Category: Espoon järvet

Ulpukoita keräämässä

Posted on by

Suppaaminen tuottaa iloa niin monella tapaa. Tänään tutustuin mille tuntuu meloa evä väärinpäin kiinnitettynä. Sen muuten tuntee ja huomaa, mutten asiaa siltikään heti tajunnut :D.

Otin tänään laudan alle Laaksolahden uimarannalta (SUPBox Rental Point), helppoa ja mukavaa, ei pumppausta tms. vesille vain. Lauta tuntui kulkevan vähän omituisesti ja peräaaltokin kuulosti erilaiselle, käännyin useamman kerran katsomaan taakseni, roikkuiko perässä jotain, mutten nähnyt mitään ylimääräistä. Ajattelin, outo lauta varmaan.

Lähdin Pitkäjärven lounaispäätä kohti ajatuksella pääsisikö Glimsånta pitkin melomaan. Järvenpääty näytti olevan täynnä ulpukkaa, mutta ajattelin kuitenkin yrittää edetä joen alkuun saakka. Evä otti todella paljon kiinni ulpukoihin, oikein nykäisi koko ajan ja riuhtoi, tässäkin vaiheessa vielä ajattelin, että ulpukoita on vaan harvinaisen paljon :D.

Ei siinä pystynyt etenemään niin käännyin takaisin. Joelle tai ainakin sen alkuun pääsisi varmaan alkukeväästä, ei nyt kun on kasvanut umpeen ulpukoita. Eteneminen oli kovin tahmeaa ulpukoita evässä, irtoittelin sen minkä pystyin melalla, mutta päätin mennä rantaan sopivan paikan tullen. Kohta kiva penkkipaikka näkyikin, suuntasin sinne, hyppäsin laudalta ja kaivoin ulpukanvarret evän ympäriltä. Ja hetihän käsi tunnisti, itse en kiinnittäisi evää näin päin, mahtaako olla oikein?

Jatkoin matkaa ja viisi kilometriä tuli täyteen ennen kuin oli takaisin lähtörannassa. Ihan kiva matka evä väärinpäin :D. Varovasti tiedustelin lautaa palauttaessani mahtaako evä olla oikein, sen voisi vaikka tarkistaa jostakin. Asia jäi kuitenkin vaivaamaan minua, ja tiedustelin viestillä myöhemmin asiaa, ja sain varmistuksen, että väärinpäinhän se oli ollut. Sain myös pahoittelut. Mutta ei se mitään, sellaista sattuu, ja en olisi itse huomannut tehdä tällaista testiä, kyllä se meno on erilaista evä väärinpäin. Taas yhden asian kokeneempana.

Reitti 5,12 km

IltaSUP: Vantaanjoki-Keravanjoki

Posted on by

Maijan kanssa lähdettiin pienelle iltasupille Vantaanjoelle. Päivä oli ollut helteinen niin ilta on kyllä ihan parasta sup-aikaa. Lähdimme liikkeelle Pakilan uimarannalta, joka onkin mainio paikka lähteä. Auton sai ihan joen viereen, rannassa myös Bajamaja ja suihku, siinä saa laudankin näppärästi putsattua melonnan jälkeen.

Joella oli tyyntä, virtaus oli mukava, varsinkin Keravanjoen haarassa. Jatkoimme sitä haaraa niin pitkälle kuin pääsee ilman laudan kantamista. Kääntöpisteessä olikin pieni kiva virtapaikka, ihan padolle saakka emme yrittäneetkään virtauksen takia.

Tällä pätkällä ei kulkenut yhtään venettä. Kolme kajakkia kohtasimme ja yhden sup-lautailijan, aika rauhassa siis sai mennä. Joka tuntui jopa oudolle kun Espoon merialueilla saa työkseen moottori- ja purjeveneitä väistellä.

Jokivarsi oli niin nätti, varsinkin Keravanjokiosuus, vihreää ja vehreää, ja nätti siltakin. Oikein ihana ja leppoisa iltasuppauskohde.

Reitti 8,36 km

Yksi unelma toteutui

Posted on by

Toiveissa ollut pari kesää mennä suppaamaan Espoon ja Kirkkonummen välisellä merialueella olevan Pentalan saaren sisäjärveen. Tänään se tapahtui. Ja mikä seikkailu se olikin, yhteensä viisi tuntia retkellä, melontaa merellä ja järvellä, laudan kantoa saaressa, museoalueeseen tutustumista ja myös huilihetki kahvilassa. Hieno paikka tuo Pentala! Sinne pääsee myös saaristoveneellä, (edestakainen hinta 12€) eli ihan pakko ei ole supata, mutta superhauskaahan se on.

Kiitokset Päivi Pälvimäelle seurasta, hyvistä reittivalinnoista ja Pentalanjärven valokuvista, joissa olen onnellisena laudalla sekä kuvasta, jossa fiilistelen upean ranta-aitan edessä. Samoin kiitokset Toni Sudelle, joka vinkkasi erinomaisen lähtöpaikan!

Merellä

Järvellä

Maalla

Reitit

Saarijärvellä saaren ympäri

Posted on by

Tai siis kaksi kertaa, sen verran pieni on sekä järvi että saari. Kartalta kun Saarijärveä katsoo, on helppo nähdä miksi nimi, keskellä järveä kököttää järven kokoon nähden suuri järvi. Muuta järvellä ei ollutkaan, ei muita saaria tai luotojakaan. Joku hassu lokki oli, muuten vesilinnut puuttuivat. Mökkejä oli, kiva paikka sellaiselle.

Mikä oli ilahduttavaa, oli parkkipaikka ja hyvä ranta lähteä. Ei ole aikaisemmin käynyt sitä, että kun tulee tuntemattomalle seudulle suppaamaan, niin samalla kun vesi tulee näkyviin niin eteen tulee myös parkkipaikkakyltti! Yleensä joutuu suhaamaan ja etsimään sopivaa paikkaa. Säähän oli tänään kuin unelma: sopivasti aurinkoa ja mukavaa tuulta.

Sumuisen järven suppaajat

Posted on by

Velskolan Pitkäjärvi lauantaiaamu klo 9.00, sumua. Yksi Espoon monista pitkäjärvistä Nuuksion kansallispuiston pohjoisosassa. Myös täältä, kuten Nuuksiosta yleensäkin, löytyy upeita jyrkkiä kallioita. Tänään lisäsäväyksen antoi sumu, sumukuvat ovat kuin unimaisemia.

Espoon järvet 3/73: Siikajärvi

Posted on by

Ihanaa lämpöä toukokuussa.  Hyvä hetki jatkaa viime kesänä aloitettua Espoon järvet -kierrosta.  Se ei kyllä pitkälle ehtinyt viime vuonna, mutta ei se haittaa, onpahan puuhaa tälle kesälle.  Tänään suuntasin auton kohti Siikajärveä ja sen rannalla olevaa Hotelli Nuuksiota.  Siikajärvi on aika pieni järvi, joten ajatelin, etten sinne ryhdy eväitä väsäämään, kun erityistä taukotarvetta ei varmaankaan tule.  Vaan kun kello käy jo melkein lounasaaikaa, menenkin nauttimaan hotelliaamiaisen ennen melontaa, yleellistä.

Kun munakas, nakit, pekonit, appelsiinimehu ja kahvit croissantin kera oli nautittu menin pumppaamaan laudan ja kannoin sen rantasaunalle, jonne hotellin ystävällinen respahenkilö oli minut ohjannut.  Muovinen joutsen katseli lähtöäni, kun meloin järven ainoaa saarta kohden.  Saaren erikoisuus on, että siitä omistavat siivun kolme kuntaa: Espoo, Kirkkonummi ja Vihti.  Tosin käyttäjiä tuntuivat olevan tiirat/lokit, joilla ei taida olla noista minkään kunnan ‘kansalaisuutta’.

Minulla oli tänään lyhytlahkeinen märkäpuku päällä, oli kuuma. Saaren läheisyydessä näin yleisen uimarannan.  Kylläpä se näytti hyvälle ja houkuttavalle, vilvoittavalle. Päätin kuitenkin jatkaa suunnitellusti saaren pohjoispäähän,  mutta lisäsin suunnitelmaan paluumatkalle uimarantapulahduksen.

Siikajärven rannat ovat täyteen rakennetut, huviloita ja mökkejä on vieri vieressä.  Lukuunottamatta pientä kaistaletta Siikaniemen päässä. Siinä onkin hauskat pikkukalliot. Kävin kääntymässä järven päädyssä ja sitten suuntasinkin kohti uimarantaa.  Ja menin uimaan, se viilensikin juuri sopivasti.  Pidin märkäpuvun päällä, sen saaminen märkänä takaisin päälle olisi ollut hankalaa, ja kyllä vesikin oli hieman viileää, joten näin oli hyvä.

Sitten kapusinkin takaisin laudan päälle, ja meloin järven toiseen päähän.  Siellä oli runsaasti veneitä puiden katveissa. Sitten olikin jo palattava lähtöpaikkaan, koko järvi oli jo nähty.  Järvi tuli kierrettyä noin puolessatoista tunnissa (sisälsi noin vartin uimarantatauon), matkaa kertyi kuitenkin ihan mukavasti 5,42 km.

Aika pienihän tämä järvi on.  Mutta retkikokonaisuus oli oikein mieluisa: aamiainen, melonta ja uinti.  Ja aurinko paistoi niin ihanasti.

Aamiainen/Lounas Hotelli Nuuksiossa

Järvellä

 

Vappusuppi Bodominjärvellä

Posted on by

Vapun sääennusteita vilkaistessa oli helppo tehdä päätös, että vappusupin ajankohta on aattona eikä vapunpäivänä.  Ja tänään olikin oikein kaunis sää, huomisellehan onkin sitten luvattu kunnolla sadetta.  Nyt eteläisen Suomen järvet ovat jäistä vapaat, joten oli vain valittava järvi Espoosta.  Kovan kisan kävivät Bodominjärvi ja Siikajärvi, Bodominjärvi voitti. Tavallista lyhyemmän työpäivän jälkeen pakkasin laudan autoon ja märkkärin päälleni ja ajelin Oittaalle coolisti aurinkolasit silmillä laulaen poppia kovaa. Jes, kunnon rantapummifiilis!

Keli olikin upea: aurinko paistoi, lämmintä +14 ja tuultakin vain pari metriä sekunnissa.  Alkumatkassa pitkälahkeinen märkäpuku oli aivan liian kuuma, hiki vaan valui ja tuntui, ettei oikein jaksa.  Mutta kun kääntyi takaisinpäin vastatuuleen ja pikkasen pilveen, niin asu oli ihan just oikea.  Järvellä ei ollut ketään, yksin sai meloa, muutama lintu sentään näkyi. Hiljaista vielä on vesielämä.

Espoon järvet 2/73: Pitkäjärvi

Posted on by

Tänään oli SUP -vuorossa Espoon järvi  numero kaksi, Pitkäjärvi. Ajattelimme alunperin lähtöpaikaksi Laaksolahden uimarantaa, mutta siihen ei päässyt kovin lähelle autolla, niin jatkoimme hieman eteenpäin ja niin löytyikin mitä mainioin vesille laskupaikka.  Aivan Pitkäjärventien varressa on virkistyspaikka, jossa on pieni patio, penkkejä, autoille tilaa ja veneranta, josta oli todella helppo lähteä järvelle myös SUP -laudalla.  Penkeillä oli vaivaton täyttää ja tyhjentää lauta ja siitä oli ihan pieni kävely tasaiseen rantaan, josta oli ilo lähteä vesille.  Lisäksi alle kilometrin päässä oli kaupat ja ravintoloita, joten kuskin/kuvaajan oli todella helppo käväistä virkistymässä odotellessa suppaajaa palaavaksi.

Lisäksi järvi oli mukava supattava.  Tänään oli juuri sopivasti tuulta tällä pitkulaisella järvellä.  Ensin kiisi yhteen suuntaan hyvässä myötäisessä, ja sitten pääsi tekemään töitä vastatuulen ja loppuhuipentuma oli mukava sivutuuli ja -aallokko.  Laudalla oli mukana uusin kuvaushärpäke, teline useammalle kameralle, kiinnitys toimi hyvin eikä ollut kiusaksi mitenkään.  Hyvin on mies tuon suunnitellut ja toteuttanut.

Jos sinulla on oma lauta, tämä on oikein suositeltava suppauskohde. Luulenpa itsekin käyväni täällä uudestaan, vaikka etsimässä Glimsån -joen alkukohtaa, joka käsittääkseni ei ole melottavissa, mutta voi sitä käydä kurkkaamassa kuitenkin.

 

Espoon järvet 1/73: Bodominjärvi

Posted on by

Bodominjärvi on Espoon suurin järvi, joten se oli luonteva aloituskohde Espoon järvien valloitukselle SUP -laudalla. Sää oli tänään sopivan aurinkoinen, ja se olikin houkutellut väkeä runsaasti Oittaan ulkoilualueelle. Lapsiperheitä oli todella runsain  mitoin leikkipuistossa, jokunen meloja ja soutelija oli järvellä ja muutama reipas tenava oli uimassakin!  Laudan pumppaus sujui joutuisasti parkkipaikan läheisyydessä, ja siitä sitten lauta kainaloon ja kanto alamäkeen rantaan.

Tuuli oli sivumyötäinen,  joten oli mukava antaa tuulen painaa reitti järven vasempaan reunaan.  Ajatus oli kiertää järven keskivaiheella oleva saari, se on tullut tehtyä aikaisemminkin, mutta tuulen myötävaikutuksella reitti vaihtuikin koko järven läpi suppaamiseksi.  Ja sinne sitä sitten mentiin, tuuli oli voimakkaasti myötäinen, joten matka taittui mukavasti.  Samalla tuli mieleen, ettei ehkä huvita lähteä vastatuuleen takaisin  vaahtopäisessä aallokossa, joten aloin silmäillä vastarantaa, josko sieltä löytyisi sopiva rantautumispaikka, josta voisi soittaa miehelle ja kertoa, etten olekaan tulossa alkupisteeseen takaisin, vaan minut voisi hakea toisaalta. Autoja näkyikin hyvin liikkuvan rannan tuntumassa, joten uskoin uuden hakupaikan löytyvän helposti. Ja näin kävikin, löytyi oikein kaunis rantautumispaikka, josta oli lyhyt matka autotielle.

Tänään oli matkassa mukana ensimmäistä kertaa myös melaan kiinnitetty kamera, joka otti automaattisesti kahden sekunnin välein kuvia.  Ja hauskoja kuvia ottikin, muutama kuva näistä kuvien joukossa, ne erottaa aika helposti.

Lue lisää Bodominjärvestä Järviwikistä.

P.S. Oittaalla on SUP -lautojen vuokrauspiste, joten tänne pääsee helposti suppaamaan, vaikka ei olisi omaa lautaa.

Katson autiota hiekkarantaa

Posted on by

Nyt voi laulella jo mitä vain haluamaansa syyslaulua. Puolilta päivin oli sellaiset 13 lämpöastetta, joten pitkälahkeinen märkäpuku oli valinta SUP-asuksi Oittaalle. Ja olikin onnistunut valinta.  Bodominjärvi on aika selkeä melottava: puolituntia yhteen suuntaan ja sitten käännös. Tänään oli vastatuuli mennessä, joten takaisin meloi sitten parissa kymmenessä minuutissa.

Hiekkaranta oli autio, ei yllätys.Vain joutsenpari ja poikanen uiskentelivat tyytyväisenä rantavedessä.  Siirtyivät sitten edelläni hitusen kauemmaksi.

Oittaan Kartanon liikuntavälinevuokraamo on auki toistaiseksi viikonloppuisin, tai sitten pyydettäessä (puh.020 734 2445) .  Joten jos SUP-jalka vipajaa, niin vielä pääsee laudalle. Märkäpukua kyllä suosittelen.