantapummeilemaan :).

 

Korvapuustia metsästämässä

Olipa taas kaunis kesäilta. Olemme kuulleet TwentyKnotsin väeltä, että kohtuumatkan päässä on saari, jonka kahvilassa tarjoillaan kuuluisia, isoja korvapuusteja.  Sinnehän pitää tietysti päästä.  Tämä ilta vaikutti juuri sopivalle tälle retkelle. Laudat valmiiksi, ja kokka kohti Mustasaarta ja korvapuusteja. Kuusisaaren suojissa oli niin tyyntä ja aurinkokin porotti kuumasti. Lehtisaaren sillan jälkeen oli tuulisempaa, mutta melominen oli edelleen mukavaa. Mutta tuntemattomat seudut ja mereltäpäin kaiken kaikkiaan kaikki näyttää oudolle, niin emme olleet ihan varmoja mikä saari on mikäkin ja missä se Mustasaari sijaitsee.  Pysähdyimme välillä tarkistamaan sijaintia kännyn kartalta.  Siinä vaiheessa, kun olimme edenneet Kaskisaaren tienoille, olikin aikaa kulunut jo tunti ja vartti, niin totesimme, että vielä on niin pitkälti matkaa, että kahden tunnin vuokra-ajalla emme ehdi pullia syödä. Ja niin lähdimme kiertämään Lehtisaarta kohti lähtörantaa..

Tällä kertaa jäi siis pullat syömättä.  Mutta retki oli silti tosi kiva ja näimme paljon uusia maisemia, ei ole aikaisemmin tullut Lehtisaarta kokonaisuudessaan kierrettyä. Palattuamme rantaan huomasimme, että olimme itse asiassa olleet tosi lähellä Mustasaarta.  Mutta nyt seudut ovat tutut, niin emmeköhän ensi kerralla löydä jo korvapuustienkin luo.