Category: Joet (Suomi)

Kunhan ei ukkosta

Posted on by

Maijan kanssa ollut puhetta Kymijoen suppaamisesta Vuolenkoskelta eteenpäin. Pohdimme tovin mennäänkö jokea pitkin Mankalaan asti, mutta päädyimme näin ekalla kertaa valitsemaan rauhallisemman lopun eli käännyimme kohti Arrajärveä, jolloin loppupisteeksi tuli Säyhtee.

Lähtöpaikkana oli Kilkkilän farmin laituri. Farmin strutsit ihmettelivät kovasti pumppaustouhuja. Farmin kahviossa pystyi käymään jätskillä ja veskissä ennen vesille lähtöä, kätevää.

Jokiosuus oli leppoisaa ja aurinkoista menoa. Virta vei kevyesti meloen yli 6 km/h nopeudella ja matka eteni mukavasti. Tämä on suurin, levein ja virtaavin joki, jossa olen Suomessa melonut. Vain Thames ollut isompi.

Saavuimme Arrajärvelle, pilviä alkoi vähän kertymään, joka oli vain hyvä, koska päivä oli paahteinen. Kohta totesimme, että onpa jotenkin pimeää, vesi synkkää ja tuultakin nousee ”ihan kuin sadetta tekisi”. Ja samassa vähän ripottelikin. ”tämäpä virkistävää, ei haittaa, hyvä vaan” ”kuhan ei ukkosta”.

Kello kolmeksi oli luvattu ihan pientä pisarointia, mutta missään ei ollut mitään mainintaa ukkosesta. Kello oli vasta kaksi, joten sade tuli etuajassa. Eikä mennyt kovin kauaa kun kuului ensimmäinen jyrähdys.

Jaha, nyt vaan kokka kohti lähintä rantaa ja maihin odottelemaan mitä tapahtuu. Salamoita näkyi jokunen, jyrähtelyitä kuului kauempaa, noin kolmen kilometrin päässä. Ei siis ihan päällä, odotellaan rauhassa, että menee ohi. Siinä menikin sitten pidempi tovi. Ei satanut, mutta ukkosti. Kunhan jyrinä laantui, niin lähdimme etenemään rannan läheisyydessä. Jouduimme vielä pari kertaa pysähtymään ja odottelemaan. Kunnes luonnonmerkit, linnut lauloivat ja lensivät sekä paikalliset lähtivät veneillä vesille, kertoivat, että voidaan jatkaa kunnolla matkaa.

Viimeiseen kolmeen kilometriin kului aikaa pari tuntia. Kokonaismatka oli 16,62 km, siihen meni tänään melkein viisi tuntia. Puolet todella leppoisaa menoa, toinen puoli vähän erilaista. Mutta ehdottomasti muistiin jäävä reissu! Ensi kerralla sitten Mankalan suuntaan!

Leppoisa lähtö

Kymijoki

Arrajärvi, ja rantautumiset 🙂

Tämä matka kesti tunnin ja vartin


Kokonaismatka 16,62 km ja melkein viisi tuntia

Aurinkoa ja jätskiä

Posted on by

SUP seuraa pk-seudulla -facebookryhmästä löytyi tämänpäiväinen SUP-kaveri Anna. Anna ehdotti, että lähdettäisiin Kallvikin uimarannalta, pätkä merta ja sitten Mankinjokea niin pitkälle kuin mukavasti pääsee, ja paluumatkalla voitaisiin käydä terdellä (Sarvik Beach Club). Erittäin hyvä suunnitelma, ostin heti! Ja meillähän oli supermukava päivä vesillä!

Merellä

Joella

Terdellä

Reitti 11,2 km

Vantaanjoen uusi silta

Posted on by

Vantaanjoen Pikkukosken uimarannan läheisyydessä olleet siltatyömaat ovat valmistuneet ja varsinkin kävelijöiden uusi silta on oikein hieno. Tänään ei ollut täystyyni sää, niin ei syntynyt upeaa heijatuskuvaa, mutta komealle näytti nytkin.

Toinen joella oleva nähtävyys on ’Suomen tunnetuin puro’ eli Longinoja. Se ei näyttänyt kummoiselle ohi meloessa (kuvakin jäi ottamatta). Oja on talkoonvoimin muutettu puroksi ja vesistöksi, jossa taimen voi luontaisesti lisääntyä. Ei siis mikään mitätön puro tämä. http://www.longinoja.fi

Tällä lähireissulla tuli testattua, että ilmatäytteinen lauta on käyttökunnossa ja pumppaus tien päällä onnistuu. Matkaa kertyi kevyellä melomisella 8 km. Nyt voi aloittaa hyvillä mielin supretkikauden :).

Yläneenjoki

Posted on by

Olen viikonloppun Valasrannan tanssileirillä. Eilen menin salsaa, tänään hidasta valssia ja bachataa, huomenna suunnitelmissa rumbaa ja vähän lisää bachataa. Toki SUP-lauta on mukana takakontissa ja tänään hyppäsin laudalle valssin ja bachatan välissä.

Pyhäjärvi on varsin iso järvi, ja sen huomasikin takaisinpäin tullessa, kun suorinta reittiä seisten meloen ei lauta liikkunut eteenpäin vaikka kuinka meloi. Ilmanvastus tuossa tuulessa oli kova. Ei sinäänsä tullut yllätyksenä, olin tuulen voimistumisen huomannut sääennusteesta, mutta tiesin kyllä polviseisonnassa ja sopivalla reittivalinnalla sieltä takaisin pääseväni. Yksi purjelautailijakin oli vesille lähtenyt, sekin kertoi jo jokisuulla ollessani, että taitaapi hyvin tuulla.

Pyhäjärvi-osuus ei ollut pitkä, sellaisen puolitoista kilometriä suuntansa. Varsinainen kohde oli Yläneenjoki. Olin kuullut, että on hyvin melottavissa ja pystyy Yläneen keskustaan/kirkolle kevyesti menemään, kunhan ei ole mikään kova kevätvirtaus. Tänään meni helposti. Meloin lähtöpaikalta Valasrannan tanssilavalta Yläneen kirkon ja keskustan ohi jonkin matkaan, kohtaan jossa joki näytti hajoavan kolmeksi pikkuhaaraksi. Myöhemmin karttaa katsoessa huomasi, että kyllä se siitä vielä jatkuu isonakin haarana. Kuitenkin kokonaismatka 11,61 km oli oikein passeli ja ehdin hyvin vielä bachatan pyörteisiin. Joki-osuus oli tosi kaunis ja rauhallinen.

Hieno päivä! Elämä ei ole pelkkää tanssia, se on myös melontaa (ja kiipeilyä) :D.

Draamaa Perniönjoella

Posted on by

Perniönjoki/Kiskonjoki on suosikkipaikkojani suppausretkelle. Pitkä komea joki, jonka vaativuus vaihtelee ajankohdan ja sään mukaan. On hetkiä jolloin ei melomalla pääse vastavirtaan virtauksen takia, tai koskiosuus ei ole kuohunnan tai kivien takia melottavissa. Tai sitten joki on yhtä tyyneyttä ja rauhaa, jossa voi ihan vaan lilluskella ja nauttia, tai halutessaan kerätä vaikka kymmeniä kilometrejä.

Tänään sää oli optimaalinen, pientä tuulta ja puolipilvistä. Suunnitelma oli lähteä superhyvältä lähtöpaikalta Heikkiläntien sillan kupeelta ja meloa pitkälle Kiskonjoen haaraan. Alkumatka sujui täysin suunnitelman mukaisesti. Kunnes.

Rantapusikossa oli yksi joutsen. No ei siinä mitään eiköhän tuo siitä ala edetä, ja niin se tekikin. Ja karjui samalla eteenpäin. Jolloin näkyviin tuli toinen isompi joutsen ja olisiko ollut neljä pientä kaveria vieressä. Siis koko perhe. Sitten alkoi draama. Isot joutsenet vaihtoivat paikkaa. Isoin jäi tuijottamaan minua, venytteli kaulaa, äänteli ja heilutteli siipiä paikallaan vedessä. Tyhmempikin tajuaa selvän viestin ” tänne ei ole tulemista”. Tässä vaiheessa olin tietysti paikoillani ja odottelin mitä asia kehittyy. Muu pesue jatkoi matkaa eteenpäin niin ettei niitä enää näkynyt. Sitten isä nousi kovalla äänellä ja loiskeella ilmaan ja veden pintaa lentäen lensi eteenpäin. Ja siinä samassa joen varressa laiduntanut nautakarja reagoi joutsenen ääneen ja liikkeeseen, ja alkoi juosta joen vartta ja mylviä. Samassa huomasin joutsenpesueen tulevan kauempana takaisin päin. Tässä vaiheessa tuumasin, että tarpeeksi actionia ja draamaa tälle päivälle, paras vaihtaa meno meren suuntaan.

Joutsenperhe saa oleilla ihan rauhassa, enemmän se heidän paikkansa on, minä voin hyvin mennä toiseen suuntaan. Suunnitelma siis muuttui, kuitenkin tuli oikein kiva retki. Yhteensä 13 kilometriä, ja noin pitkälle en ole meren suuntaan aikaisemmin mennyt. Toiseen suuntaan taas joku toinen kerta.

Mustion linna

Posted on by

Ismo Leikolan ”Ei mitään vakavaa” on tänään Mustion linnan kesäteatterissa. Olen nähnyt Leikolan lyhyitä klippejä, ja huumorinsa vaikuttaa sellaiselle, jota jaksaisi pidempääkin kunnella, niin kokeillaan nyt sitten.

Saavuin jo aamupäivällä Mustion linnaan, lauta takakontissa tottakai! Juttelin respahenkilöiden kanssa mistä pääsisin vesille. Mennäkö pidempi retki Lohjanjärvellä vai katselisiko linna-aluetta vesiltä käsin? No tottai Mustion linna by Mustionjoki.

Erinomainen lähtöpaikka on Mustion ruukin uimaranta. On se myös erinomainen uimapaikka, tottakai pulahdin, ja uin, ja kokeilin laudalle nousun vedestä käsin. Oli oikein riemukasta!

Itse melonta oli kolmisen kilometriä. Maisemat oli kauniita, ja todellakin oli hauska nähdä rakennukset vesiltä käsin. Katsoi aluetta uusin silmin sitten maaltakin ”Hei, tuon suihkulähteen vierestä menin! ”Linnan ikkunasta näkyy tuttu joenmutka!”

Kävin myös linnakierroksella, oli todella asiantunteva ja hyvä opas! Suosittelen!

Mustion linna by Mustionjoki

Linnakierros

(etsi kuvista Louis Vuitton -laukku, aito, vanha)

Ismo Leikola

Ei saanut kuvata, joten lisää mielessäsi ekaan kuvaan Leikola lavalle, ja tokaan kuvaan loput katsojat (esitys oli täynnä).

Hinthaaralle huippupisteet!

Posted on by

Jos pisteyttäisin SUP-paikkoja/retkiä niin tämänpäiväinen kohde vetäisi pisteet tappiin. Listataanpa miksi:

Lähtöpaikka

Kunnan rantalentis/uimaranta/nuotiopaikka, jossa sopivasti autoille tilaa lähellä rantaa. Löytyi googlettamalla. Jos ottaisi nuotiopuita mukaan, niin saisi tuletkin kivasti puolivälin lepotauolle.

Aamusumu

Aamulla oli upea sumu! Maisemat näkyivät satumaisen usvan läpi niin kauniina, tähän kun lisäsi vielä tuulettoman ja aallottoman kelin niin heijastukset olivat upeita! (Ei takuuta, että näin olisi joka päivä :)).

Reittivaihtoehdot

Samalta lähtöpaikalta kolme kivaa reittivaihtoehtoa. Tänään menimme niistä kaksi.

Alavirran suuntaan pääsee viitisen kilometriä kunnes tulee padotuille koskille. Emme tutkineet ohitusmahdollisuuksia. Ainakin tänään virta oli koskien lähellä voimakas, olisi pitänyt rantautua hyvissä ajoin. Korkeusero näytti varsin isolle, mahtaako olla reittiä ohittaa padot kantaen?

Ylävirran suuntaan joki oli ehkä hitusen mielenkiintoisempi, mutkittelevampi. Kolmen kilometrin melonnan jälkeen saapui ihanasti kuohuvalle koskelle. Paluumatka sujui sitten todella nopeasti ja kevyesti hyvän virtauksen ansiosta.

Yllämainitut reitit mentiin Mustijokea pitkin. Kolmas mahdollisuus on kapea Hinthaara-joki. Sinne emme tänään menneet, alku oli kivinen ja matala koski ja viileässä vedessä ei innostunut ajatuksesta kelluttaa lauta sen yli, joten jätimme tämän pätkän tutkimisen kesäkeleille.

Yhteensä melontaa kertyi 16 km, oikein sopiva määrä viileälle kelille ja lyhyelle valoisalle ajalle.

Kuumailmapallot

Kaksi kuumailmapalloa laskeutui viereemme pellolle. Ei usein noitakaan näin läheltä näe. Oli varmaan kylmää kyytiä tuo!

Seura ja reitinsuunnittelija

Maija nyt vaan on huippuseuraa! Ja löytää parhaat lasku- ja nuotiopaikat. Lisäksi hänellä oli mukana lämmintä tomaattikeittoa!!!! Pitää suunnata termarikauppaan, kyllä kylmillä keleillä pitää lämmintä murkinaa mukana olla!

Synkkä hetki Mäntsälässä

Posted on by

Kaksi ja puoli kuukautta suppaamatta! Vaikka vedet olleet auki, ei voi olla totta. Voi, kun on viettänyt laatuaikaa tyttären ihanan käppänä-koiran, Alfredin kanssa (sydän, sydän, sydän ….). Mutta oli sydän pakahtua tänäkin aamuna jo pelkästä SUP-tavaroiden pakkamisesta ja märkkärin päälle kiskomisesta, saati siitä kun hyppäsi autoon, pisti popin soimaan ja kurvasi kohti Nummista ja Mustijokea.

Maija tiesi Nummisen koskella olevan laavun ja tulipaikan niin eväiksi valikoitui tällä kertaa myös lämmitettävää murkinaa, muu-makkaraa ja juustokerrosvoileipiä. Leivistä tulikin herkkua ritilällä. Ja Maijalla oli myös rocky road -kakkua jälkiruoaksi ja pääsin osille, nam! Minun pitää petrata jälkkäriosastolla.

Vaikka ilma oli harmaa, niin mieli ei tippaakaan. Onnellisuus oli huipussaan. Melottiin koskelta ensin alajuoksulle reilut neljä kilometriä ja takaisin. Sitten oli lounastauko upealla laavulla, joka on enemminkin kota. Sitten kannettiin laudat kosken toiselle puolelle ja melottiin 3.5 km ja takaisin yläjuoksun puolelle. Yhteensä melontaa kertyi mukavat 15,63 km.

Mikäs se synkkä hetki? Ei oikeasti yhtään mikään, vain hetkellinen harmaus ja tummat pilvet yläjuoksun suuntaan lähdettäessä. Taivas vaaleni hetken kuluttua, ja mieli oli koko ajan niin aurinkoinen, mutta pitäähän vähän särmää retkessä olla.

Reitit, yhteensä 15,63 km

Laavulla

Kylmän kelin vaatetusta ja varustehuoltoa (huuhtelu ja kuivaus)

IltaSUP Ruutinkoskelle

Posted on by

Perjantai-iltana on hyvä nollata pää työasioista, ja mikäs parempi keino kuin pikkusuppi vaikka Vantaanjoella. Tänään menimme Maijan kanssa Haltialan parkkipaikan luona olevan sillan alta veteen, siitä oli helppo mennä ja tulla, ja autoille oli hyvä parkkipaikka. Laudat täytimme sillan alla varjossa, parkkipaikka oli hel….tillisen kuuma varjoton hiekka kenttä. Viilennykseksi voi ostaa kivalta pikkukioskilta vaikka jätskit.

Joella oli miellyttävä meloa, tuuli sen verran napakasti että ei ollut liian kuuma, lisäksi joenpenkereet varjostivat uomaa mukavasti. Etenimme ensin pohjoiseen Ruutinkoskelle asti, siitähän ei melomalla eteenpäin pääse. Koski kimmalsi kauniisti ja koskenkohina on musiikkia korville. Tovin ihasteltuamme maisemia, käännyimme takaisinpäin ja jatkoimme vielä etelään sen verran, että tavoitimme Keravanjoen haaran, siellähän kävimme viimeksi Vantaanjoelle käydessämme.

Oli oikein mukava perjantai-illan sup, matkaa kertyi kuitenkin 5,31 km vaikka oli leppoisaa melontaa työviikon päätteeksi. Nyt sitten vaan pohtimaan minne huomenna laskisi lautansa. Kuuminta porotusta pitää kyllä vältellä, eli ehkä jo aikaisin liikkeelle?

VappuSuppi, osa 2

Posted on by

Suppaus ei koskaan tunnu tylsälle, tänään oli actioniä ihan yli oman tarpeen :D. Retkikuvauksen mukaan Parlammilta Nerosjärvelle virtaava Suomenjoki tarjoaa pieniä koskia, mutkittelevaa jokea, kaatuneita puunrunkoja ja majavia. Majavia ei nähty.

Lähtö vesille tapahtui Lomakeskus Telarannasta, jonka laituria saimme lainata ja autollekin löytyi parkkipaikka. Lisäksi ystävällinen väki vilkutti hyvästit ja jakoi viimehetken vihjeet, mainiten parit sillat, joiden jälkeen paikalliset vasta lähtevät joelle. Muutaman hetken jälkeen ymmärsin syynkin :).

Ensin reippaasti Parlammin yli. Sitten alkoi nätti hyvin virtaava joki ja pian olikin ensimmäinen koskipaikka. Siitä sujuteltiin iloisesti. Kaikki koskipaikat mentiin hyvästä syystä polviltaan. Vettä on tähän aikaan runsaasti ja virtaus varsin kova. Myöhemmin kesällä taitaa olla monin paikoin liian kivistä ainakin evän kanssa mennä.

Sitten tuli näkyviin silta. Ja se on nyt veden ollessa korkealla matala, todella matala ja virtaus on kova. Nyt on kiire. Joko nopeasti pitkälleen tai sivuun ja kävellen kierto. Ei nähnyt mitä sillan ja kaarteen jälkeen niin nopea päätös meloa sivuun. Sekin oli haastavaa, perä yritti koko ajan kääntyä eteen virranvietäväksi, onneksi oli jotain siltarakenteita, joista pitää kiinni ja nousta varovasti maihin. Tässä sai esimakua tulevasta: 1) virta oli voimakas, 2) jos yhtään jarrutteli niin perä kääntyi eteen ja matka jatkui poikittain, 3) joki mutkitteli niin, ettei nähnyt mitä koskipaikan jälkeen oli tulossa.

Seuraavaksi alkoi tulla kaatuneita puunrunkoja. Niitä alitettiin makuultaan, hypittiin yli tai sitten kannettiin pitempikin matka lautaa pöpelikössä. Onneksi harvempi sattui isomman virtauksen kohtaan, eikä ollenkaan kohisevan kosken kohdalle tai heti niiden jälkeen. Mutta eihän sitä voinut edeltä käsin tietää, jos koskikohdassa joki kääntyi. Tosi varovainen sai olla.

Sitten kovassa virtapaikassa varoin liikaa ja väärällä tavalla. Aika kokenut virtaavan veden kävijä olen ja silti tein käyttäjävirheen. Kovaa vauhtia meni niin ihan pikkasen yritin jarrutella ja huopaamalla ohjata ja välittömästi perä kääntyi eteen ja kylkimyyryä mentiin päin kiveä. Ja sitten uitiin. Onneksi olin polvillani niin nätisti liuin veteen enkä kaatunut kivikkoon tms. Toinen juttu olikin päästä virrassa takaisin laudan päälle :D. Tätä pitää jotenkin treenata! Ja muistaa, että ihan vaan melomalla/soutamalla ohjataan kuohusta/virrasta läpi.

Matka jatkui nyt sitten märkänä. Päivikin kastui minua laudalle auttaessaan, niin selkeä yhteinen päätös oli meloa reippaasti ilman turhia taukoja, että pysytään lämpimänä. Muutama oppi ja huomio itselle tästäkin: märkkäri ja neopreenipaita ja kevyt tuulitakki kuivuvat nopeasti ja asukokonaisuus toimii uimisen jälkeen kylmillä keleilläkin, neopreenikäsineet oli litimärät ja kylmät, kassiin tarvitaan mukaan vaihtokäsineet ja -myssy. Onneksi pää ei kastunut, olisi ollut todella kylmää kyytiä loppumatka märillä hiuksilla ja pipolla! Meinaan sää oli tänään aika kylmä, alkumatkasta satoi luntakin (vappu :D).

Retkelle tuli mittaa 18 km ja aikaa kului viitisen tuntia, kaikkine kantamisineen ja uimisineen. Tämä reitti tähän aikaan vain heille, joilla kokemusta laudan käsittelystä voimakkaassa virrassa. Ja siltikin kannattaa varautua kastumiseen. Ja kaveri mukaan!

Kaikesta koetusta huolimatta, tai jopa juuri niiden johdosta, retki oli kokemus, isolla Koolla. Pari koskikohtaa oli todella ilo ja nautinto lasketella, erityisesti pitkä koskipätkä juuri ennen Nerosjärvelle saapumista :).

Alkumatka

Siltoja, virtaa ja puunrunkoja

Reitti 18 km