A day trip in a beautiful island of Sainte Marguerite (Cannes)

At the moment in Finland it is raining and having a cold July.  But it does not matter if you are in sunny French Riviera.  And we are. Smiling. Smiling. Yesterday we took a train to Cannes to make a small boat trip to the historical island called Sainte Marguerite.  Crossing the sea to the island took about 15 minutes, which was a nice refreshing moment in a sea wind when a temperature is +32 and the sun is shining in a sky where is no clouds at all.

After a short but very nice boat trip we arrived in the island.  Travel guides tell that the island is an old monastery island and it is a quiet place to have relaxing moment away from the hectic urban atmosphere.  It is. And at the same time it also well organized with two restaurants and several small kiosks so you can easy find soft drinks and ice cream when needed.  And you need those in that kind of heat.

In the island you can walk around and see different kind of forestry types and different kind of birds on the artificial pond. Only bad thing was that it was really, really hot for a walk and you really enjoyed to stand under the trees to be in shadows but the trees were magnificent indeed.

We visited also in a Fort royal and Maritime museum, which was a reasonable size of museum having an interesting collection of roman archaeological findings from the area and also interesting stories from the 17th century when the island was a prison for the people which the king himself felt to be a risk for the monarchy.  The most famous prisoner was the Man in the Iron mask.

The island was definitely worth of visiting. The cost of boat trip was 14 euros per person and every needed fanta and ice cream was fun to eat and drink anyway.

Luksusta!

Tänä aamuna menin ystäväni ja työkaverini Tiinan kanssa kokeilemaan jotain uutta: SUP & Breakfast -retki (Twentyknots).  Retki alkoi klo 7.00.  Jotain vikaa täytyy päässä olla, kun laittaa herätyksen klo 5.30 ihan vapaaehtoisesti.  Herätys oli itse asiassa tosi helppo, heräsin varmaan innosta ja jännityksestä jo tuntia aikaisemmin ja loppuajan pyörin vuoteessa “pakko nukkua, nyt on pakko nukkua, että jaksaa koko päivän töissäkin”.

Olin sitten hyvin valmis lähtemään klo 6.30.  Ilma oli kovin kosteanoloinen vuorokauden sateen jälkeen, mutta aurinko oli lupaavasti kohoamassa korkeammalle.  Joten aurinkolasit päähän ja menoksi.  Aikaisessa lähdössä hyvänä puolena ruuhkattomuus, joten olin hyvissä ajoin Kalastajatorpan rannassa. Ilma oli viileä, joten lisäsin tuulitakin päälle. Paul kertoi, että lähtöpaikalla puut varjostavat, ja on vähän viileää, mutta kunhan päästään rannasta niin todennäköisesti lämpenee.

Pikkuhiljaa kaikki lähtijät saapuivat paikalle, meitä oli kaikenkaikkiaan kahdeksan suppaajaa tänä aamuna.  Yksi meistä oli jopa ensikertalainen.  Saimme allemme Fanaticin Flyt (viime kerralla vastatuulessa se oli niin raskas meloa, mutta tänään tyynessä kulki oikein mukavasti). Sää oli upea. Tyyntä ja auringonpaistetta.  Jopa Seurasaaren puolella Kuusisaarta oli tyyntä, sitä ei ole tapahtunut koskaan iltapäivisin, siellä on aina allokkoa.  Aurinko lämmitti ihanasti.  Kuorin kelluntaliivin alta tuulitakin pois, jottei olisi turhan kuuma.  Takki roikkuikin loppumatkan hauskasti liivistä takanani, ei kuitenkaan veteen saakka.

Pidimme pienen rentoutushetken laudoilla, pitkääkseen ja silmät kiinni.  Itsellä oli vähän vaikea olla paikoillaan, menojalkaa kovin vipatti, mutta kyllä siinä muu maailma unohtui.  Kuului vain lintujen laulanta ja laineiden liplatus.  Sitten jatkoimme matkaa seurasaaren sillan ali.  Silta on tosi soma. Kohta olikin aika lähteä takaisinpäin, tunti kului todella nopeasti. Oli aivan ihana SUP-retki.

Saavuimme rantaan, ja seuraavaksi olikin vuorossa retken toinen osuus eli hotelliaamiainen Kalastajatorpalla. Kahvit ja mehut tuotiin pöytään, pöydät notkuivat erilaisia ruokia.

Ei voi kuin summata: “Tämä on todellista luksusta: mahtava SUP-retki ja valmis, upea aamiainen päälle”. Sitten olikin aika jatkaa töihin hyvillä mielin ja hyvillä energioilla jaksoikin työpäivän mahtavasti. Kannatti herätä.

Vesille Helsingissä: Vallisaari

Lauantaiaamun suppailun jälkeen keli jatkui herkullisen kesäisenä, niin teki mieli vielä retkeillä veden äärellä.  Vallisaari Helsingin edustalla, Suomenlinnan takana, on juuri avautunut vierailijoille, joten se oli uusi, kiinnostava kohde.  Moni muukin ajatteli samaa.  Lipunmyynti Kauppatorilla (JT-line), Kolera-altaalla, oli lähinnä kaaos: lipunostojono ja vesibussiin menojono olivat yksi ameeba, ja kaikenkukkuraksi lippuja sai myös alukselta, joten loppupeleissä lippuja jonottaneita jäi laivalta ja suoraansisäänkävelijöitä kaahasi ohi.  Itse olimme hyvissä ajoin, joten saimme sekä liput että kannelta istumapaikat. Yhtiö kyllä paikkasi hyvin asiaa saamalla extra-aluksen liikkeelle heti perään. Pisteet siitä.

Aurinkoisella menomatkalla 20 min merimatka oli oikein mukava ja virkistävä. Turistihengessä katselimme merellisiä nähtävyyksiä: rakennuksia, laivoja, veneitä, pikkusaaria ja myös Suomenlinnaa. Perille saapuessamme takaisin lähtijöiden jono oli huikea, suosittu on nyt Vallisaari.

Vallisaari oli mukava kävellä, hyvät kävelytiet ja opasteet, siistiä ja jotenkin karua, luonnontilaista.  Huomaa, ettei ole vielä massat liikkuneet.  Roskatonta, vihreää ja vehreää.

Torpedolahdessa oli kahvilana söötti laiva, josta sai törkeänhintaisia vohveleita (12€) , mutta olivat kyllä törkeä hyviäkin! Kävijä- ja vohveliostajamäärät yllättivät myös kahvilanpitäjät, jotkut vohvelimaut pääsivät loppumaan.  Torpedolahden jälkeen pääsi vallia pitkin Kuninkaansaaren puolelle, tällä alueella kukkivat runsaina ja kauniina villiorvokit ja metsämansikat. Kaunista oli.

Entisenä puolustusvoimien alueena alueella on vanhoja, jo ränsistyneitä rakennuksia, joiden aikaisempia käyttötarkoituksia voi vain arvailla.  Satamasta kallion sisään kulkevat kiskot kertovat jotain tarinaa.

Sää pilvistyi hieman ja takaisin mennessä tuulikin jo niin, että teki mieli kietoutua takkiin ja kaulahuiviin, mutta sekin on mukavaa merellisyyttä. Rannasssa odotti sitten toisenlainen tunnelma, ravintolapäivä oli vallannut Esplanadin, ja pääsi nauttimaan ihmisvilinästä ja kansainvälisistä herkuista ja tuoksuista.  Mikä ihana kesäpäivä.

Copenhagen by the sea

Today no SUP but a canal tour (www.stromma.dk) in a sunny Copenhagen. And one cava in Nyhavn afterwards. Just perfect!

Kävelyllä

Jos ei vielä pääse suppaamaan Matildanjärvelle, niin voihan sen ympäri kävellä.  Keväisiä, mutta harmaita kuvia tämänpäiväisestä kävelyretkestä.

 

 

Venemessuilla

Tänään kävin venemessuilla. Mielenkiinnon kohteena oli erityisesti Uusi Aalto Water Expo alue, jonka kerrottiin olevan vesiharrastamisen elämysalue. Ja olihan siellä useita näytteilleasettajia ja hieno allas, jossa jopa pääsi kokeilemaan joitakin lajeja, esim. juuri suppausta.

Omissa suunnitelmissa oli katsella aaltaassa esiteltyjä vesilajeja, tutkia, josko löytyisi kiinnostava lauta tai uusi lyhythihainen ja -lahkeinen märkäpuku ensikesäksi, ja lisäksi nappasin mukaan laukkuun kevyet juoksuhousut, jos vaikka pääsisi laudalle.

Laudat

Paljon oli ilmatäytteisiä lautoja esillä ja myös koekäytettävinä.  Itse en ole niistä niin innostunut, vaikka monella olen vuokrauspisteissä mennyt ja ihan kivojahan ne ovat. Messuilla näin nyt läheltä ensikertaa bambu-lautoja, ovat kyllä somia! Ja kevyitäkin.  Sellaista olisin halunnut kokeilla, mutta niitä ei ollut altaassa tarjolla, vain standilla nähtävillä. Missähän pääsisi testaamaan?

Märkäpuku

Kesäksi on suunnitelmissa hankkia lyhythihainen ja -lahkeinen märkäpuku.  Pääsin kokeilemaan kahta, joista ihastuin yhteen, mutta jäi vielä harkintaan, vaikka messutarjous oli erinomainen (35 % alennus).  Sain kuitenkin mukaani lappusen, jolla saan 20% alennusta, jos päätän mennä sen hakemaan liikkeestä myöhemmin. Helsinki Surf Shopilla oli taas kyllä erinomainen palvelu, sain käydä sovittamassa märkäpukua toisaalla, kun heillä ei ollut koppia (joka tietty olisi ollut vielä parempaa palvelua).

Märkäpukupainajainen

Toisen sovittamani märkäpuvun kanssa päädyinkin kauhukohtaukseen. Puku meni kivasti kyllä päälle, mutta en millään saanut vetoketjua enää auki.  Pukukoppi oli väliaikainen viritelmä, jossa ei ollut peiliä, joten en voinut katsoa, miksi vetoketju ei kulje. Aikani panikoitua, soitin pelastavalle ritarille, joka tulikin ripeästi paikalle, ja päästi minut pälkähästä.  Ylhäällä oli toinenkin tarralipari, jolla ‘suljetaan’ kaulus, se oli mennyt kiinni omatoimisesti, niin että vetoketju ei auennut. Tuskastuttava kokemus. Ei jatkoon (vaikka ei kai se huono puku ole, jos vain olisi sovittanut peilillisessä huoneessa, niin olisi tajunnut tilanteen).

Hetki ennen painajaista

En nyt tällä kertaa mennyt itse laudalle, mutta venemessuilla oli oikein kivaa ja viihtyi muutaman tunnin helposti.  Uusista lajeista näin wakeboardingia ja flyboardingia.  Rautio Sports panosti ohjelmaan esittelemällä myös SUP kalastusta, Helsinki Surf Shop demosi, miten kaveri kastellaan :). Hieno tuollainen iso allas tälläisessä tapahtumassa.  Venemessut auki vielä viikon Pasilassa, Messukeskuksessa, menkää ihmeessä, jos kulmilla olette.

Frozen SUP river (Perniönjoki 23.1.2016)

We visited one of my favorite SUP locations on Saturday afternoon.  And not so surprisingly the river was frozen and covered by snow. Take definitely some time to be able to paddle again.  But now we can enjoy the winter!

At Meri-Teijo Ski Resort (Salo, Finland):

 

Latokartanon koski

No, kun Rouva Suppaa niin on kiva tehdä jotain muuta kuin vain nököttää joen varrella. Tällä kertaa kävin (jälleen kerran) kuvaamassa Latokartanon koskea. Se on hieno paikka. Jos vain osaisi saada sen hienouden tallelle kuviin. Okei – se on ollut paikallaan jo muutama sataa vuotta joten onhan tässä ollut aikaa.

SUP & Fly Naarajärvi 3.-5.7.2015

Viikonloppuretki suuntautui tällä kertaa Pieksämäelle Naarajärvelle miehen lennokkiharrastuksen merkeissä.  (Miehen lennokkisivusto: www.modeldesigns.net).  Kerrankin keli mitä kesäisin ja kohde keskellä järvistä Suomea, niin toki lauta pääsee retkelle mukaan.

Aamusuppailut jääneet vähemmälle, mutta nyt lauantaiaamulla aamiaisen jälkeen laskin laudan Naarajärveen Lomatrion vieressä.  Aurinko paistoi ihanasti ja järvi kimalteli tyynenä.  Oli rauhaisaa ja mukavaa rennosti meloa kevyessä myötätuulessa. Eräs lennokkiseurueen jäsen vinkkasi, että järvestä lähtee merkattu ja hyväksi tiedetty melontareitti, joten suuntasin sen alkupistettä kohti, josko vaikka se löytyisi.

Ja löytyihän se, hienosti kyltillä merkattuna.  Näytti niin houkuttelevalle ja kauniille, että päätin lähteä Naarajokea vähän katsastamaan.  Perääni sain myös yhden kanootin.  Joet ovat kyllä mukavia, vaihteleva reitti ja erilaisia maisemia, pientä pujottelua ja mukavasti virtausta (jos siis on sopivasti, ei kiitos koskia).  Heti miten alun jälkeen oli maantiesillan alitus, jonka jälkeen olikin pari mökkiä. Sitten uoma kapeni ja joki muuttui matalaksi. Kysäisin kanoottimatkaajilta onko joki heille tuttu, ei, hekin olivat ensimmäistä kertaa siellä, ei kuulemma ole koskia useampaan kilometriin. Päätin tällä kertaa kuitenkin mataluuden takia kääntyä, ensi kerralla pidemmälle, ainakin seuraavaan järveen.

Joten palasin samoja jälkiä takaisin Naarajärvelle. Päätin kiertää takaisinmenoreitillä läheisen saaren.  Sieltä tullessa sitten kohtaisin jo hyvin tietämäni asian, mutta yllätti taas: järvien selillä tuulee aina, joten taas pääsi tekemään kunnolla töitä aaltojen huuhtoessa yli laidan. Pääsin toki takaisin rauhaisaan, aurinkoiseen lähtöpaikkaan, jossa nautiskelin laiturilla istuen auringon lämmöstä siihen saakka kun autokyyti tuli hakemaan seuraavaan kohteeseen eli Naarajärven lentokentälle.

Lentokentällä olikin jo täysi tohina päällä.  Paikallislehdessä oli julkaistu juttu lennokkitapahtumasta, joten katsojia tulikin paljon paikalle. Oli hieno tilaisuus: koneet (hinurit, liidokit ja jetit) pörisivät taivalla ja aurinko paistoi.

SUP:

FLY: