Aurinkoa ja jätskiä

SUP seuraa pk-seudulla -facebookryhmästä löytyi tämänpäiväinen SUP-kaveri Anna. Anna ehdotti, että lähdettäisiin Kallvikin uimarannalta, pätkä merta ja sitten Mankinjokea niin pitkälle kuin mukavasti pääsee, ja paluumatkalla voitaisiin käydä terdellä (Sarvik Beach Club). Erittäin hyvä suunnitelma, ostin heti! Ja meillähän oli supermukava päivä vesillä!

Merellä

Joella

Terdellä

Reitti 11,2 km

Tuulessa Lohjalla

Päivin kanssa tehtiin keskiviikkoaamuun treffit Lohjanjärven rantaan ajatuksena mennä sinne suppaamaan. Tuulta oli luvattu sellaiset 5 m/s ja iltapäivällä piti nousta siitäkin. Vaahtopäät olivat sellaiset, että päätettiin vaihtaa paikkaa, ja löydettiinkin oikein kiva reitti Maikkalanselkää Väänteenjoen sululle. Kyllä sielläkin tuuli, ja oikein kunnolla, tuuli oli kuitenkin joko myötäistä tai vastaista niin mikäs siinä oli meloessa.

Pari taukoakin pidettiin: eväät syötiin sululla ja sadetta pidettiin Kisakalliossa juoden oikein kahvit herkuilla kahviossa. Matkaa tuli reilut kymmenen kilometriä, ja voimatreeniä oikein kunnolla. Joku kerta pitää jatkaa eteenpäin sululta, sielläkin varmasti hienot maisemat (ja kahvila).

Järvellä (Maikkalanselkä)

Joella (Väänteenjoki)

Retki Hommanäsiin (Porvoo)

Kaunis, mutta tuulinen perjantai. Katsomme Ninan ja Saran kanssa etelään Porvoon Hamarin venesatamassa ja tulemme siihen tulokseen, että siihen suuntaan on kova vastatuuli ja vaahtopäät, joten ajateltu reitti menee uusiksi. Onneksi Hommanäsiin pääsee myös kiertämällä Kråkö pohjoispuolelta ja sen jälkeen pääsee saaren suojassa etenemään. Eli suuntammekin ensin pohjoiseen mennäksemme etelään. Matkaan tulee näin enemmän kilometrejä, mutta meno on huomattavasti mukavampaa, ja takaisin tulimme sitten Kråkön toiselta puolelta, jossa olikin mainiot maisemat ja loppumatkan sitten kiva myötätuuli takaisin satamaan.

Kråkön päässä meloimme Fladanin (ruopattu kanaali) toiseen päähän, jossa sijaitsee Hommanäsin merikartano ja kahvila. Söimme siellä ihanat kylmäsavulohisalaatit ja nautimme myös kahvit herkuilla. Salaatti oli sekä upeannäköinen että maukas, nam.

Retkelle kertyi kilometrejä 21, ja se on reippaasti itselle tämän kesän ennätyslukema. Ja sen kyllä huomasi loppumatkan verkkaisesta etenemisestä, mutta mikäs oli rauhallisesti edetessä ja nauttiessa todella kauniista maisemista.

Kråkön ympäristö

Fladan

Merikahvila, Hommanäs

Takaisin Kråköön eteläpuolta

Pikku-Punelia ja Marskin maja

Sarja ‘ainakin kerran kesässä’ jatkuu. Ainakin kerran kesässä pitää käydä Jalo-SUPin retkellä jo senkin takia, että siellä on parhaat eväät ja/tai ruokapaikat. Ja piti tänäänkin paikkansa: söimme herkulliset vohvelit Marskin majan ravintolassa. Tarjolla oli sekä makeita ja suolaisia vohveleita, leidit valitsivat makeat herkut ja Teppo suolaisen vohvelin, joka oli (hänen sanojaan lainaten) kyllä miehekäs, siinä riitti näköä ja kokoa, eikä makeat jääneet kyllä yhtään varjoon.

Pikku-Punelia oli miellyttävä meloa, pikkasen tuulta ja kauniita maisemia. Välillä vähän satoi, mutta pahin kuuro sattui sopivasti vohvelitauolle, joten eipä haitannut mitään.

Pikku-Punelialla (ekakuva kuvaaja Tiina Kassari)

Marskin maja ja ravintola (kuva kolme kuvaaja Tiina Kassari)

Marskin majan Lauri piti meille pienen, mielenkiintoisen esityksen majan historiasta. Komeita olivat puupenkit.

Jalo-lautta

Lopuksi Tiina vielä esitteli meille Jalo-lauttaa, kyllä tuolla olisi mukava saunailtaa viettää.

Iloinen seurue

Kiitos Tiina superkivasta retkestä ja Liina ja Teppo mukavasta seurasta!

P.S. Allani oli tällä retkellä Red Paddle Voyager 13’2” & 30. Halusin nimenomaan kokeilla tätä pitkää retkilautaa. Tänään oli helpot olosuhteet, ja lauta kulki kevyesti ja vakaasti. Laudalle mahtuu hyvin tavaraa, lisäksi sekä edessä että takana on verkot tavaroiden kiinnitystä varten.

SM-kisat

SUP-lautailun SM-kilpailut käytiin viikonloppuna Natura Vivalla, Vuosaaren Melontakeskuksessa. Tänään pääsin itsekin paikalle, ihan vaan turistina. Oli hauskaa, nautin leppoisasta tunnelmasta (vaikka SM-kisat!), mukavien ihmisten seurasta ja tietysti kiihkeästä kisasta. Tänään oli lajeina 200m Sprint ja Technical Race -sarjat, näitä en ollutkaan aikaisemin nähnyt, joten oli todella mielenkiintoista seurailla mitä tapahtuu. Technical Racessa tiukat käännökset tekivät seuraamisen jännittäväksi, ja luovat myös kisaajille kutkuttavia hetkiä. Kovaa hommaa tuo kisaaminen, onnittelut mahtavista suorituksista kaikille kisaan osallistuneille!

Vuosaaren Melontakeskus oli mainio paikka tapahtumalle. Sopiva merenlahti, hyvä kahvio ja muut tilat, katsojiakin löytyi paikalle ja lähistöllä myös kelpo lounaspaikka, Ravintola Maininki, niin ja riittävästi parkkipaikkoja.

Molempina päivinä oli tarjolla myös Jari Laineen pitämä Melontatekniikkaklinikka. Jari vetikin lyhyessä ajassa mahtavan tietopaketin, jonka jälkeen pääsi kokeilemaan juuri opittuja asioita laudan päälle.

Kiitokset kaikille järjestäjille, oli hieno päivä!

Loviisa

Twitterissä puhuttiin kukkujuomasta, jota saa uimarannan kesäkioskista Loviisassa. Mustaviinimarjaa, raparperia, minttua ja mahlaa, kuulosti niin hyvälle, että pitihän sitä lähteä maistamaan. Toki, jos kerran uimarannalla, niin lauta pakattiin autoon mukaan.

Leenan salainen resepti toimii, oli tosihyvää juomaa. Suosittelen!

Eikä hullumpi ollut SUP-retkikään: meriosuuden jälkeen päädyin mahtavaan ruovikkoalueeseen, johon mökkiläiset ovat ruopanneet veneille kulku-urat, mukava niistä oli sujutella laudallakin. Vesilinnut tuntuivat tykkäävän myös paikasta.

En ollut aikaisemmin käynyt Loviisassa, joten piipahdin myös ihastelemassa suola-aittoja ja somia rakennuksia.

Merellä

Kukkujuoma ja muutakin

Loviisaa

Yksi unelma toteutui

Toiveissa ollut pari kesää mennä suppaamaan Espoon ja Kirkkonummen välisellä merialueella olevan Pentalan saaren sisäjärveen. Tänään se tapahtui. Ja mikä seikkailu se olikin, yhteensä viisi tuntia retkellä, melontaa merellä ja järvellä, laudan kantoa saaressa, museoalueeseen tutustumista ja myös huilihetki kahvilassa. Hieno paikka tuo Pentala! Sinne pääsee myös saaristoveneellä, (edestakainen hinta 12€) eli ihan pakko ei ole supata, mutta superhauskaahan se on.

Kiitokset Päivi Pälvimäelle seurasta, hyvistä reittivalinnoista ja Pentalanjärven valokuvista, joissa olen onnellisena laudalla sekä kuvasta, jossa fiilistelen upean ranta-aitan edessä. Samoin kiitokset Toni Sudelle, joka vinkkasi erinomaisen lähtöpaikan!

Merellä

Järvellä

Maalla

Reitit

Tampereviikonloppu, osa 3: Viikinsaaren brunssi

Sunnuntaina päädyin viimein Tampereelle.  Alkuperäinen ajatus oli lähteä Suppaa Tampereen järjestämälle retkelle Pyhäjärven Viikinsaareen, mutta retki peruttiin vähäisen osaanottajamäärän vuoksi.  Tämä oli jo toinen kerta, kun sattui peruutus kohdalle Tampereella.  Hei Tamperelaiset, suppaaminen on kivaa seurassa, lähtekää retkille!

Paikka on kuitenkin tuttu Katjalle, niin päätimme lähteä Viikinsaareen brunssille ihan omatoimisesti.  Ja hyvä niin,  melontaretki oli mukava, ja brunssi loistava.  Suosittelen!

Tampereviikonloppu, osa 2: Riippusiltojen lenkki

Höytämönjärven supin jälkeen Katja ehdotti, että käydäänkö Valkeakoskella kävelemässä Riippusiltojem lenkki.  Kuulosti mielenkiintoiselle, siltoja ja vettä, no mikä ettei, joten sinne siis.  Tampereviikonlopun seuraavakaan kohde ei siis ollut Tampere, vaan itsellekin yllätykseksi Valkeakoski.

Mutta kyllä kannatti, aivan upea reitti! Miksi en ole kuullutkaan tällaisesta? Tuo kierros kannattaa käydä kävelemässä, jos vain lähimaisemissa liikkeellä.  Reittin pituus 3,3 kilometriä ja avain upeita siltoja neljä kappaletta ja kauniita vesimaisemia.  Katsokaapa vaikka.

Sillat

 

Näkymiä

Ruokaherkku

Suppauksen ja kävelyn jälkeen olikin jo nälkä.  Ja minkä helmen löysimmekään Valkeakoskelta, Ravintola Stella, Italialaisia makuja.  Pollo & gorgonzola gremolata -perunoilla oli erinomaista!

Yöpyminen

Enkä päässyt edes yöpymään Tampereelle, koska Popedan konsertti oli täyttänyt hotellit siellä.  Onneksi löytyi majapaikka Ilolan Maatilamatkailu -paikasta. Pääsi sitten tapaamaan muutamia kotieläimiä, Pipsa -koira on varsinainen sydäntenmurskaaja :).

Vapaapäivän lähiretki

Vapaapäivä. Joten pitempi retki mielessä, mutta lähiretki tällä kertaa. Varasin laudan kolmeksi tunniksi, ajatuksella tehdä ympyräreitti Kalastajatorpalta Seurasaaren vierestä Mustasaareen ja sieltä sopivasti takaisin. Siitä tulikin aika hieno isoympyrä, 9,36 km, yksi vesitauko pikkuisessa saaressa (15min) ja lounastauko Mustasaaressa (30 min).

Keli oli kuuma ja aurinkoinen, aika läkähdyttävää meloa, tuulta ei alkuun ollut ollenkaan, mutta onneksi sitäkin oli Seurasaaresta eteenpäin.  Vesi maistui. Yleensä minulle ei tapahdu mitään kommelluksia, mutta tänään oli vähän dramatiikkaakin.

  • Vesitauolla pikkusaaressa laitoin laudan nokan iso kiven päälle, ajatellen, tuosta ei kyllä lähde minnekään karkuun.  Sitten tulikin isompi laiva ja sen aallot: lauta nousi kiven päältä puoli metriä ilmaan ja laskeutui ei-takaisin-kiven-päälle. Kääk, perään! No kallio oli liukas veden ääressä, ja tein tyylikkään peppuplätsin kallionpäälle, auts! Sain laudan kiinni, mitä väliä muutamalla mustelmalla.
  • Ruhjeet eivät jääneet tähän. Lehtisaarta kiertäessäni nautiskelin menosta, enkä huomannut samean veden alla kivikkoa. Evä iski kiinni yhteen kivistä, mutta minä jatkoin matkaani: yks kaks ihmettelin painottomuutta keskellä lämmintä vihreyttä ja lautakin kellui ylläpuolellani, miten tässä nyt näin kävi. Takaisin laudalle ja vahinkotsekki. Käsivarressa ja polvessa naarmuja, lisäksi polvi tuntuu aralle, kylmää sitten kotona sille.
  • Jottei jännitystä olisi liian vähän, alitettuani Lehtisaaren sillan, huomasin edessä tummat pilvet ja kuulin jyrinää. Käännyin kohti Kalastajatorppaa, jolloin jyrinä oli vasemmalla, päälläni ei ollut pilviä.  Päätin meloa lähellä rantaa, jotta voin tarvittaessa mennä pikaisesti maihin, jos ukkonen ja salamointi alkaa tai lähenee.  Koko matkan kuului sieltä jyrinää, mutta onneksi ei tullut kohti, eikä salamoita näkynyt, ja pääsin ilman kolmatta taukoa lähtösatamaan.

Huolimatta näistä kolmesta pikkuvastoinkäymisestä, retki oli todella onnistunut! Hyvä pituus, paljon nähtävää ja kunnon tauotkin. Ei aina tarvitse ajaa kauas tehdäkseen kelpo sup -retken.

Seurasaari

Pikkusaari (Porsas?)

Mustasaari

Lehtisaari

3.8. 2018 Opit ja ajatukset eilisestä.  Tekevälle sattuu, mutta aina voi pohtia ja parantaa.

  • Jos aurinko paahtaa ja porottaa, pidä tauot varjossa. Niin itsestäänselvyys, mutta oli mukava kallio istuksia.
  • Jos jotain yllättävää sattuu, nopea reagointi hyvä, mutta voi olla silti aikaa miettiä sekuntti tai kaksi, mitä ja miten kannattaa toimia.
  • Kelluntaliivi oli hyvä, olisi voinut sattua ilman sitä kivikkoon kaatumisessa pahemminkin.