Tänään pääsin pikaisesti koekäyttämään ilmatäytteistä Saimaa SUP Star 14.0 -lautaa (kiitos Jonas!). Olen kovien lautojen fani, ne on vaan niin mukavia ja nopeita. Kuitenkin tarvitsen myös ilmatäytteisen laudan, jotta pääsen retkille ympäri Suomea. En jaksa nostaa kovaa lautaa auton katolle, ehkä menee vielä ennen retkeä, mutta entäs kun tulee useamman tunnin retken jälkeen takaisin ihan naattina?
Minulla on tällä hetkellä oikein kelpo ilmatäytteinen Fanatic Falcon Air 12.6. Joskus siitä varmaan aika jättää ja joutuu uuden hankkimaan. Nyt kuullut paljon hyvää uusista 14-kokoluokan retkilaudoista, niin eiköhän seuraava hankinta ole sellainen.
Tänään koekäytin ensimmäistä, joten vertailukohtaa ei vielä ole. Eikä lähes tyynessä säässä kilsan melonnan pohjalta voi paljoa todeta. Sen toki, että heilui veden päällä niin kuin ilmatäytteiset heiluu, siihen tottuu kyllä. Nyt on kokeilut aloitettu, mistähän seuraava lauta kokeiluun?
Olen näiden SUP-vuosien aikana käynyt useamman kerran suppaamassa Tuusulanjärvellä. Aina jäänyt vajaaksi päästä päähän melominen milloin mistäkin syystä, aika loppuu, sää liian tuulinen, sää liian paahteinen tai muuta vastaavaa. Tähän mennessä olen lähtenyt pohjoispäästä, tänään päätettiin Johannan kanssa lähteä etelästä. Nyt ainakin nähdään se pää! Onkin nätti pää ja selvästi rauhallisempi tuulisella säällä kuin aavaisempi pohjoispää.
Innostuttiin menemään koko järvenmitta ja tietty takaisinkin kirkolle. Matkaa kertyi 15,5 km ja aaltoja ja tuultakin löytyi välillä. Niin että tavattiin yksi purjelautailijakin.
Innostuin myös kokeilemaan Johannan istuimellista lautaa ja kajakkimelaa, oli lystiä niinkin!
Nätti aamu. Nyt on mentävä. Minimivarustus, kamera ja eväät jää kotiin. Turvavarusteet ja vettä, menoks! Puolisen tuntia heräämisestä vesillä :). Tunti melontaa, 4.1 km, nyt aamiainen maistuu.
Päivä pelkkää aurinkoa, ja tuuletkin kohtuulliset, kertoi sääennuste eilen. Viesti Tiinalle ”Mites olisi SUP huomenna?” Ja sehän sopi hänelle, niin sovittiin kello kahdeksaksi treffit Matinkylänrantaan.
Paistetta riitti meloessamme kohti Suinonsalmea. Tuulta ja aallokkoa oli yllättävän paljon aavaisilla kohdilla, mutta saipahan kunnon lihaskuntotreenin samalla. Juuri ketään ei ollut liikkeellä aamusta.
Tilanne muuttui noin puoli yhdentoista aikaan. Suvisaaristosta takaisinpäin meloessamme veneitä riitti edestä, takaa ja sivultakin. Juuri Suinonsalmessa saimme peräämme Aava Lines jättiristeilyaluksen, jota karkuun kauhoimme kaislikkoon. Ihme, että se edes mahtui kulkemaan salmen kapeimmasta kohdasta.
Retkelle kertyi matkaa 14,26 km ja aikaa saimme kulumaan nelisen tuntia evästauon kanssa. Hieno kesäinen retki.
SUP-ystävä Anu Lontoosta tuli käymään Suomessa, joten sovimme yhteisen SUP-retken. Lähdimme Linlon venesatamasta. Lähtiessä oli pilvistä, tuulista ja tuntui, että saattaisi sataakin. Ehkä pisara tulikin. Ulapan puolella oli kunnon tuuli ja aallot. Loppumatkasta olikin sitten tyynempää ja perille päästyämme paistoi aurinko. 7 km, kaksi tuntia ja Suomi esitteli moninaiset kelinsä :D.
P.S. Anun SUP-retkistä voit lukea blogista
Reitti 7 km
Maijan kanssa ollut puhetta Kymijoen suppaamisesta Vuolenkoskelta eteenpäin. Pohdimme tovin mennäänkö jokea pitkin Mankalaan asti, mutta päädyimme näin ekalla kertaa valitsemaan rauhallisemman lopun eli käännyimme kohti Arrajärveä, jolloin loppupisteeksi tuli Säyhtee.
Lähtöpaikkana oli Kilkkilän farmin laituri. Farmin strutsit ihmettelivät kovasti pumppaustouhuja. Farmin kahviossa pystyi käymään jätskillä ja veskissä ennen vesille lähtöä, kätevää.
Jokiosuus oli leppoisaa ja aurinkoista menoa. Virta vei kevyesti meloen yli 6 km/h nopeudella ja matka eteni mukavasti. Tämä on suurin, levein ja virtaavin joki, jossa olen Suomessa melonut. Vain Thames ollut isompi.
Saavuimme Arrajärvelle, pilviä alkoi vähän kertymään, joka oli vain hyvä, koska päivä oli paahteinen. Kohta totesimme, että onpa jotenkin pimeää, vesi synkkää ja tuultakin nousee ”ihan kuin sadetta tekisi”. Ja samassa vähän ripottelikin. ”tämäpä virkistävää, ei haittaa, hyvä vaan” ”kuhan ei ukkosta”.
Kello kolmeksi oli luvattu ihan pientä pisarointia, mutta missään ei ollut mitään mainintaa ukkosesta. Kello oli vasta kaksi, joten sade tuli etuajassa. Eikä mennyt kovin kauaa kun kuului ensimmäinen jyrähdys.
Jaha, nyt vaan kokka kohti lähintä rantaa ja maihin odottelemaan mitä tapahtuu. Salamoita näkyi jokunen, jyrähtelyitä kuului kauempaa, noin kolmen kilometrin päässä. Ei siis ihan päällä, odotellaan rauhassa, että menee ohi. Siinä menikin sitten pidempi tovi. Ei satanut, mutta ukkosti. Kunhan jyrinä laantui, niin lähdimme etenemään rannan läheisyydessä. Jouduimme vielä pari kertaa pysähtymään ja odottelemaan. Kunnes luonnonmerkit, linnut lauloivat ja lensivät sekä paikalliset lähtivät veneillä vesille, kertoivat, että voidaan jatkaa kunnolla matkaa.
Viimeiseen kolmeen kilometriin kului aikaa pari tuntia. Kokonaismatka oli 16,62 km, siihen meni tänään melkein viisi tuntia. Puolet todella leppoisaa menoa, toinen puoli vähän erilaista. Mutta ehdottomasti muistiin jäävä reissu! Ensi kerralla sitten Mankalan suuntaan!
Leppoisa lähtö
Kymijoki
Arrajärvi, ja rantautumiset 🙂
Tämä matka kesti tunnin ja vartin
Kokonaismatka 16,62 km ja melkein viisi tuntia
Tänään oli SUP-väen kauden aloitus ihanien Mikkosten Katveessa. Auli ja Petri isännöivät tilaisuutta apunaan muutama SUP-aktivisti. Kiitos teille kaikille! Oli mukava aurinkoinen päivä!
Aloitimme päivän maukkaalla sosekeitolla. Sitten olikin aika lähteä vesille. Melonta sujui mukavasti, ensin oli tuulinen osuus ja sitten kapean salmen jälkeen rauhaisa järven puoli, jossa nautimme auringosta ja halukkaat videoi melontaa tekniikka-analysointia varten.
Sitten takaisin salmeen. Juttelimme juuri Ritvan kanssa, pitäisiköhän tässä mennä polvilleen laudalle, kun edessä jonossa puhuttiin, että kiviä on näillä tienoin. No olisi pitänyt! Oman päiväni kruunasi siis tippuminen laudalta ja pulahdus mutaiseen matalaan veteen. Kuulemma just siinä kohtaa on uppotukki. Opetus: jos putoot niin pidä ainakin suu kiinni. Mutavesi suussa ei ole mukavaa. Onneksi olin laittanut märkkärin päälle niin lämmöt pysyivät. Mutta ei tarvitse enää miettiä milloin kauden eka pulahdus tulee, se oli nyt tässä.
Ennen/jälkeen kuva
Maalla ja vesillä
Tiinalle kiitos ekasta kuvasta!
SUP seuraa pk-seudulla -facebookryhmästä löytyi tämänpäiväinen SUP-kaveri Anna. Anna ehdotti, että lähdettäisiin Kallvikin uimarannalta, pätkä merta ja sitten Mankinjokea niin pitkälle kuin mukavasti pääsee, ja paluumatkalla voitaisiin käydä terdellä (Sarvik Beach Club). Erittäin hyvä suunnitelma, ostin heti! Ja meillähän oli supermukava päivä vesillä!
Merellä
Joella
Terdellä
Reitti 11,2 km
Tämän kesän ensimmäinen meriaamiainen aurinkoisella uimarannalla. Kello seitsemän lähtö laudalla Matinkylänrannasta ja melonta läheiselle Ison Vasikkasaaren uimarannalle. Aurinko paistaa ja meri on tyyni. Yllättävä vieraileva alus Nokkalan Majakan vieressä, siitähän piti ottaa kuva. Muuten ei yllätyksiä, rauhallista.
Aamiaisen jälkeen meloin viitisen kilometriä, kiva aamulenkki. Vastaan tuli yksi moottorivene, joka hiljensi vauhtiaan minua lähestyessään, heilautin kättäni kiitokseksi, huomasin kyllä ystävällisen eleen.
Vesi on tällä hetkellä todella matalalla, piti tarkkailla matalissa paikoissa, ettei vaan ole yllättäviä kiviä pinnan tuntumassa. En nyt ainakaan yhteenkään törmännyt.
Kesä.
Vantaanjoen Pikkukosken uimarannan läheisyydessä olleet siltatyömaat ovat valmistuneet ja varsinkin kävelijöiden uusi silta on oikein hieno. Tänään ei ollut täystyyni sää, niin ei syntynyt upeaa heijatuskuvaa, mutta komealle näytti nytkin.
Toinen joella oleva nähtävyys on ’Suomen tunnetuin puro’ eli Longinoja. Se ei näyttänyt kummoiselle ohi meloessa (kuvakin jäi ottamatta). Oja on talkoonvoimin muutettu puroksi ja vesistöksi, jossa taimen voi luontaisesti lisääntyä. Ei siis mikään mitätön puro tämä. http://www.longinoja.fi
Tällä lähireissulla tuli testattua, että ilmatäytteinen lauta on käyttökunnossa ja pumppaus tien päällä onnistuu. Matkaa kertyi kevyellä melomisella 8 km. Nyt voi aloittaa hyvillä mielin supretkikauden :).
