Tampereviikonloppu, osa 1: Höytämönjärvi

Lauantaiaamuna starttasin rantakirpun kohti Tamperetta, tai oikeastaan ensimmäinen kohde oli Lempäälässä.  Nimittäin rauhaisa Höytämönjärvi. Autolla pääsi kivasti lähelle Paunun uimarantaa, josta oli oikein mukava lähteä järvelle. Kiva pieni suojaisa hiekkaranta. Järvi osoittautui aika pieneksi, se oli helppo ja nopea meloa päästä päähän.  Kilometrejä kertyi sellaiset 7,5, ihan mukavasti kuitenkin.  Lounastauon pidimme Kirskaanniemessä, jossa näytti olleen mukavasti yöpyjiä, varmaan paossa helteisiä kotiöitä.

 

Vapaapäivän lähiretki

Vapaapäivä. Joten pitempi retki mielessä, mutta lähiretki tällä kertaa. Varasin laudan kolmeksi tunniksi, ajatuksella tehdä ympyräreitti Kalastajatorpalta Seurasaaren vierestä Mustasaareen ja sieltä sopivasti takaisin. Siitä tulikin aika hieno isoympyrä, 9,36 km, yksi vesitauko pikkuisessa saaressa (15min) ja lounastauko Mustasaaressa (30 min).

Keli oli kuuma ja aurinkoinen, aika läkähdyttävää meloa, tuulta ei alkuun ollut ollenkaan, mutta onneksi sitäkin oli Seurasaaresta eteenpäin.  Vesi maistui. Yleensä minulle ei tapahdu mitään kommelluksia, mutta tänään oli vähän dramatiikkaakin.

  • Vesitauolla pikkusaaressa laitoin laudan nokan iso kiven päälle, ajatellen, tuosta ei kyllä lähde minnekään karkuun.  Sitten tulikin isompi laiva ja sen aallot: lauta nousi kiven päältä puoli metriä ilmaan ja laskeutui ei-takaisin-kiven-päälle. Kääk, perään! No kallio oli liukas veden ääressä, ja tein tyylikkään peppuplätsin kallionpäälle, auts! Sain laudan kiinni, mitä väliä muutamalla mustelmalla.
  • Ruhjeet eivät jääneet tähän. Lehtisaarta kiertäessäni nautiskelin menosta, enkä huomannut samean veden alla kivikkoa. Evä iski kiinni yhteen kivistä, mutta minä jatkoin matkaani: yks kaks ihmettelin painottomuutta keskellä lämmintä vihreyttä ja lautakin kellui ylläpuolellani, miten tässä nyt näin kävi. Takaisin laudalle ja vahinkotsekki. Käsivarressa ja polvessa naarmuja, lisäksi polvi tuntuu aralle, kylmää sitten kotona sille.
  • Jottei jännitystä olisi liian vähän, alitettuani Lehtisaaren sillan, huomasin edessä tummat pilvet ja kuulin jyrinää. Käännyin kohti Kalastajatorppaa, jolloin jyrinä oli vasemmalla, päälläni ei ollut pilviä.  Päätin meloa lähellä rantaa, jotta voin tarvittaessa mennä pikaisesti maihin, jos ukkonen ja salamointi alkaa tai lähenee.  Koko matkan kuului sieltä jyrinää, mutta onneksi ei tullut kohti, eikä salamoita näkynyt, ja pääsin ilman kolmatta taukoa lähtösatamaan.

Huolimatta näistä kolmesta pikkuvastoinkäymisestä, retki oli todella onnistunut! Hyvä pituus, paljon nähtävää ja kunnon tauotkin. Ei aina tarvitse ajaa kauas tehdäkseen kelpo sup -retken.

Seurasaari

Pikkusaari (Porsas?)

Mustasaari

Lehtisaari

3.8. 2018 Opit ja ajatukset eilisestä.  Tekevälle sattuu, mutta aina voi pohtia ja parantaa.

  • Jos aurinko paahtaa ja porottaa, pidä tauot varjossa. Niin itsestäänselvyys, mutta oli mukava kallio istuksia.
  • Jos jotain yllättävää sattuu, nopea reagointi hyvä, mutta voi olla silti aikaa miettiä sekuntti tai kaksi, mitä ja miten kannattaa toimia.
  • Kelluntaliivi oli hyvä, olisi voinut sattua ilman sitä kivikkoon kaatumisessa pahemminkin.

Nyt on väkeä vesillä!

Nyt on väkeä vesillä! Eikä mikään ihme:  säät jatkuvat aurinkoisina ja kesäisinä ja työpäivän jälkeen ehtii hyvin nauttimaan ihanista illoista vesiltä käsin niin veneillen, supaten, kajakilla ja  purjelautaillen.  Näitä kaikkia näkyikin tänään Laajalahdella sankoin joukoin.  Kesä.

 

 

Naisten treffit -SUP

Naisten treffit on uusi mukava facebook -sivusto, jossa ryhmäläiset järjestävät tapaamisia ja erilaista mukavaa tekemistä itselleen ja muille.  Siellä haettiin SUP -seuraa, jotta tulisi ensikertalaisen lähdettyä laudalle, ja minähän olen aina valmis SUP-ilosanoman levittämiseen, joten pistin tapahtuman kasaan.  Paikkana oli TwentyKnotsin vuokrapiste Kalastajatorpalla.  Kiinnostusta oli kovasti, mutta olisiko pilvinen aamu säikäyttänyt osallistujia, koska loppupeleissä paikalle ilmestyi vain yksi suppaaja lisäkseni.  Vahinko, sillä sää oli mitä mainioin ja seura priimaa, kiitos seurasta Jaana!

Tässä muutama fiilistelykuva. Yllätimme kaislikossa pikkuhanhien pesueen, joten liityimme jonon jatkoksi :).

 

P.S. SUP -laudalla voi myös tehdä Pilatesta, Pilates -tunti oli käynnissä samaan aikaan.

 

 

Lehtisaaren ympäri

Tänään kierrettiin Maijan kanssa Lehtisaari ja pääsi käytännössä kokeilemaan sivuaaltovinkkejä, koska saaren ympärillä oli sekä kunnon aallokkoa että veneitä, jotka lähettivät sivuaaltoja tasaiseen tahtiin.  Ja mukavasti se sujui :). Hieno ilta.  Kohta pitäisi lähteä metsästämään kuunpimennystä, on kyllä pilvistä, mahtaakohan näkyä.

Tähän reittiin hyvä varata pari tuntia aikaa.

 

Arkajalan sivuaallokkovinkit

Hyvin herkästi olen käynyt polvilleni, kun on ollut isommat sivuaallot tai sivulta on tullut veneenaallot.  Tästähän oli suuresti haittaa ekassa kilpailussani.  Sen jälkeen olenkin oikein hakenut sivuaaltoja. Tässä tähänastiset oppini:

  • pidä katse kauas eteen, ei jalkoihin, ei lautaan, ei lähiveteen, eikä todellakaan sinne, mistä ne sivuaallot tulevat
  • pidä lauta liikkeessä, tomerasti vaan eteenpäin
  • ja pidä mela vedessä (liikkeessä), saat vedestä paljon tukea

Tänään päätin kiertää Kuusisaaren, ajatuksella tuuli mistä tahansa ja tuli vaikka millaisia aaltoja, niin seisten eteenpäin vain.  Ja niin teinkin (ei ollut kylläkään kovin tuulista, vain Kuusisaaren ‘takana’ oli sivuaallot, niin kuin melkein aina). Paitsi sen hetken, kun alitin matalan sillan, siinä oli pakko mennä matalaksi.

Ja samalla näin jotain outoa vedessä, tumma pieni pallero eteni edelläni, sammakko? Ei kun se on pää, ja suussa on kala, ja samassa vedestä hyppäsi rannalle ja eteni kaislikkoon minkki! Wau! Enpä ole luonnossa nähnyt sellaista ennen. Kaikenlaista sitä näkeekin supatessa :).

 

Tämän reitin saa melottua tunnissa

Mikä päivä? Olinko tänään töissä?

Auringossa aalloilla keinuminen työpäivän jälkeen tyhjentää ihanasti pään kaikista kiireistä.  Tänäänkin lopulta mietin, mikä päivä, olinko tänään töissä.   Voiko tämän ihanampaa harrastusta olla?

 

Hellepäivä Marjaniemessä

Tänään lähdin aalloille itäiseeen Helsinkiin. Seutu ei ole minulle tuttua, pari kesää sitten kävin suppaamassa Aurinkolahdessa, mutta muuten en ole siellä päin melonut.  Joten ilolla lähdin kaveriksi kokeneelle kajakkimelojalle, joka halusi nyt kokeilla suppausta.  Se sujuikin ihan kivasti ekakertalaiselle.  Pienen sup -retken lisäksi teimme vähän pidemmän lenkin, hän nyt kajakilla rauhallisesti edeten ja minä mukavasti huhkien laudalla (näillä menopeleillä on aikamoinen nopeusero).  Kauniit ovat maisemat tuollakin.  Lisäksi minulle esiteltiin mielenkiintoinen kanava, joka pitää joskus mennä tutkimaan tarkemmin. Muutenkin tuo itäisen Helsingin rannikko vaikuttaa mielenkiintoiselle, esim. Vartiosaari, Kallahdenniemi ja Villinki ovat varmasti tutustumisen arvoisia paikkoja, joihin pääsee mukavasti myös SUP -laudalla. Olipa kiva päivä uusilla kulmilla.

Monenlaista herkkua

Mikä kesä! Näin työpäivänkin jälkeen on kuin lomalla olisi, kun lähtee aalloille.  Tänään vuokrasimme Tiinan kanssa laudat TwentyKnotsilta Kalastajatorpalta kahdeksi tunniksi ja suuntasimme kohti Mustasaaren kahvilaa.  Ja mitä herkkuja retki tarjosikaan koko matkan ajan, jopa niin, että ajanseuranta unohtui kokonaan ja olimme lopulta reippaasti yliajan.  Mutta oli vaan niin ihanaa!

SUP -herkut

Oli mukavaa pikkuaaltoa lähtiessä.  Ja Kuusisaaren toisella puolella olikin sitten kova tuuli ja aallokko, ensin vastainen ja sitten sivusta.  Sai tehdä kunnolla töitä, että pääsi eteenpäin ja muutimme vähän reittiäkin, että pääsimme saaren suojiin loppumatkaksi.  Takaisin tullessa oli sivumyötäistä, joka kuljettikin meidät nopeasti takaisin Kuusisaaren luo ja sitten sen toisella puolella oli niin tyyntä, että sai vain nautiskella kesäillasta.  Monenlaista herkkua yhden parin tunnin retken aikana.

Kahvilaherkut

Nam, pulla ja munkki ja rauhaisa istuskelu.

 

Ekat SUP -kisani (kuntosarjassa toki)

Tänään heräsin reippaana, tein evästä ja lähdin kohti Hämeenlinnaa ja Aulankoa (Katajistonranta).  Edessä oli ensimmäiset SUP -kisani.  Jos olen ihan rehellinen, en lähtiessä ollut ollenkaan varma osallistunko kisaan vai olenko vain katsojana, mutta vastassa oli niin mukavaa porukkaa, jotka ottivat heti joukkoon mukaan, niin sinnehän sujahdin listalle :).  Sää oli kuuma.  Joten puin kevyimmän SUP -asuni päälle (uimapuku ja minishortsit) sekä jätin kaiken ylimääräisen yltäni pois mukaan lukien kamera ja melontaliivit. Ja laitoin runsaasti aurinkorasvaa ja otin parikin pulloa vettä mukaan.

Ensin lähti kilpasarja.  Ohjelmassa oli vain pitkän matkan melonta, joka nyt tarkoitti 14 km kilpasarjassa ja 5 km kuntosarjassa. Kilpasarjalaiset lähtivätkin vauhdilla. Kärjen tavoite oli sellainen 1.5h tuohon matkaan, on ne kovia! Ensimmäisenä maaliviivan ylitti Thomas Fagerström.  Ja sitten olikin aika meidän kuntosarjalaisten lähteä.

Olihan se jännää, jo pelkkä lähtö. En ole ennen lähtenyt liikkeelle istumasta, jalat vedessä ja siitä sitten nopeasti seisomaan.  No en ollut nopea, jäin jo lähdössä sellaiset 20 metriä muista :). Sitten melomaan, ensimmäinen pätkä meni ihan kivasti, pieni sivuaallokko ei tuntunut missään.  Mutta sitten ensimmäisen käännöksen jälkeen mentiin laivaväylän vieressä, ja niitä veneitä kulki! Ja minähän en ole mikään sivuaallokon ystävä :D. Eli meni ihan omaksi kisaksi tuo kolmion sivu: kun tuli veneiden sivuallot, kävin polvilleni ja huilasin (polvillaan/istuallaan ei kisassa melota) ja kun taas aallot rauhoittui nousin seisomaan ja meloin kunnon sprintin, sen minkä jaksoin. Eka kierroksella kulki paljon veneitä niin jäin kauas taakse kilpakumppaneita.  Seuraavalla kierroksella veneitä menikin jo paljon vähemmän, niin ei haitannut niin paljoa.

Ensimmäisen kierroksen (2,5 km) jälkeen kuulin väliajan, 30 minuuttia, hyvä olin oikein tyytyväinen, mutta ajattelin vauhdin hiipuvan, varmaan tulee väsy.  Mutta kun viimeisellä käännöksellä huomasin, että on vielä yhdeksän minuuttia aikaa tuntiin, niin päätin yrittää alittaa tunnin.  Ja sitten en löysäillyt, en istunut,  en juonut vettä vaan annoin mennä sen minkä jaksoin! Ja loppuaika oli muutaman kymmenen sekunttia alle tunnin, mikä voittajafiilis! No oikeasti olin kuntosarjan kolmas, ja viimeinen :).  Mutta oli kyllä todella mukavaa! Ja olen myös todella tyytyväinen suoritukseeni, loppukiriin ja että kaiken kaikkiaan menin kisaamaan.  Todellista itsensä voittamista! Suosittelen!

Päivän kruunasi sauna ja uinti raikkaassa, mutta lämpimässä Hattulanselän vedessä.  Ihanaa!

Ja sitten vielä ‘harjoittele nämä lista’:

  • miten noustaan istumasta jalat vedessä nopsaan seisomaan laudalle
  • sietämään sivuaallokkoa, varsinkin veneiden
  • nopean käännöksen tekeminen reittipoijuilla/käännöksissä

 

Kilpailun odottaminen

Reitit

 

Kilpasarjan lähtö

Palkintojen jako

Palkintopalleilla:

Kisasarja, miehet: 1. Thomas Fagerström, 2. Tomas Lelovits,  3. Lauri Palmroth

Kisasarja, naiset: 1. Elle Laakso, 2. Merle Nummert, 3. Ritva Eskelinen

Kuntosarja: 1. Jenna Laakso, 2. Eeva Haartio, 3. Mia Talvasto