Kaksi kisaa ja uinti päälle

Aamulla oli sellainen keli, että piti lähteä tekemään fssf remote race 1 km. Ja niin innostui, että teki päälle vielä #kesäkuunkuvio :n myös. Kuumahan noissa tuli niin leppoisa melonta läheiselle Westendin uimarannalle uimaan oli paikallaan, uinti kyllä virkisti.

On hehkutettava Fanatic Ray Pure lautaa. Sain kilsan sillä melottua yhdeksään minuuttiin (9.01)! Kun viime kesän aika oli noin hitusen alle kymmenen. Ja nyt oli vielä huonompi, painavampi mela käytössä. (Se meni rikkikin :D). Pitäisiköhän yrittää puristaa alle ysin, meni niin hitusen vain yli. Sain laudan aika kevyesti 7 km/h nopeuteen ja ylikin, enpä ole ennen sellaisia lukemia muilla laudoillani melonut.

Kesäkuun kuvan tekeminen oli hauskaa, ja vielä enemmän nauroin, kun näin lopputuloksen! Lähdin tekemään kukkaa, muutin mieleni jossain kesken tekemisen ja ajattelin, että tästä tuleekin neliapila. Ei näyttänyt kummallekaan! 😀 Mutta toisaalta sehän on ihan selvä tyttären koira Alfred, kääpiösnautseri, hihnassa. Eipä olisi voinut parempaa kuvaa syntyä!

Hiki oli tullut 1 km -kisassa, eikä lämpötila ollut ainakaan laskenut sen jälkeen niin päätin käydä vielä uimassa ennen kotiin lähtöä. Meloin ensin lähellä olevalle Karhusaaren uimarannalle, vesi siellä oli kuitenkin kovin siitepölyistä niin päätinkin jatkaa Westendin uimarannalle, siellä olikin kiva pulahtaa veteen, ja oli mukavan raikas olo meloa takaisin Koivusaareen ja autolle.

Meriaamiainen auringossa

Tiistaiaamuna herättyäni tein aamiaisen, jukurttia, mustikoita, itsetehty sämpylä, ja tuikkasin ne kuivapussiin ja vedin märkkärin päälle. Laudan veto rantaan ja meloen läheiseen Ison Vasikkasaaren uimarannalle. Näin aamulla sinne paistaa ihanasti aurinko. Nälkä olikin jo, niin aamiainen maistui. Sitten rauhallinen melonta saarten välistä takaisin kotirantaan ja kohti ensimmäistä palaveria. Kesä.

AamuSUP saarten ympäri

Tänä aamuna olin aikaisin liikkeellä ajatuksella kiertää saarten ryväs Lauttasaaren selällä ja syödä eväät Varsasaaren uimarannalla. Suuntasin suunnitelman mukaisesti kohti Käärmeluotoja ja niiden takaa kaartaen kiersin Käärmesaaren ja lähdin kohti Varsasaarta. Vehkasaaresta pisti silmään erikoisen näköinen rakennelma. Korkeat jyrkät portaat molemmin puolin tasannetta, ettei tuosta vaan pääsisi läpi vettä pitkin. Olihan se aivan pakko mennä tutkimaan.

Lähemmäksi melottuani alkoi käydä selväksi silta se on ja vettä alla. Ei kyllä paljoa, melan lavan verran, mutta kyllä siitä hyvin pääsi. Hieno pikku kanaali! Itse asiassa läntinen Vehkasaari onkin Pikku-Vehka ja maankohoamisen vuoksi kasvaa kokoajan enemmän kiinni Vehkasaareen. Vehkasaaressa on sellaiset satakunta mökkiä vierivieressä, monta osui reitillenikin. Mutta olipa hauska löytö tämä kanaali!

Kanaalin jälkeen jatkoin sen enempiä ajattelematta oikealle, ja niinpä jouduin pois suunnitellulta reitiltä. Mutta ei se haitannut, suuntasin kokan kohti Tapiolaa. Tällä seudulla on helppo suunnistaa Länsiväylän ja eri kaupunginosien maamerkkien avulla, vesitornit ja korkeat kerrostalot sekä venesatamat on helppo nähdä ja niiden mukaan mennä. Arvoin hetken Westendin ja Karhusaaren uimarannan välillä uudeksi taukopaikaksi, päädyin Karhusaareen, se enemmän takaisin satamaan -reitin varrella.

Karhusaaren uimaranta onkin kiva hiekkapohjainen ranta. Minulla oli mukana vaatimattomat eväät, mutta hyvälle eväät aina maistuu vesiretkellä. Ja kiinnosti ne myös yhtä uteliasta varista. Kerroin sille kyllä heti alkuun, ettei ruokaa tipu, muuten kyllä voimme seuraa toisillemme pitää :).

Matkaa kertyi kymmenisen kilometriä ja aikaa kului tauon kanssa 2,5 tuntia. Oli kyllä kiva aamuretki. Hauskaa sekin, että voin tehdä samalla suunnitelma vielä toisenkin retken :). Ehkä silloin päädyn eväille Varsasaaren, tai sitten ihan jonnekin muualle :D.

Lopuksi vielä peuhasin sen verran rannan tuntumassa, että kokeilin uudelle laudalle nousua vedessä. Paksun melontaliivin kanssa on hankalaa hivuttautua laudan päälle ilman että se kallistuu. Hiljalleen eteenpäin vain ja kun on tarpeeksi keskellä niin sitten jalannosto laudalle onnistuu kyllä mukavasti. Tätä on hyvä välillä harjoitella.

IltaSUP Miessaaren ympäri

Vähintään kerran kesässä pitää meloa Miessaaren ympäri. Olosuhteet oli tänään aivan täydelliset Matinkylänrannassa ja Miessaarenselällä. Tuulta vain 2 m/s, ihanan sopivasti lämmittävä ilta-aurinko, moottoriveneitä muutama hassu ja nekin kaukana, niin väylien ylitykset oli helppo tehdä. Sää oli sellainen, että teki mieli jatkaa kauemmaksi ulapalle. Kello oli kuitenkin jo aika paljon, ja vettä ja eväitä ei ollut pidempää retkeä varten, niin päätin pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa.

Kaikki kuvat ovat Miessaaren eteläisestä reunasta, eikä missään ole itse Miessaari. Sehän on sotilasaluetta niin en minä sitä tietenkään kuvaa :).

Reitti 7,37 km

SUP Remote Race 2021

Viime kesänä käynnistynyt FSSF SUP Remote Race sai jatkoa tänäkin kesänä, jippii! Uutuutena on Sami Laakkonen Special sarja, ja sillä halusin aloittaa. Tänä aamuna olosuhteet olivat suorastaan optimaaliset Lauttasaaren suunnalla, tuulta 0-2 m/s tarkoitti että seljän puolella tuuli, muualla oli vain maininkeja. Olin hyvissä ajoin liikkeellä, koska oli muuta sovittua jo klo 9, joten olin jo puoli seitsämän aikoihin aalloilla, eikä siellä ketään muuta silloin ollutkaan. Päätin kiertää Käärmeluodot.

Ajattelin melovani 5 kilometrin matkan tunnissa, mutta olosuhteet, ja uusi lautani, olivat niin hyvät että keskinopeuteni olikin 5,7 km/h joten tunti alittui, jopa mukavalla, kevyehköllä melomisella. Kyllä laudoissa on eroa!

Osallistukaa ihmeessä SUP Remote Raceen. Sami Laakkonen Special on siitä kiva, että sen voi tehdä just haluamissaan olosuhteissa ja itselle mieluisassa paikassa itselle sopivana reittinä. Joten on helppo nautiskella!

Lauttasaarenselkää tutkimassa

Ensimmäinen lämmin päivä, ja ilta. Onhan se laineille lähdettävä. Maija tuli kaveriksi ensimmäiselle melonnalle Lauttasaarenselälle ja sen saarille. Tuulta oli seljällä sekä veneitäkin aika reippaasti niin emme tänään menneet ihan käärmeluodoille saakka vaan kiertelimme pikkasen sekä pienien saarien luona läntisen Lauttasaaren rantoja. Hyvä olikin niin alkaa hahmottamaan seutua ja sen karttaa yhteen.

Vaikka olin saanut tiedon, että Koivusaaren kärki pitää kiertää kauempaa, siinä on kiviä, niin enkö pöräyttänyt evää siinä kiveen. En sentään tällä kertaa uinut, vaan kaaduin laudalle :D. Kauniita seutuja, tuolla tulee viihdyttyä vielä monet kerrat.

Reitti n. 7 km.

Merikausi avattu

Ihana ilma, heti töiden jälkeen pikaisesti merelle. Piti oikein napata eväät jälkkärillä Iso Vasikkasaaren uimarannalla nautittavaksi. Veneitä ei ollut montaa vielä, yksi komea purjevene seilasi tyylillä. Suppaajia näin itseni lisäksi kolme! Ei mikään ihme, sää ja olosuhteet oli kerrassaan unelmaa! Tästä tämä SUP-kausi todella alkaa!

Matinkylästä

Loma on ohi, ja työt alkaneet. Näin viikolla ei taida ehtiä töiden jälkeen kovin kauas retkeilemään, mutta onneksi voi käydä lähellä vesillä. Voisinpa pistää tähän Matinkylän rannalta mukavia iltareittejä, tunnin-puolitoista kestäviä.

Parituntia merillä 7,94 km (24.9.)
Upea syyssää. Aurinko paistaa ja tyyntä. Tuulta ja aaltoa löytyi hetkeksi aivan eteläisessä päässä reittiä.

Miessaaren ympäri 7,22 km (1.9.)

Syyskuun ensimmäinen päivä ja niin nätti iltapäivä/ilta. Nyt keli oli ihan täydellinen Miessaaren kiertoon, sopivasti sekä tuulta että aurinkoa. Toivottavasti syksy jatkuu yhtä kauniina pitkään.

Satunnaista haahuilua 4,92 km (21.8.)

Alkuperäinen ajatus oli kiertää Miessaari. Mutta vaikka tuuliennuste oli 3 m/s, niin avoimilla alueilla oli vaahtopäät joten pyrinkin välttämään niitä ja päätin kiertää saaria. Ensin itään ja sitten länteen. Tarkoitus oli siellä ylittää veneväylä ja mennä saarten väliin. Mutta en ollut ainoa kesäiltaa merellä viettämässä ja veneitä tuli väylää pitkin tasaisena nauhana. Niinpä en päässyt väylän yli :D. Ei se mitään, kivaa oli tämäkin haahuilu.

Ison Vasikkasaaren ympäri 4,74 km (19.8.)

Tähän sain menemään tunnin, kun pistäydyin tauolla uimarannalla, näin ilta-aikaan se oli varjossa ja jopa viileän oloinen, vaikka muuten oli aurinkoista ja lämmintä.



Hirsala-Skjulö (Kirkkonummi)

Kuuma lauantai, vesille päästävä. Muutkin olivat samaa mieltä, horisontti siinsi valkoisia purjeita ja moottoriveneitä pörräsi ympärillä. Kyllä merelle mahtuu, hieno päivä. Niin kuuma, että upeat maisemat ja taukopaikat olivat parasta, melominen vähän rankkaa. Kuumana kesäpäivänä aamut ja illat sopivat paremmin reippaampaan menoon. Nahka palaa. Kesä.

Viimeinen valokuva kuvaaja Päivi Pälvimäki. Reitti noin 12 km, Polarista loppui akku, palattiin kyllä lähtöpaikkaan :).

Linlo-Måskobben

Elokuun ekapäivä ja upea SUPsää. Tuulet ja aurinko suosivat niin, että innostuimme melomaan Linlon Marinasta (Kirkkonummi) jonon uloimmalle pikkusaarelle, somalle Måskobbenille. Sieltä olikin hienot aavanäkymät pitkälle merelle kuin myös vieressä olevalle Porkkalanniemelle. Takaisin meloimme sitten saarten toiselta puolelta. Hieno retki, tänne tultava uudestaan.

Menomatka (viimeinen kuva kuvaajana Päivi Pälvimäki)

Ensimmäinen taukopaikka (viimeinen kuva kuvaajana Päivi Pälvimäki)

Måskobbenille (viimeinen kuva kuvaajana Päivi Pälvimäki)

Paluumatka

Reitti 13,04 km