VappuSuppi, osa 2

Suppaus ei koskaan tunnu tylsälle, tänään oli actioniä ihan yli oman tarpeen :D. Retkikuvauksen mukaan Parlammilta Nerosjärvelle virtaava Suomenjoki tarjoaa pieniä koskia, mutkittelevaa jokea, kaatuneita puunrunkoja ja majavia. Majavia ei nähty.

Lähtö vesille tapahtui Lomakeskus Telarannasta, jonka laituria saimme lainata ja autollekin löytyi parkkipaikka. Lisäksi ystävällinen väki vilkutti hyvästit ja jakoi viimehetken vihjeet, mainiten parit sillat, joiden jälkeen paikalliset vasta lähtevät joelle. Muutaman hetken jälkeen ymmärsin syynkin :).

Ensin reippaasti Parlammin yli. Sitten alkoi nätti hyvin virtaava joki ja pian olikin ensimmäinen koskipaikka. Siitä sujuteltiin iloisesti. Kaikki koskipaikat mentiin hyvästä syystä polviltaan. Vettä on tähän aikaan runsaasti ja virtaus varsin kova. Myöhemmin kesällä taitaa olla monin paikoin liian kivistä ainakin evän kanssa mennä.

Sitten tuli näkyviin silta. Ja se on nyt veden ollessa korkealla matala, todella matala ja virtaus on kova. Nyt on kiire. Joko nopeasti pitkälleen tai sivuun ja kävellen kierto. Ei nähnyt mitä sillan ja kaarteen jälkeen niin nopea päätös meloa sivuun. Sekin oli haastavaa, perä yritti koko ajan kääntyä eteen virranvietäväksi, onneksi oli jotain siltarakenteita, joista pitää kiinni ja nousta varovasti maihin. Tässä sai esimakua tulevasta: 1) virta oli voimakas, 2) jos yhtään jarrutteli niin perä kääntyi eteen ja matka jatkui poikittain, 3) joki mutkitteli niin, ettei nähnyt mitä koskipaikan jälkeen oli tulossa.

Seuraavaksi alkoi tulla kaatuneita puunrunkoja. Niitä alitettiin makuultaan, hypittiin yli tai sitten kannettiin pitempikin matka lautaa pöpelikössä. Onneksi harvempi sattui isomman virtauksen kohtaan, eikä ollenkaan kohisevan kosken kohdalle tai heti niiden jälkeen. Mutta eihän sitä voinut edeltä käsin tietää, jos koskikohdassa joki kääntyi. Tosi varovainen sai olla.

Sitten kovassa virtapaikassa varoin liikaa ja väärällä tavalla. Aika kokenut virtaavan veden kävijä olen ja silti tein käyttäjävirheen. Kovaa vauhtia meni niin ihan pikkasen yritin jarrutella ja huopaamalla ohjata ja välittömästi perä kääntyi eteen ja kylkimyyryä mentiin päin kiveä. Ja sitten uitiin. Onneksi olin polvillani niin nätisti liuin veteen enkä kaatunut kivikkoon tms. Toinen juttu olikin päästä virrassa takaisin laudan päälle :D. Tätä pitää jotenkin treenata! Ja muistaa, että ihan vaan melomalla/soutamalla ohjataan kuohusta/virrasta läpi.

Matka jatkui nyt sitten märkänä. Päivikin kastui minua laudalle auttaessaan, niin selkeä yhteinen päätös oli meloa reippaasti ilman turhia taukoja, että pysytään lämpimänä. Muutama oppi ja huomio itselle tästäkin: märkkäri ja neopreenipaita ja kevyt tuulitakki kuivuvat nopeasti ja asukokonaisuus toimii uimisen jälkeen kylmillä keleilläkin, neopreenikäsineet oli litimärät ja kylmät, kassiin tarvitaan mukaan vaihtokäsineet ja -myssy. Onneksi pää ei kastunut, olisi ollut todella kylmää kyytiä loppumatka märillä hiuksilla ja pipolla! Meinaan sää oli tänään aika kylmä, alkumatkasta satoi luntakin (vappu :D).

Retkelle tuli mittaa 18 km ja aikaa kului viitisen tuntia, kaikkine kantamisineen ja uimisineen. Tämä reitti tähän aikaan vain heille, joilla kokemusta laudan käsittelystä voimakkaassa virrassa. Ja siltikin kannattaa varautua kastumiseen. Ja kaveri mukaan!

Kaikesta koetusta huolimatta, tai jopa juuri niiden johdosta, retki oli kokemus, isolla Koolla. Pari koskikohtaa oli todella ilo ja nautinto lasketella, erityisesti pitkä koskipätkä juuri ennen Nerosjärvelle saapumista :).

Alkumatka

Siltoja, virtaa ja puunrunkoja

Reitti 18 km

VappuSuppi, osa 1

Pääsiäissupin yhteydessä jo sovimme Päivin kanssa, että tehdään kunnon vappusupit simalla ja herkuilla. Joten näin tehdään. Vappuaaton SUP-kohteena oli Päijälän Pitkänveden melontareitin pohjoispuoli. Suunnitelmat usein muuttuvat niin kuin tänäänkin ja päätimmekin mennä edestakaisen reitin, vaikka alkuperäinen ajatus oli lasketella virran mukana pohjoisesta etelään. Jälkiviisaana helppo todeta, että alkuperäinen olisi ollut parempi suunnitelma. Nyt matka jäi lyhyehköksi kylmän ja kovan vastatuulen takia. Miten olisimmekaan viilettäneet samaisessa tuulessa myötäisessä!

Retki alkoi Siiskoskelta, jossa on oivallinen autojen jättöpaikka. Kippistimme simalla koskenkuohujen äärellä, mikä ihana ääni koskessa onkaan! Jokiosuudet olivat kauniita ja mukavia meloa. Näimme myös vanhan majavapadon, asukkaat tainneet muuttaa jo aikoja sitten pois. Laavulla söimme Kahvila Pytingilta hakemamme burgerit, jotka lämmitimme nuotiolla, jonka liekkien loimussa yritimme lämmitellä myös kohmettuneita sormia ja varpaita. Seljillä oli todellakin kylmä tuuli. Joku voisi todeta siis, että normi vappusää.

Reitin pituus 8,65 km

Uusin herkku

Sain tänään uusimman lautani. Se on niin herkku että. Sen lisäksi, että on nätti kuin mikä, se rakastaa aaltoja. Tuli ne mistäpäin vain, antaa tulla vaan. ”Olen mukava ja vakaa. Nautiskellaan!”

Tälle ensikäyttö ja lautaan tutustuminen tänään tuntui. Lauta on kova Fanatic Ray Pure 12.6×29.5 vuosimallia 2019. Löytyi käytettynä TwentyKnotsilta/Katveelta. Oli se onni sillä kovia tämän kokoluokan retkilautoja on vähän Suomessa tarjolla, tilaamalla uuden toki saisi. Nyt käytetty sopi hyvin kukkarolle. Eiköhän tästä ole monen vuoden ilo.

Lauta on leveämpi kuin muut lautani. Luulen kuitenkin, että on vakautensa vuoksi juuri soppeli tällaiselle arkajalalle meriolosuhteisiin.

Sipoonjoki ja vohveli

Tänään lähdettiin Maijan kanssa Joensuun tilalta Sipoonjokea pohjoiseen. Ajateltiin, että voisimme meloa kunnes pato tulee vastaan, mutta jonkin matkaa ennen sitä tuli kivikko, josta sitten päätimme kääntyä takaisinpäin. Matkaa kertyi sinne reilut 8 km ja kun palasimme lähtöpaikkaan niin melontaa kertyi sellaiset 16,5 km. Luonto on vielä harmaata ja ruskeaa, sellaista oli myös joen vesi väriltään.

Ihanassa aurinkoisessa säässä viihtyi hyvin ja nautimme pienet eväät retken aikana. Joenpenkalla näkyi jo valkovuokkojakin! Lyhytlahkeinen ja -hihainen märkäpuku oli just oikea valinta asuksi tähän päivään. Neopreenitossut oli jalassa, niin roiskeet eivät kylmälle tuntuneet varpaissa. Päivän kruunasi Cafe Sibbessä nautitut vohvelit.

Merikausi avattu

Ihana ilma, heti töiden jälkeen pikaisesti merelle. Piti oikein napata eväät jälkkärillä Iso Vasikkasaaren uimarannalla nautittavaksi. Veneitä ei ollut montaa vielä, yksi komea purjevene seilasi tyylillä. Suppaajia näin itseni lisäksi kolme! Ei mikään ihme, sää ja olosuhteet oli kerrassaan unelmaa! Tästä tämä SUP-kausi todella alkaa!

Kauden 2021 avaus

SUP-kausi 2021 avattu! Paikkana Alvettulanjoki, sää mitä mainioin, märkäpuvulla tarkeni loistavasti, kilometrejä kertyi kymmenkunta, jäätä oli vielä varsin paljon, mutta joessa kun vesi virtaa niin melomaan pääsi pitkän pätkän. Kyllä maistui makealle! Sekä melonta että paikallisesta kahvilasta haetut pääsiäisherkut, ei yleensä ole mukana ole viiden ruokalajin kattausta, tuohon voisi hyvin tottua :).

Kahvila Pytingin pääsiäisherkut! Päiville kiitos tämän retkievään keksimisestä. Superluksusta! Sopii pääsiäiseen kyllä.

Retkeilijät Mia ja Päivi sekä reitti (9,77 km)

Väänteenjoki

Halloween-päivään sopivaa harmautta tämänpäiväisellä jokiretkellä. Kuitenkin oli myös kauniita värejäkin, vaikka ruska oli jo tällä joella ohi. Vihreää nurmea, oranssia kaislaa, eri harmaan sävyjä puissa ja mökit kertoivat erilaisia mökkiunelmatarinoita. Mökkiläiset eivät enää itse juuri paikalla olleet.

Jätimme autot Väänteenjoen uimapaikalle lähelle sulkua. Siitä olikin oikein hyvä laskeutua jokeen, oli parikin laituria ja näiden vierellä sekä hiekkarantaa että veneenlaskuramppia.

Lähdimme vastavirtaan ja -vastatuuleen. Joki on leveä ja helposti melottava. Jatkoimme Hiidenvedelle saakka, jonka laitamilla sitten käännyimme takaisin. Takaisintulo sujuikin sitten reipasta vauhtia myötäisessä. Matkaa kertyi 14,54 km.

Märkäpuku toimi loistavasti tänäänkin, pieni veden ripsauttelu ei tuntunut missään. Mutta uudet pikkasen paksummat neopreenitossut voisi kyllä hankkia. Vanhat varmaan jo kuluneetkin niin laskevat kylmää pohjasta läpi laudalla seistessä.

Retkiseurasta ja kuvaluettelon viimeisen kuvan (evästauolla) ottamisesta kiitokset Päivi Pälvimäelle.

Ruskaa ja heijastuksia Siuntionjoella

Kuulas lokakuun lauantai Siuntionjoella. Ruskaa oli vielä ja joki niin tyyni, että värit ja varjot heijastuivat upeasti joen pintaan. Keli jo sen verran viileä, että varpaissa kylmä hieman tuntui. Sauna maistui melonnan päälle. Syksy on ihanaa aikaa laudan päällä nautiskelulle.

Kolmperse-Tämäkohtu-Runkkalanlahti

Hienot kaksi järveä ja lahti Karkkilan järviylängöllä. Ja niin mahtavat nimet! Kolmperseessä ja Tämäkohdussa paljon mökkejä, mutta Runkkalanlahti on hiljainen erämää. Syyskuun lopulla ruska maalasi näkymät kauniiksi. Nautin todella retkestä. Matkaa kertyi 11,11 km.

Ruskaa Toivanjoella

Kaipasin jo kovasti päästä pitkästä aikaa joelle melomaan. Päivi ehdotti Janakkalassa sijaitsevaa Toivanjokea, voisi olla sopiva kohde tuuliselle lauantaille. Ja niin se olikin, aivan ihana! Suojaisa, ei noussut juurikaan aaltoa vaikka tuuli ja tänään meitä suosi niin aurinko kuin alkava ruskakin. 15 kilometriä tuli melottua kauniissa kiemurtelevassa jokimaisemassa. Lintujakin nähtiin, useita harmaahaikaroita, silkkiuikku ja pääskysiä. Lisää ruskaretkiä suunnittelemaan!