Category: TwentyKnots

Tänään lähdin TwentyKnotsin järjestämälle Siuntionjokiretkelle. Jokiretken mielikuva itselläni on muodostunut Salonseudulla sijaitsevien neljän joen perusteella, joissa olen käynyt parin kesän aikana. Jokiretket ovat rauhallisia, seesteisiä retkiä, joilla pääsee nauttimaan vaihtelevista maisemista, mukavasta virtaavasta vedestä, ei juuri aaltoja ja yleensä aika aurinkoista.

Tämän päiväinen oli tätäkin, mutta lisäksi jotain aivan muuta. Kokoonnuimme Pikkalan ABC:llä, jossa retkenjohtaja Petri kertoi logistiset järjestelyt.  Meitä oli 18 henkeä, ja useita autoja, saimme siis näppärästi autoja sekä lähtöpaikalle että tulopaikalle, niin ei tarvinnut tehdä edestakaista matkaa.

Hetken päästä olimme valmiina myllyn luona aloittamaan retken. Osallistujia oli kovin erilaisella SUP-kokemuksella, mutta kaikki olimme innokkaita ja innostuneita.  Lautojakin oli erilaisia, niin pääsi vähän valitsemaan mieluista ja puolivälissä pääsi myös vaihtamaan, joten pääsi kokeilemaan toisenlaistakin.  Itse lähdin alkumatkaan tutulla, ja niin ihanalla, Starboard Free Ridellä.  Loppumatkasta sitten vaihdoin leveään ja vakaaseen Fanatic Flyhin, sekin oli oikein mukava, ehkä jopa jo pikkuisen väsyneenä varsin hyvä valinta.

Alkumatka oli todella rauhallinen, kovin kapea jokiosuus.  Aurinko paistoi nätisti ja vähän jo kerkesin miettiä, että onko tämä vähän liiankin leppoisaa menoa.  Aina pitäisi miettiä mitä toivoo. Kun saavuimme Vikträskin järvelle, meitä odotti järvenselän ylitys varsin kovassa sivuvastatuulessa. Siinä sitten pääsikin kunnolla taistelemaan ja tekemään töitä.  Itsekin menin rankimman keskiosuuden polvillani, joka toki oli sitten rankkaa polville ja nilkoille.  Oli huippufiilis, kun saapui järven toiseen päähän.  Ja kaikki selvisivät hienosti! Itse olisin varmaan samalla kokemuksella kuin muutamilla oli, siis ihan vaan pari SUP-kertaa tänä kesänä takana, heittäytynyt selälleni laudalle ja soittanut helikopteripalvelun paikalle :).

Järven ylityksen jälkeen pidimme evästauon joen ylittävällä pienellä sillalla.  Omien eväiden lisäksi Twentyknotsin väellä oli kaikille kahvia ja korvapuusteja, kylläpä maistuikin hyvälle! Pieni tauko teki hyvää, miinusta se, että aurinko meni pilveen ja istuskellessa lämmöt hävisivät ja taukopaikalle kahlatessa kastuneet housut viilensivät oloa, joten pääsi tulemaan vilu.  Mutta olinpa ainakin innokas jatkamaan melontaa ja kyllä sitä sai taas lämmöt päälle.

Vuorossa oli toinen jokiosuus.  Se olikin taas leppoisaa ja mukavaa melontaa ja pian saavuimme reitin erikoisuudelle: sulku! Olin aivan täpinöissäni.  Menimme kahdessa ryhmässä pienen sulun sisään, vähän niinkuin ilmalukko, ovi perässä kiinni, ja sitten odoteltiin, että edessä oleva oleva ovi avautuu.  Jonkun syyn takia joen ja meren vettä ei päästetä vapaasti virtaamaan ja sotkeutumaan.  Oli aika tekninen, ehkä myös vähän klaustrofobinen olo. Mutta kokemus todellakin.

Saavuimme merelle ja viimeinen rutistus tuulessa ja aallossa, joka tuntui aika pieneltä verrattuna aikaisempaan järven ylitykseen.  Lähinnä siksi, että matka olikin lyhyt. Ja sitten se oli siinä, retki oli tehty ja aikaa oli mennyt kolmisen tuntia.  Hetken juttelimme haikeana, tämä oli viimeinen TwentyKnotsin järjestämä retki tänä vuonna, nyyh.  Mutta huhtikuussa sitten taas! Kiitos kaikille osallistujille ja varsinkin järjestäjille (TwentyKnots: Petri, Maria ja Auli).

P.S. Kävin saunassa. Viimeisetkin vilunväristykset ovat poissa.  Ulkoilua, kunnon fyysistä tekemistä ja sauna, onpa vasta ihanaa.

P.S.2. Eihän kausi voi olla ohi, eihän.

Lähtö ja joen alku:

Järvi:

Evästauko, joen loppuosuus ja saapuminen merelle/sululle:

Laudat käytössäni tänään ja reitti: