Nyt on väkeä vesillä! Eikä mikään ihme: säät jatkuvat aurinkoisina ja kesäisinä ja työpäivän jälkeen ehtii hyvin nauttimaan ihanista illoista vesiltä käsin niin veneillen, supaten, kajakilla ja purjelautaillen. Näitä kaikkia näkyikin tänään Laajalahdella sankoin joukoin. Kesä.
Naisten treffit on uusi mukava facebook -sivusto, jossa ryhmäläiset järjestävät tapaamisia ja erilaista mukavaa tekemistä itselleen ja muille. Siellä haettiin SUP -seuraa, jotta tulisi ensikertalaisen lähdettyä laudalle, ja minähän olen aina valmis SUP-ilosanoman levittämiseen, joten pistin tapahtuman kasaan. Paikkana oli TwentyKnotsin vuokrapiste Kalastajatorpalla. Kiinnostusta oli kovasti, mutta olisiko pilvinen aamu säikäyttänyt osallistujia, koska loppupeleissä paikalle ilmestyi vain yksi suppaaja lisäkseni. Vahinko, sillä sää oli mitä mainioin ja seura priimaa, kiitos seurasta Jaana!
Tässä muutama fiilistelykuva. Yllätimme kaislikossa pikkuhanhien pesueen, joten liityimme jonon jatkoksi :).
P.S. SUP -laudalla voi myös tehdä Pilatesta, Pilates -tunti oli käynnissä samaan aikaan.
Tänään kierrettiin Maijan kanssa Lehtisaari ja pääsi käytännössä kokeilemaan sivuaaltovinkkejä, koska saaren ympärillä oli sekä kunnon aallokkoa että veneitä, jotka lähettivät sivuaaltoja tasaiseen tahtiin. Ja mukavasti se sujui :). Hieno ilta. Kohta pitäisi lähteä metsästämään kuunpimennystä, on kyllä pilvistä, mahtaakohan näkyä.
Tähän reittiin hyvä varata pari tuntia aikaa.
Hyvin herkästi olen käynyt polvilleni, kun on ollut isommat sivuaallot tai sivulta on tullut veneenaallot. Tästähän oli suuresti haittaa ekassa kilpailussani. Sen jälkeen olenkin oikein hakenut sivuaaltoja. Tässä tähänastiset oppini:
Tänään päätin kiertää Kuusisaaren, ajatuksella tuuli mistä tahansa ja tuli vaikka millaisia aaltoja, niin seisten eteenpäin vain. Ja niin teinkin (ei ollut kylläkään kovin tuulista, vain Kuusisaaren ‘takana’ oli sivuaallot, niin kuin melkein aina). Paitsi sen hetken, kun alitin matalan sillan, siinä oli pakko mennä matalaksi.
Ja samalla näin jotain outoa vedessä, tumma pieni pallero eteni edelläni, sammakko? Ei kun se on pää, ja suussa on kala, ja samassa vedestä hyppäsi rannalle ja eteni kaislikkoon minkki! Wau! Enpä ole luonnossa nähnyt sellaista ennen. Kaikenlaista sitä näkeekin supatessa :).
Tämän reitin saa melottua tunnissa
Auringossa aalloilla keinuminen työpäivän jälkeen tyhjentää ihanasti pään kaikista kiireistä. Tänäänkin lopulta mietin, mikä päivä, olinko tänään töissä. Voiko tämän ihanampaa harrastusta olla?
Tänään lähdin aalloille itäiseeen Helsinkiin. Seutu ei ole minulle tuttua, pari kesää sitten kävin suppaamassa Aurinkolahdessa, mutta muuten en ole siellä päin melonut. Joten ilolla lähdin kaveriksi kokeneelle kajakkimelojalle, joka halusi nyt kokeilla suppausta. Se sujuikin ihan kivasti ekakertalaiselle. Pienen sup -retken lisäksi teimme vähän pidemmän lenkin, hän nyt kajakilla rauhallisesti edeten ja minä mukavasti huhkien laudalla (näillä menopeleillä on aikamoinen nopeusero). Kauniit ovat maisemat tuollakin. Lisäksi minulle esiteltiin mielenkiintoinen kanava, joka pitää joskus mennä tutkimaan tarkemmin. Muutenkin tuo itäisen Helsingin rannikko vaikuttaa mielenkiintoiselle, esim. Vartiosaari, Kallahdenniemi ja Villinki ovat varmasti tutustumisen arvoisia paikkoja, joihin pääsee mukavasti myös SUP -laudalla. Olipa kiva päivä uusilla kulmilla.
Mikä kesä! Näin työpäivänkin jälkeen on kuin lomalla olisi, kun lähtee aalloille. Tänään vuokrasimme Tiinan kanssa laudat TwentyKnotsilta Kalastajatorpalta kahdeksi tunniksi ja suuntasimme kohti Mustasaaren kahvilaa. Ja mitä herkkuja retki tarjosikaan koko matkan ajan, jopa niin, että ajanseuranta unohtui kokonaan ja olimme lopulta reippaasti yliajan. Mutta oli vaan niin ihanaa!
SUP -herkut
Oli mukavaa pikkuaaltoa lähtiessä. Ja Kuusisaaren toisella puolella olikin sitten kova tuuli ja aallokko, ensin vastainen ja sitten sivusta. Sai tehdä kunnolla töitä, että pääsi eteenpäin ja muutimme vähän reittiäkin, että pääsimme saaren suojiin loppumatkaksi. Takaisin tullessa oli sivumyötäistä, joka kuljettikin meidät nopeasti takaisin Kuusisaaren luo ja sitten sen toisella puolella oli niin tyyntä, että sai vain nautiskella kesäillasta. Monenlaista herkkua yhden parin tunnin retken aikana.
Kahvilaherkut
Nam, pulla ja munkki ja rauhaisa istuskelu.
Tänään heräsin reippaana, tein evästä ja lähdin kohti Hämeenlinnaa ja Aulankoa (Katajistonranta). Edessä oli ensimmäiset SUP -kisani. Jos olen ihan rehellinen, en lähtiessä ollut ollenkaan varma osallistunko kisaan vai olenko vain katsojana, mutta vastassa oli niin mukavaa porukkaa, jotka ottivat heti joukkoon mukaan, niin sinnehän sujahdin listalle :). Sää oli kuuma. Joten puin kevyimmän SUP -asuni päälle (uimapuku ja minishortsit) sekä jätin kaiken ylimääräisen yltäni pois mukaan lukien kamera ja melontaliivit. Ja laitoin runsaasti aurinkorasvaa ja otin parikin pulloa vettä mukaan.
Ensin lähti kilpasarja. Ohjelmassa oli vain pitkän matkan melonta, joka nyt tarkoitti 14 km kilpasarjassa ja 5 km kuntosarjassa. Kilpasarjalaiset lähtivätkin vauhdilla. Kärjen tavoite oli sellainen 1.5h tuohon matkaan, on ne kovia! Ensimmäisenä maaliviivan ylitti Thomas Fagerström. Ja sitten olikin aika meidän kuntosarjalaisten lähteä.
Olihan se jännää, jo pelkkä lähtö. En ole ennen lähtenyt liikkeelle istumasta, jalat vedessä ja siitä sitten nopeasti seisomaan. No en ollut nopea, jäin jo lähdössä sellaiset 20 metriä muista :). Sitten melomaan, ensimmäinen pätkä meni ihan kivasti, pieni sivuaallokko ei tuntunut missään. Mutta sitten ensimmäisen käännöksen jälkeen mentiin laivaväylän vieressä, ja niitä veneitä kulki! Ja minähän en ole mikään sivuaallokon ystävä :D. Eli meni ihan omaksi kisaksi tuo kolmion sivu: kun tuli veneiden sivuallot, kävin polvilleni ja huilasin (polvillaan/istuallaan ei kisassa melota) ja kun taas aallot rauhoittui nousin seisomaan ja meloin kunnon sprintin, sen minkä jaksoin. Eka kierroksella kulki paljon veneitä niin jäin kauas taakse kilpakumppaneita. Seuraavalla kierroksella veneitä menikin jo paljon vähemmän, niin ei haitannut niin paljoa.
Ensimmäisen kierroksen (2,5 km) jälkeen kuulin väliajan, 30 minuuttia, hyvä olin oikein tyytyväinen, mutta ajattelin vauhdin hiipuvan, varmaan tulee väsy. Mutta kun viimeisellä käännöksellä huomasin, että on vielä yhdeksän minuuttia aikaa tuntiin, niin päätin yrittää alittaa tunnin. Ja sitten en löysäillyt, en istunut, en juonut vettä vaan annoin mennä sen minkä jaksoin! Ja loppuaika oli muutaman kymmenen sekunttia alle tunnin, mikä voittajafiilis! No oikeasti olin kuntosarjan kolmas, ja viimeinen :). Mutta oli kyllä todella mukavaa! Ja olen myös todella tyytyväinen suoritukseeni, loppukiriin ja että kaiken kaikkiaan menin kisaamaan. Todellista itsensä voittamista! Suosittelen!
Päivän kruunasi sauna ja uinti raikkaassa, mutta lämpimässä Hattulanselän vedessä. Ihanaa!
Ja sitten vielä ‘harjoittele nämä lista’:
Kilpailun odottaminen
Reitit
Kilpasarjan lähtö
Palkintojen jako
Palkintopalleilla:
Kisasarja, miehet: 1. Thomas Fagerström, 2. Tomas Lelovits, 3. Lauri Palmroth
Kisasarja, naiset: 1. Elle Laakso, 2. Merle Nummert, 3. Ritva Eskelinen
Kuntosarja: 1. Jenna Laakso, 2. Eeva Haartio, 3. Mia Talvasto
Olen kerran aikaisemminkin yrittänyt päästä Mustasaaren kuuluisille korvapuusteille, mutta emme ihan onnistuneet yrityksessä. Mutta tänään minulla oli oppaana Salla, joka on kajakilla melonut sinne ennenkin, niin eipä ollut mitään ongelmaa. Joten tänään päädyimme hienosti perille, ja korvapuustit ovat kookkaita ja maistuvia. Kuvankin muistin ottaa vasta, kun olin jo syönyt puolet pullasta ja pyytänyt dogi bagin. Ainahan ruoka maistuu niin hyvälle merillä. Sää oli tänäänkin aiva upea melontaan. Mennessä oikein mukava vastatuuli ja tauon jälkeen oli lähinnä tyyntä. Olipa kiva retki, kiitos Salla seurasta, ja oppaana olosta!
Laiturikuva: Salla Iivanainen
Otin tänään töistä puolipäivää vapaata ja lähdin lomailevan työkaverin kanssa pienelle saarikierrokselle. Lähtöpaikkanani oli Hanasaari. Kiersimme ja kaarsimme lähisaaria ja rantauduimmekin muutamaan, Läntiselle Käärmeluodolle, Käärmesaarelle ja Niittysaarelle. Käärmeluodolta olikin huikeat näköalat joka suuntaan, ja maisemat olivat muutenkin aivan upeat. Ja sää suosi, sopivan pieni tuli ja aurinkoa riittävästi.
