Ihana olla taas kotona. Ensinnäkin lähdimme juuri sopivaan aikaan Nizzasta, samaisen lähtöpäivän illalla siellä rysähti. Ei voi kuin olla suruissaan ja pahoillaan ihmisten puolesta, joita tragedia kosketti henkilökohtaisesti ja toivoa, että maailma menisi kohti parempaa.
Toiseksi SUP-mielessä meillä on täällä Suomessa oivalliset SUP-mahdollisuudet: kelit ovat erinomaiset (kunhan ei ihan vaan sada), jaksaa hyvin ulkoilla ja urheilla, kun lämpö ei kohoa yli 30-asteen. Ja vesistöt ovat monipuoliset ja luonto kaunista, ja aallot maltillisia.
Tänään olinkin sitten laudalla Matildanjärvellä. Sää oli ihan täydellinen, asteita parisenkymmentä, tuuli hyvinkin vähän, eikä aaltoja juuri ollenkaan. Tein kivan 4.5 km matkan järvellä, jossa oli jokunen lomanviettäjä. Hetken jo luulin näkeväni kalastajan SUP-laudalla, mutta kyllä hänellä taisi kajakki olla. Mutta loppuretkestä näin kyllä purjelautailulautaa käytettävän SUP-laudan tapaan, joten tällä kertaa en ollut ainoa laudallamenijä tällä järvellä.
Muutama viikko siitä, että viimeksi olin Matildanjärvellä. Korviinpistävä ero oli, että lokinpoikaset ovat lähteneet pesistä. Nyt saaria lähestyttäessä ei alkanaut hurja varoituskonsertti kuten koko kesän tähän mennessä on tehnyt. Yhdellä rantakalliolla törmäsin upeaan hanhipariskuntaan poikasinneen, olivat komea näky. Nämä olivat erirotua kuin pääkaupunkiseudulla tuikitavalliset valkoposkihanhet, olivat isompia ja väritys oli erilainen. Veikkaisin kanadanhanhiksi. Aika lähelle päästivät, käännyin kuitenkin ennenkuin hermostuivat ja jätin linnut rauhaan nauttimaan auringosta kalliolle.
Tunnin SUP-retken päätteeksi pulahdin vielä uimaan järveen, vesi oli lämmimtä ja uinti oli kovin nautinnollinen tapa päättää tämänaamuinen järviretki.
Waterfalls are wonderful. There is one in the middle of the Nice city, on on top of the hill with a great view. You do not need take a bus to get there, just walking and climbing is needed and while doing that there is nice alleys and churches to see and visit.
Visiting in Eze village was on a to-do-list also this year, it is a nice place and also going there is a small trip itself. This summer we have taken buses a lot instead of taking trains mostly because we discovered that they are nice (you see different places) and easy (our hotel is actually located near to many bus stops), and last but not least we bought a seven day pass for Lignes D’azur lines so local buses are ‘free’.
Number 82 took us direct to Eze village and we climbed in a hot weather to the most top where the view is magnificent. Tuomas took a lot of photos when climbing up and on the top as well. It was real hot so the next stop was on the Eze beach. We took a bus number 83 to Eze railway station which is located near to the beach. There were a lot of people on the beach enjoying the Sunday sun and warm water.
I rented a SUP board but this time I enjoyed even more swimming in the warm sea. I also realized that Finland is actually very good place for SUP. There are different kind of rivers, lakes and sea coasts with variety of landscapes and water birds. You can really enjoy the SUP trip, not just concentrating on keeping standing on the SUP board going up and down on (monster) waves.
Near but in a way far away from Nice is an old touristic attraction place: a tyrol type house with waterfall. It is build in 1883 and is very cute as your can see in photos. The place itself was cool due to waterfall and the cave under the house. But the trip was hot, and it was turning to become almost too hot.
We took a bus number 25 from the Nice center to the direction Cernuschi to get to the Cascade de Gairaut. This bus goes just once an hour on Saturdays. The ride was very bumby and the road was climbing up and down in the mountains. It was ok, and good way to see places round the city, the bus trip took about one hour. Then we took off, admired the scene, took the pictures and enjoyed the coolness around the place. Then we started to wait the bus to go back to the city. It was really, really hot to stand in the bus stop (+32, no wind, no shadow). After ten minutes we saw the bus coming, we waved to stop it and the driver waved back and just drove ahead. The bus was not definitely fully booked. We saw no-one inside.
What the #¤%&/&¤! It is hot here, do we need to stay here an hour more!!!!! A small village road,in the middle of nowhere. The sun is shining, it will burn us, it will kill us!!
After thinking two seconds we decided to change the direction and go to the bus directing Cernuschi to get in to that bus because it should come sooner than the next one to heading towards Nice. And it came in another 10 minutes and it stopped and we were so happy about that. We were rescued!
In the end what happened was that in a few minutes we landed in a very urban place and realized that there is a tram stop front of us. Quick checkup from the bus driver “yes, the tram stop is on the left”, “merci!” very fast act of leaving the bus and walking to the tram stop.
So thank you the first bus driver for not taking us to the bus. We were much faster back to the Nice city with the new route.
Today´s visit was into the village of Villefranche-sur-Mer, which was noticed as the very best beach in the area by us last year. This time we took a bus number 81 which is leaving very near to our hotel (very practical!) and we took off the bus stop called Octroi. By taking a bus instead of a train (as we did last year) we were able to enter the town itself when walking towards the beach.
The town is a beauty. Small and narrow streets with old doors and archs was a pleasant place to walk and take pictures. After for a while we ended up to the beach area and continued walking to the very end because the SUP rental location is in the far end.
I changed shorts and t-shirt in a small private tent, kind of funny but it was nice to have some place to do it. The SUP board I paddled on was a new model for me, the shape was a very sharp and it was said to be fast and stable, and it was. It took a short time to get familiar with mediterranean waves but when I did it was fun indeed to paddle.
At the moment in Finland it is raining and having a cold July. But it does not matter if you are in sunny French Riviera. And we are. Smiling. Smiling. Yesterday we took a train to Cannes to make a small boat trip to the historical island called Sainte Marguerite. Crossing the sea to the island took about 15 minutes, which was a nice refreshing moment in a sea wind when a temperature is +32 and the sun is shining in a sky where is no clouds at all.
After a short but very nice boat trip we arrived in the island. Travel guides tell that the island is an old monastery island and it is a quiet place to have relaxing moment away from the hectic urban atmosphere. It is. And at the same time it also well organized with two restaurants and several small kiosks so you can easy find soft drinks and ice cream when needed. And you need those in that kind of heat.
In the island you can walk around and see different kind of forestry types and different kind of birds on the artificial pond. Only bad thing was that it was really, really hot for a walk and you really enjoyed to stand under the trees to be in shadows but the trees were magnificent indeed.
We visited also in a Fort royal and Maritime museum, which was a reasonable size of museum having an interesting collection of roman archaeological findings from the area and also interesting stories from the 17th century when the island was a prison for the people which the king himself felt to be a risk for the monarchy. The most famous prisoner was the Man in the Iron mask.
The island was definitely worth of visiting. The cost of boat trip was 14 euros per person and every needed fanta and ice cream was fun to eat and drink anyway.
Miehen harrastus vei viikonlopuksi keskeiseen Suomeen Naarajärvelle. SUP-lauta lähti auton katolla mukaan, koska jo viime kesältä tiesin, että Naarajärvi ja Naarajoki ovat oivallisia melontapaikkoja. Ennen lähtöä tutustuin verkossa joen mahdollisiin nousupaikkoihin, laskupaikkana Naarajärvi itsessään on erinomainen, mutta mistä päästä Naarajoesta pois joesta ja autoon. Verkosta löytyykin tästäkin hyvin tietoja, joten pöräytimme autolla jo tulomatkalla katsomaan Tensalan siltaa, jossa mainittiin olevan laituri ja parkkipaikka. Ja olihan siellä. Kelluva laituri vaan ei ollut pätkääkään vedessä vaan ihan kuivilla ja kuivalle näytti joki muutenkin.
Joten pienen miettimisen jälkeen ajankohta ei näyttänyt sopivalle mennä SUP-laudalla jokea pitkin. Suppailut tehtiin tällä kertaa järvellä. Kävin sekä perjantai-iltana että lauantaiaamuna suppaamassa. Keli oli hyvin tuulinen molempina päivinä, toisena jopa reitti jäi lyhyeksi (vain 2 km), kun tuuli ihan vaan pehmitti suppaajan, ja päätin siirtyä uimaan. Joka oli kyllä myös oikein kivaa.
Maaseutumatkailun iloja oli myös muut pienet kohtaamiset, tällä kertaa yllätti motellihuoneesta lähtiessä, se että oven ulkopuolella odotti joukko hevosia. Paikalliset ratsastajat olivat tauolla Lomatriossa, ja jatkoivatkin kohta somasti jonossa matkaa. Pääsin myös maistelemaan metsämansikoita heti terassimme läheisyydessä. Tuttuun tapaan ilmailuviikonlopussa nähtiin paljon erilaisia lennokkeja ja niiden lentosuorituksia. Oli kiva viikonloppu.
Ensimmäinen kesälomapäivä. Ja Helsingissä. Se tarkoittaa suppausta Töölönlahdella. Lähdin liikkeelle varsin aikaisin, kahdeksan jälkeen, joten olin Töölönlahdella puoli kymmenen maissa. Sää tuntui arpovan, sataa, ei sada, sataa, ei sada. Minä arvoin vain vähän aikaa “tänne tultu, siis laudalle”.
Tällä kertaa valinta oli Hakuna Matata. Sain alleni Redin vakaan ilmatäytteisen laudan. Hakuna Matatassa on aina pikkuisen extran makua, nyt oli laitettu laudan tavaraverkkoon rannekello, josta voi katsoa aikaa. Iloa varmasti sekä vuokrauspisteelle että vuokraajalle. Minulla toki oma kello mukana.
Sää oli sellainen, että kannusti urheilulliseen menoon. Joten ajattelin lähteä mahdollisimman pitkälle avomeren suuntaan: puolituntia sinne päin pieneen vastatuuleen, niin toisessa puolessa ehtii hyvin myötäisessä tuulessa takasin. Matka eteni mainiosti: Töölönlahden poikki, rautatien ali, Eläintarhanlahden sivusta ja Pitkänsillan ali, kohti Hakaniemen siltaa. Ja sitten satoi. Hetki mietintää: viisi minuttia olisi vielä suunniteltuun käännökseen, siinä ajassa ehtisin Hakaniemen sillalle saakka.
Päätin kääntyä, nyt ei paljoa sada, mutta voi sataa enemmänkin, ei ole kiva kunnolla kastua. Näin jälkeenpäin vähän harmittaa, jäi selkeä etappi saavuttamatta. Onpa syy mennä uudestaan.
Espoolaisena ei tule usein lähdettyä Helsinkiin ja todella harvoin sinne pääsee päiväaikaan viikolla. Keskustassa yksi kohde, joka on nyt käytävä tsekkaamassa. Pohjoisella Rautatiekadulla surffikauppa Secret Spot. Rentoon surfhenkeen sopivasti liikeen ovi oli vielä lukossa puolituntia aukeamisajan jälkeen. Ovessa lukeekin “pidätämme oikeudet muutoksiin aukioloaikojen suhteen”, no vähän harmitti. Kuikuilin ikkunan raosta, ja liikettä näkyi sisällä. Kohta ovi avautuikin ja pääsin sisään.
Rento meininki jatkui sisällä, palmuja, riippukeinuja, rentoja rantavaatteita. Minua kehoitettiin käymään alakerrassa, ja cool! Valkoista hiekkaa, merenvärinen lattia, lisää palmuja ja riippukeinuja, biljardipöytä. Rentoa loungea vuokrataan kokouksiin tai pieniin juhliin. Heti teki mieli järjestää vaikka synttärit.
Kohtuullinen vastatuuli ja aallokko, lähestyminen sillan alitusta, jossa aallokko reippaasti kovempi. Henkilö kysyy takana jotain, vartalon käännös taakse ja samalla tulee kunnon sivuaalto. Hetki yritystä pitää tasapaino ja sitten onkin vedessä. Merivettä suuhun, ja pää pinnalle. Henkilö kysyy: “Missä mela?” Joo, se on kädessä. Voisiko kuitenkin kysyä ihan ekaksi, onko kaikki ok. Kaikki on ok, mitä nyt on vedessä ja pitäisi päästä takaisin laudalle.
Ai niin, tämä ei tapahtunut minulle, olisi voinut ja tulee varmasti tapahtumaan. Olemme SUP-kaverin kanssa jo kolmen kesän ajan mananneet, että se pulahdus tulee, enemmin tai myöhemmin. Pauliina voitti.
Tänä aamuna menin ystäväni ja työkaverini Tiinan kanssa kokeilemaan jotain uutta: SUP & Breakfast -retki (Twentyknots). Retki alkoi klo 7.00. Jotain vikaa täytyy päässä olla, kun laittaa herätyksen klo 5.30 ihan vapaaehtoisesti. Herätys oli itse asiassa tosi helppo, heräsin varmaan innosta ja jännityksestä jo tuntia aikaisemmin ja loppuajan pyörin vuoteessa “pakko nukkua, nyt on pakko nukkua, että jaksaa koko päivän töissäkin”.
Olin sitten hyvin valmis lähtemään klo 6.30. Ilma oli kovin kosteanoloinen vuorokauden sateen jälkeen, mutta aurinko oli lupaavasti kohoamassa korkeammalle. Joten aurinkolasit päähän ja menoksi. Aikaisessa lähdössä hyvänä puolena ruuhkattomuus, joten olin hyvissä ajoin Kalastajatorpan rannassa. Ilma oli viileä, joten lisäsin tuulitakin päälle. Paul kertoi, että lähtöpaikalla puut varjostavat, ja on vähän viileää, mutta kunhan päästään rannasta niin todennäköisesti lämpenee.
Pikkuhiljaa kaikki lähtijät saapuivat paikalle, meitä oli kaikenkaikkiaan kahdeksan suppaajaa tänä aamuna. Yksi meistä oli jopa ensikertalainen. Saimme allemme Fanaticin Flyt (viime kerralla vastatuulessa se oli niin raskas meloa, mutta tänään tyynessä kulki oikein mukavasti). Sää oli upea. Tyyntä ja auringonpaistetta. Jopa Seurasaaren puolella Kuusisaarta oli tyyntä, sitä ei ole tapahtunut koskaan iltapäivisin, siellä on aina allokkoa. Aurinko lämmitti ihanasti. Kuorin kelluntaliivin alta tuulitakin pois, jottei olisi turhan kuuma. Takki roikkuikin loppumatkan hauskasti liivistä takanani, ei kuitenkaan veteen saakka.
Pidimme pienen rentoutushetken laudoilla, pitkääkseen ja silmät kiinni. Itsellä oli vähän vaikea olla paikoillaan, menojalkaa kovin vipatti, mutta kyllä siinä muu maailma unohtui. Kuului vain lintujen laulanta ja laineiden liplatus. Sitten jatkoimme matkaa seurasaaren sillan ali. Silta on tosi soma. Kohta olikin aika lähteä takaisinpäin, tunti kului todella nopeasti. Oli aivan ihana SUP-retki.
Saavuimme rantaan, ja seuraavaksi olikin vuorossa retken toinen osuus eli hotelliaamiainen Kalastajatorpalla. Kahvit ja mehut tuotiin pöytään, pöydät notkuivat erilaisia ruokia.
Ei voi kuin summata: “Tämä on todellista luksusta: mahtava SUP-retki ja valmis, upea aamiainen päälle”. Sitten olikin aika jatkaa töihin hyvillä mielin ja hyvillä energioilla jaksoikin työpäivän mahtavasti. Kannatti herätä.
