Kauniina, aurinkoisena (mutta tuulisena) keskiviikkoiltana oli välillä ihan ruuhkaa laineilla, kun kajakkiväki ja varsinkin kun kajakkimelontakurssilaiset kiersivät Laajalahtea. Mutta ei huolta, hyvin sinne mahduttiin. Tällainen iltasup saa todella loma- ja kesäfiiliksen aikaan, jopa kiireisen työpäivän päätteeksi.
TwentyKnots järjesti kesän ensimmäiset viikkotreenit tänään. Noin kymmenen hengen porukka treenasi alkuun melontatekniikoita ja kiersi sitten kuusisaaren varsin reippaassa tuulessa. Oli sekä tiukkaa melontatreeniä vastatuuleen ja sitten tasapainoilua sivumyötäisessä vaahtopääaallokossa. Oli välistä rankkaa, mutta oli kyllä hauskaa. Päälle oli suppikansan ja purjelautailuväen yhteinen picnic Twentyknotsin kopilla. Tunnelma oli mainio, musiikki soi ja kaikilla oli pientä syötävää mukana. Äskeinen voimakas tuuli tuntui nyt niin leppeälle ja lämpimälle terassilla istuskellessa. Olipa kiva uutuus tälle kesälle, lisää vaan tällaisiä iltoja.
Henkinen kotisatamani Twentyknots Kalastajatorpalla avasi kautensa tänään. Meitä olikin muutama suppaaja ja purjelautailija hyvässä säässä merellä. No, purjelautailijoille tuuli ei ollut kovin kummoinen, mutta olivat tyytyväisiä, kun pitkästä aikaa pääsi laudalle. Mutta suppaajille keli oli mitä mainioin. Minulla onkin nyt kausikortti koko kesäksi niin tuleepahan kunnolla käytyä ja vietettyä paljon ranta- ja merielämää Twentyknotsin huipputyyppien kanssa. Muuten, Twentyknotsin viralliset kaudenavajaiset ovat tulevana viikonloppuna ja sunnuntaina on tarjouskin: lautavuokraus kahdelle yhden hinnalla. Tulkaahan kaikki viikonloppuna rantapummeilemaan :).
Tänään järjestettiin TwentyKnotsin kauden ensimmäinen SUP -retki. Auli ja Petri ja melkein kymmenen muuta reipasta suppaajaa kokoontui sunnuntaiaamuna Kirkkonummen Maatilapuodille, jossa jaettiin toimintaohjeet autojen ja lautojen suhteen niin, että saimme kaiken tarvittavan niin retken alku- kuin loppupäähän. Kaikki olikin suunniteltu oikein mainiosti, koska retki sujui vaivattomasti. Kaukaisin suppaaja saapui peräti Tampereelta asti. Olikin tosi kiva tavata Katja taas pitkän talven jälkeen. Katjan kanssa tuli tehtyä viime kesänä yksi mainio jokiretki Tervakoskelta Hämeenlinnaan (Hiidenjoki).
Aurinko suorastaan helli meitä tänään koko matkan ajan, nyt oli kesäistä. Alkumatka oli leppoisaa fiilistelyä mutkittelevassa joessa. Sitten saavuimme laajalle peltoaukeamalle, jossa oli sekä lintuja että lintubongaajia, ainakin yksi kurki nähtiin. Muita matkalla nähtyjä otuksia oli jänöjussi ja pari peuraa.
Sitten retken luonne muuttui. Loppumatkan saimme tehdä kunnolla töitä napakkaa tuulta vasten. Aaltoa se ei juuri nostanut, joten oli oikein mukavaa treeniä, ilman tasapainohaastetta. Olihan tämä ihan täydellinen SUP -retki. Kiitos TwentyKnots taas kerran hyvästä retkestä! Ihanaa, kun on taas kesä.
Lähtö
Alkumatka
Peltoaukea
Tauko
Loppumatka
Olen jo pari vuotta miettinyt kokeilla purjelautailua, ja kerännyt rohkeutta. Keskiviikkoisen SUP -viikkotreenin jälkeen ajattelin, että nyt tai ei koskaan, ja ilmoittauduin perjantain alkeiskurssille. Odotukseni kurssin suhteen olivat, että siinä ollaan kokojan rähmällään vedessä eikä purjetta edes jaksa nostaa ylös. Odotukset täyttyivät 50 -prosenttisesti.
Kolmen tunnin kurssi alkoi teorialla ja kuivaharjoittelulla maissa. Jo siinä selitys miten purjeella ohjataan lautaa tuntui kovin monimutkaiselle ja itse asiassa ihan päinvastaiselle kuin itse ajatteli. Mutta en nyt ollut siitä kovinkaan huolissaan, kai sen parhaiten sitten käytännössä oppii vedessä. Kohta jo menimmekin veteen.
Ja ensimmäinen odotukseni täyttyi, enhän minä saanut purjetta ylös. Ei se ehkä ollut oikeasti liian painava, mutta kun jännitti tasapainon pitämistä, niin ei siinä samalla saanut purjetta ylös. Joten sainkin sitten kevyemmän purjeen. Ja koska siitä ei ollut vastapainoksi, piti ensin ottaa kunnon tasapaino laudalla seisten, ja se olikin hyvä niin, niinhän se olisi pitänyt tehdä alunpitäinkin eikä roikkua purjeessa, niinkuin taisin aluksi yrittää.
Nyt kun oli seisomassa ja purjekin ylhäällä niin olisi pitänyt päästä jonnekin ja mielellään toivottuun suuntaan. Aivot olivat täysin narikassa ja kaikki fokus oli pystyssä pysymisessä, joten ohjailusta ei olisi tullut omatoimisesti yhtään mitään. Onneksi sain tukihenkilön, joka antoi selkeitä ohjeita SUP-laudalta käsin. “Oikea käsi punaiseen kahvaan, vasen sitten harmaaseen, sitten käännät purjetta nokkaa kohti ja…” ja sitä rataa. Sama käännösessä “nyt siirrät vasenta jalkaa vähäsen, ja painat purjetta vasemmalle, sitten siirrät oikeaa jalkaa ihan vähäsen vasemmalle” ja niin edelleen. Tuli lähinnä vanha blondivitsi mieleen: mitä blondi kuntelee korvalappustereoista (mikä se on?) “hengitä sisään, ulos, sisään ,ulos…”
Mutta ei siitä olisi yksin mitään tullut. Kiitos Petri avusta! Yllättävää kyllä tasapainoa löytyi välillä ihan hyvin. Ja vaikka olikin paljon vedessä, ei päällimmäisenä fiiliksenä ollut rähmällään vedessä olo. Oli rankkaa ja vaikeaa, mutta positiivisessa mielessä haastavaa, todellakin itsensä ylittämistä. Ja mikä parasta, tuli tehtyä se mitä oli miettinyt jo aika kauan.
Tänään satoi kunnolla. Ja oli mainiot SUP – viikkotreenit TwentyKnotsilla. Sää oli siis sateinen, varusteena oli märkäpuvut ja aiheena sopivasti pivot-käännös ja ehkä kaiken kaikkiaan kastuminen ja leikkiminen. Meitä oli kuusi reipasta osallistujaa, joita ei kastuminen haitannut ja meno oli sen mukaista. Molskis ja läiskis kuului koko ajan ympärillä. TwentyKnotsin Paul oli tietysti kaikein hurjin, mitäpä hän ei tekisi laudalla ja vedessä.
Mitenkä tällainen arkajalka selvisi? Hyvin selvisi. Teki mitä uskalsi ja sen jälkeen kun oli pakollinen mereen molskahdus tehty, niin uskallus parani selkeästi. Ei tarvinnut enää varoa tippumista ja kastumista (no joo, sade oli kyllä jo kastellut), joten pystyi rohkeammin tekemään, ja tippumaan laudalta. Eikä se ollut ollenkaan ikävää, silmälasitkin pysyivät kunnon narulla hyvin päässä. Opin paljon ja oli hauskaa! Ihan kuin lapsuuden vesileikit.
Tällä kertaa ei sattuneesta syystä ollut kameraa vesillä mukana, joten muutama sadefiilistelykuva rannalta.
SUP & Breakfast @Kalastajatorppa. Tunti suppausta ja täydellinen aamiainen huippuporukassa. Näin pitäisi joka aamu alkaa.
Torstaiaamuna kello herättää klo 5.30. Nousen reippaasti, olenhan innoissani, kävelen keittiöön, aurinko paistaa jo pilvettömältä taivaalta, luonto on vihreää ja taivas niin sininen, lämpötila näyttäisi olevan +8. Ei kovin paljoa, mutta onhan vielä aikaista. Menen suihkuun.
Syön vähän jougurttia, että jaksan meloa. Pukeudun juoksuhousuihin ja T-paitaan, tuulitakki lähtee mukaan, mietin sitten rannassa tarvitseeeko sitä, Twentyknotsin aamusup, SUP & Breakfast on alkamassa.
Kello on 7, ja keräännymme Kalastajatorpan rantaan. Meitä on viisi osallistujaa ja kaksi ohjaajaa, Maria ja Paul. Porukka on ehkä vähän unista, mutta onko se nyt mikään ihme. Kaikki ovat kuitenkin oikein hyvillä mielin ja odottavat innolla retkeä.
Meri on täysin tyyni. On ihmeen hiljaista, olemme Helsingissä, melkein keskustassa, ja on yllättävän hiljaista, silloin tällöin kuuluu auton ääni kaukaisuudesta, mutta lintujen äänet sitäkin enemmän. On rauhallista. On ihanaa. Melomme äänettömästi Seurasaaren sillan luo, vaihdamme muutaman sanan, miten tämä on niin ihanaa.
Sillan jälkeen teemme muutaman rentouttavan venytyksen ja makoilemme hetken laudoilla. Luonnon hiljaisuus ja satunnaiset lintujen äänet luovat rauhoittavan ilmapiirin, tässä viihtyy.
Hetken päästä lähdemme taas liikkeelle ja takaisin kohti lähtöpaikkaa. Meren tyyneys on hämmästyttävää. Yleensä täällä käy iltapäivisin, jolloin tunnelma on hyvin toinen. Silloin on tuulta, aaltoja ja monenlaista vilskettä aalloilla. En laittanut tuulitakkia päälle, ei sitä tarvinnut, aurinko lämmitti ihanasti.
Siirrymme Kalastajatorpalle aamiaiselle. Aamiainen on huippu, kaikkea mitä vaan voi toivoa on tarjolla, raikasta ja hyvää. Kahvi ja appelsiinimehu tuodaan pöytään. Juttelemme mukavia ja tutustumme hieman toisiimme. Tunnelma on leppoisa ja mukava, kaikilla on hyvä olla. Hilton hotellin johtajiston edustaja tulee tervehtimään, ja tuo meille pienet sievät ankat ja hän järjestää henkilön ottamaan meistä yhteiskuvan aamiaisen ääressä. Nautimme aamiaisen rauhallisissa merkeissä loppuun ja osallistujat lähtevät pikkuhiljaa töihin tai muihin päivän puuhiin. Päivästä tulee varmasti hyvä, parempaa alkua ei voisi olla.
Juhlapäivä
Tänään kotisatamani Kalastajatorpalla eli TwentyKnots täyttää 5 vuotta, onnittelut! Tarjolla on mokkapaloja ja kahvia, käykäähän pistäytymässä ja sää on oikein passeli myös lautailuun, joten laudalle mars! Tänään jopa laudanvuokraus puoleen hintaan juhlan kunniaksi.
Viikkotreenit
Itsekin olin laudalla tänään, oli SUP-viikkotreenit klo 10 aamulla. Mia ja Paul vetivät niin kuin viikollakin ja ainakin yhtä hyvät treenit. Ehkä vähän hauskemmat, kun tehtiin hullunhauskoja osallistujien keksimiä harjoituksia kuten, melotaan takaperin, kävellään laudalla melottaessa, melotaan kyykyssä, melotaan mela väärinpäin ja kaikilla oli niin hauskaa! Pyörittiin reittiä poijujen ympäri, joten reitistä tuli varsin mielenkiintoisen näköinen.
Pumpun letku rikki
Itselläni aamu ei alkanut ihan mallikkaasti, kun omaa lautaa pumpatessa pumpun letku meni rikki, ja lauta tyhjeni. Oli jo vähän kiire viikkotreeniin, niin lauta takaisin autoon ja sain käyttööni toisen laudan ja osallistumiseni viikkotreeniin oli pelastettu. Onneksi, siellä oli niin mukavaa. Kyllä rikkoutuminen harmitti. Mutta onneksi näppärä mies korjaa, joten pumppu odottaa seuraavaa kertaa korjattuna. Toivotaan, että korjaus kestää, niin pääsen jatkamaan mm. Espoon järvien valloitusta vaivattomasti.
TwentyKnots on aloittanut tänä kesänä uutuutena viikkotreenit niin suppailuun kuin myös purjelautailuun. Olin tänään mukana ensimmäisessä SUP -viikkotreenissä. Meitä oli kymmenkunta osallistujaa ja kaksi ohjaajaa, Mia ja Paul. Aluksi kävimme Mian johdolla tekniikkaa ja tekniikkatreeniä. Olikin tosi hyvä näin alkukauteen. Syytä lienee palautella mieleen myös pari kesää sitten käymäni tekniikka-kurssin oppeja, tämä oli hyvä pikakertaus. Sitten kiersimme Kuusisaaren, jonka toisen puolen sivutuuli ei ollut ystäväni, mutta tulipahan muistutus siitä, että sivutuulta ja rentoutta siinä pitää treenata. Kun pääsimme Kuusisaaren toiselle puolelle, siellä odotti mukavan reipas vastatuuli, jossa oli mukava tehdä töitä. Lisäksi teimme laudan päällä kävelyharjoituksia ja jalkojen asennonvaihtoja. Näistä tykkäsin kovasti! Pitää jatkaa omatoimisesti, auttaa varmasti löytämään rentoutta tuohon sivutuulihaasteeseenkin.
Olipa mukava supata porukalla! Kiva tavata muita lajista innostuneita, jutella kokemuksista ja varsinkin joutua oman mukavuusalueen ulkopuolelle, siinä sitä tuppaa pysymään, kun itse määrää tahdin ja suunnan. Tulen varmasti osallistumaan uudestaan viikkotreeneihin.
