Tippumisharjoitus ja downwindkokeilu, superkivaa!

Tälle lauantaille on lupailtu myrskyä ja puuskaista tuulta sisämaahankin.  Aamulla ajattelin innoissani, että nytpä pääsen lähijärvelle kokeilemaan vastatuulta ja downwindiä siihen perään. Mahtavaa!

Olin varsin aikaisin liikkeellä, ja tuuli oli vain sellaiset 7-8 m/s.  Pienellä järvellä ei kummoisia aaltoja noussut, väliin pieniä vaahtopäitä.  Jotta ei mahdollinen laudalta tippuminen tuntuisi missään, päätin alkuun tehdä tippumisen laudalta ja harjoitella laudalle nousun. Heitin siis melan kauas, tipahdin veteen, nousin laudalle, kauhoin melan luokse ja olin taas valmis suppaamaan. Märkäpuku oli oikea asuvalinta ja vesiurheiluliivi on kyllä mukava vedessä, eikä kastumisen jälkeen ollut edes yhtään kuuma. Ja aurinkolasit pysyivät päässä vaikka menin uppeluksiin, tämä on huolettanut minua kovin.

Nyt olin valmis kohtaamaan tuulen. Vastatuuleen sai tehdä kunnolla töitä, mahtavaa! Myötätuuli vaihteli, tein neljä kierrosta, yhdellä niistä sain laudan alle jo kunnon viennin. Oli tosi kivaa!  Luulenpa, että innostun tuulisemmistakin keleistä ja varmasti haluan kokeilla enemmänkin downwind-retkiä.  Sellaisia tiedän ainakin Twentyknotsin ja SUP Espoon järjestävän.  Tahtoo mukaan!

P.S. Varsinaisesti supatessa en tippunut laudalta, en edes sivutuulessa enkä käännöksessä.

Loistoretki (vaikka jotain puuttui)

Keskiviikkona töiden jälkeen oli taas aika lähteä laudalle. Sää oli ollut koko alkuviikon vaihteleva, maanantaina satoi, tiistaina piti sataa, mutta oli loistosää ja keskiviikkona töiden jälkeen piti olla mainio sää.  Koko keskiviikon oli pilvistä, oikea ‘kohta sataa’ -tunnelma, ja kun lähdimme töistä kohti Kalastajatorppaa niin oli pimeänpilvistä. Tuumasin, etten viitsi ottaa kameraa mukaan, tulee huonoja pimeitä kuvia, ja ei me siellä tuulessa mennä minnekään uusille reiteille, niin ei niitä vanhoja paikkoja viitsi edes kuvata.  Ja kännykästäkin oli melkein akku lopussa, niin ajattelinen että, turha ottaa sitäkään mukaan, samoja tuttuja reittejä sitä kuitenkin mennään.

Niin, just.  En minä koskaan näemmä opi, jo joku kerta sitten totesin “Älä enää ikinä jätä kännykkää/sport trackeria pois, mukava tietää miten pitkän reitin meni” ja varsinkin jos menee uusia reittejä, niin saa reitin talteen.

Säähän oli siis kuitenkin mainio.  Päälle jätetty takki piti riisua alle 5 minuutin melonnan jälkeen pois, kun aurinko paistoi niin mukavasti. Tuuli tuli aivan erisuunnasta kuin yleensä, ja Kuusisaaren sillan jälkeen oli käytännössä tyyntä, joten oli oikein mukava jatkaa kohti Seurasaaren siltaa ja sen ali.  Sielläkin puolella oli loistosää, aurinko paistoi ja meri oli tyyni.  Niinpä lähdimme kohti Seurasaaren toista päätä.  Matka taittui mukavasti ihastellen Seurasaaren kulttuurimaisemia.  Ja lopulta tavoitimme saaren kärjen.  En olekaan aikaisemmin ollut noin kaukana, jo aika lähellä Länsiväylää ja Ruoholahtea. Hetken mietimme lähteä kiertämään koko Seurasaaren, tuulta oli kuitenkin selvästi enemmän toisella puolella, niin palasimme samoja jälkiä takaisin.

Paluumatka menikin todella nopeasti mm. sen takia, että komea harmaahaikara suorastaa poseerasi meille pitkän ajan/matkan ja päästi todella lähelle ennenkuin päätti poistua paikalta.

Muutama opetus, varsinkin itselle:

  • jos tykkäät kuvista, ota kamera mukaan
  • jos tykkäät tietäät reitin ja matkan, ota Sport Tracker mukaan
  • jos menet, niin reitit saattavat muuttua eli muista kaksi edellistä kohtaa
  • sää saattaa muuttua retken aikana, joko huonommaksi, mutta myös paremmaksi
  • koeta muistaa opetukset, jotka olet jo oppinut
  • tuo viimeinen vielä kerran, niin tarvitse harmitella, ettei ole kuvia eikä reittiä kilometritietoineen

No onneksi voi värkätä kätevästi kartalle punakynällä reitin, katso kuva.

 

reitti2408

Ilmatäytteistä retkilautaa testaamassa, osa 3

Lautakuume vain pahenee!  Tänään testasin Fanatic Falcon Air -lautaa ja niinpä Asenne Voyager II sai kovan haastajan, sen verran paljon tykkäsin. Lauta on nätti, ja se kulki niin sulavasti ja kauniisti, haki ja heilui juuri oikealla tavalla, ja otti moottoriveneiden aallot tosi hyvin. Tänään oli ehkä turhan tyyntä lopulliselle tuomiolle, pitää kokeilla isommassakin aallokossa.  Tosin kuulin, että Twentyknots-väki on käyttänyt pitkällä downwind-reissulla, joten ei se voi aalloissa huono olla.

Lauta, sää ja aallot Laajalahdella & Kuusisaaren & Seurasaaren ympärillä olivat tänään niin maistuvat, että innostuin menemään pidemmälle merelle kuin aikaisemmin olen mennyt.  Hieno kolmiohan tuosta reitistä sitten tuli.

Pitää varmaan jotain lääkettä ottaa tähän kuumeeseen.

 

Aurinko paistaa! Nyt laudoille!

Kesä on tullut takaisin! Sateisen ja tuulisen viikon jälkeen elämä hymyilee aurinkorintamalla, tuleva viikkokin näyttää taas lupaavalle, joten laudoille nauttimaan kesästä, vedestä, ja suppaamisesta.

Jos mietit mihin menisit suppaamaan pääkaupunkiseudulla, niin kerron hieman paikoista, joissa itse olen tänä kesänä käynyt. Luonnehdinnat ovat täysin omiani. Muitakin paikkoja on, niissä en ole joko ehtinyt vielä käymään tai ehkä en tiedä edes olemassaolostaan.  Jos voit suositella jotain, laita vinkkiä, käy mielelläni tutustumassa.

Järjestys sen mukaan missä järjestyksessä tänä kesänä olen paikoissa käynyt. Otsakkeen linkistä pääset paikan webbisivulle, perässä oleva blogi-linkki vie taas kirjottamaani blogiin yhdestä kerrasta, jolloin olen paikassa supannut. Lisäsin jokaisen perään yhden seuraavista sanoista, joka mielestäni kuvaa paikan henkeä: aloittelijat, nautiskelijat, harrastajat. Ja kaikista olen tykännyt, paikat ovat ihanasti erilaisia.

SUP Finland, Töölönlahti, Helsinki

Töölönlahti on ihanan urbaani paikka suppailla keskellä Helsinkiä.  Voit samalla ihailla kulttuurirakennuksia, junia ja joutsenia.  On sykähdyttävää ‘mennä junan alla’.  Jos otat laudan pidemmäksi kuin tunniksi, ehdit myös pidemmälle merelle. Harrastajat Blogi.

TwentyKnots, Kalastajatorppa, Helsinki

Monipuolinen paikka, laadukasta opetusta, myös tekniikkakursseja. Lähtöpaikassa voi tuulla, mutta kun alusta selviää niin on monenlaista reittiä tarjolla: suojaisa laguuni, pienen tai ison saaren kiertäminen, Seurasaareen tai Huopalahteen melominen. Erilaisia retkiä valikoimassa. Harrastajat Blogi.

SUP Espoo, Toppenlundin ranta, Espoo

Rauhaisa poukama lähtöpaikkana, merelle pääsee vaikka kuinka kauas. Harrastajat Blogi.

Hakuna Matata, Töölönlahti, Helsinki

Toinen ihanan urbaani paikka Helsingin keskustassa.  Panostaa mukavuuteen ja palveluun,aurinkotuolit rannassa.  Täällä voit siististi suppailla. Lisänä vielä kahvio vieressä. Nautiskelijat Blogi.

SUP Espoo, Tapiolan keskusallas, Espoo

Erikoisuus. Keskellä Tapiolaa allas suihkulähteineen.  Sopii erinomaisesti, jos yhtään ajatus aalloista tai tuulesta mietityttää, niitä ei täällä harmiksi ole.  Tai jos haluat pitää hauskaa kaveriporukalla niin oivallinen leikittelypaikka. Aloittelijat Blogi.

SUP Station, Aurinkolahti, Helsinki

Kaunis kanava, jossa ei myöskään tuulet tai aallot haittaa.  Mutta halutessaan voi lähteä pitkällekin meriretkelle.  Täällä myös rantakahvila vieressä. Nautiskelijat Blogi.

P.S. Tänään kävin itse TwentyKnotsillla Kalastajatorpalla.  Keli oli mitä mainioin ja nautimme Kuusisaaren kiertämisestä ja kesästä.  Tämän blogin kuvat siltä reissulta.

 

Ilmatäytteistä retkilautaa testaamassa, osa 1

Olin tänään töiden jälkeen kahden työkaverin kanssa suppaamassa.  Sääennuste piti hyvin paikkansa, juuri klo 17-18 oli aivan ihanan aurinkoinen hetki Laajalahdella. Nautiskelimme auringosta ja sopivasti aaltoilevasta merestä. Työkaverit ymmärtävät selvästi myös tiimihengen rakentamisen päälle, he kun olivat pukeutuneet saman puku- ja värikoodin mukaisesti, oikein tyylikästä. Tämän päivän erikoisuus oli SUP-laudat, joilla oli oma tahto: molemmat kaverit menivät hetken lautojensa vieminä.  Tilanne saatiin kuitenkin haltuun, ja lopulta päädyimme kaikki samaan paikkaan.

Minulla on nyt missio: koekäyttää retkimallisia ilmatäytteisiä SUP-lautoja.  Minulla on siis taas lautakuume.  Nyt mielessä helpommin, yksinkin autolla kuljetettava lauta, siis ilmatäytteinen.  Kovat laudat ovat ehdottomasti suosikkejani, mutta yksin en sellaista auton katolle saa.

Tavoite on löytää Starboad Freeriden tyyppinen lauta (ja tietty edulliseen hintaa, tähänkin asti olen lautani käytettynä hankkinut). Tämän päivän lauta oli Fanatic Ray Air, ihan kiva, mutta ei täytä vaatimusta.  Liekkö liian kova vaatimus ilmatäytteiselle laudalle, onkohan sen mahdoton olla yhtä ihana kuin Freeride?

 

Loma loppu, kesä loppu

Ja höpö höpö. Töiden jälkeen SUP-kamat kassiin ja laudalle. Tänäänkin Laajalahdella/Kalastajatorpalla (Twentyknots) oli kuuden jälkeen aivan mahtava SUP-sää, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja tuulta oli sen verran, että reittisuunnitelmalla sai valita miten paljon töitä teki.  Itse ensin huhkin vastatuuleen ja sitten nautiskelin hyvässä myötäisessä. Ja kesä jatkuu!

Pulahdus!

Kohtuullinen vastatuuli ja aallokko, lähestyminen sillan alitusta, jossa aallokko reippaasti kovempi. Henkilö kysyy takana jotain, vartalon käännös taakse ja samalla tulee kunnon sivuaalto. Hetki yritystä pitää tasapaino ja sitten onkin vedessä. Merivettä suuhun, ja pää pinnalle.  Henkilö kysyy: “Missä mela?” Joo, se on kädessä.  Voisiko kuitenkin kysyä ihan ekaksi, onko kaikki ok.  Kaikki on ok, mitä nyt on vedessä ja pitäisi päästä takaisin laudalle.

Ai niin, tämä ei tapahtunut minulle, olisi voinut ja tulee varmasti tapahtumaan.  Olemme SUP-kaverin kanssa jo kolmen kesän ajan mananneet, että se pulahdus tulee, enemmin tai myöhemmin.  Pauliina voitti.

Luksusta!

Tänä aamuna menin ystäväni ja työkaverini Tiinan kanssa kokeilemaan jotain uutta: SUP & Breakfast -retki (Twentyknots).  Retki alkoi klo 7.00.  Jotain vikaa täytyy päässä olla, kun laittaa herätyksen klo 5.30 ihan vapaaehtoisesti.  Herätys oli itse asiassa tosi helppo, heräsin varmaan innosta ja jännityksestä jo tuntia aikaisemmin ja loppuajan pyörin vuoteessa “pakko nukkua, nyt on pakko nukkua, että jaksaa koko päivän töissäkin”.

Olin sitten hyvin valmis lähtemään klo 6.30.  Ilma oli kovin kosteanoloinen vuorokauden sateen jälkeen, mutta aurinko oli lupaavasti kohoamassa korkeammalle.  Joten aurinkolasit päähän ja menoksi.  Aikaisessa lähdössä hyvänä puolena ruuhkattomuus, joten olin hyvissä ajoin Kalastajatorpan rannassa. Ilma oli viileä, joten lisäsin tuulitakin päälle. Paul kertoi, että lähtöpaikalla puut varjostavat, ja on vähän viileää, mutta kunhan päästään rannasta niin todennäköisesti lämpenee.

Pikkuhiljaa kaikki lähtijät saapuivat paikalle, meitä oli kaikenkaikkiaan kahdeksan suppaajaa tänä aamuna.  Yksi meistä oli jopa ensikertalainen.  Saimme allemme Fanaticin Flyt (viime kerralla vastatuulessa se oli niin raskas meloa, mutta tänään tyynessä kulki oikein mukavasti). Sää oli upea. Tyyntä ja auringonpaistetta.  Jopa Seurasaaren puolella Kuusisaarta oli tyyntä, sitä ei ole tapahtunut koskaan iltapäivisin, siellä on aina allokkoa.  Aurinko lämmitti ihanasti.  Kuorin kelluntaliivin alta tuulitakin pois, jottei olisi turhan kuuma.  Takki roikkuikin loppumatkan hauskasti liivistä takanani, ei kuitenkaan veteen saakka.

Pidimme pienen rentoutushetken laudoilla, pitkääkseen ja silmät kiinni.  Itsellä oli vähän vaikea olla paikoillaan, menojalkaa kovin vipatti, mutta kyllä siinä muu maailma unohtui.  Kuului vain lintujen laulanta ja laineiden liplatus.  Sitten jatkoimme matkaa seurasaaren sillan ali.  Silta on tosi soma. Kohta olikin aika lähteä takaisinpäin, tunti kului todella nopeasti. Oli aivan ihana SUP-retki.

Saavuimme rantaan, ja seuraavaksi olikin vuorossa retken toinen osuus eli hotelliaamiainen Kalastajatorpalla. Kahvit ja mehut tuotiin pöytään, pöydät notkuivat erilaisia ruokia.

Ei voi kuin summata: “Tämä on todellista luksusta: mahtava SUP-retki ja valmis, upea aamiainen päälle”. Sitten olikin aika jatkaa töihin hyvillä mielin ja hyvillä energioilla jaksoikin työpäivän mahtavasti. Kannatti herätä.

Tuulta, tuulta ja yllätyskäänne

Tänään tuuli ja tuuli ja tuuli. Ja vasten sitä mentiin. Ja kun kääntyi takasin ja ajatteli pääsevänsä nauttimaan mukavasti menosta myötätuuleen, tuuli hävisi.

 

Iloiset suppaajat liikkeellä

Ei tuuli, ei pilvet iloista suppaajaa estä. Ja kun kaverinkin saa houkuteltua mukaan,  niin suppaus on tuplasti parempi. Vähän tuuli ja pukkasi pilveä, mutta oli taas niin mukavaa.  Tällä kertaa kaverina oli työkaveri, jonka suppaushistoria oli aikaisemmin yksi kerta viime kesänä. Nyt oli alla paremmat laudat (Fanatic Fly) kuin sillä kerralla olleet muovipulkat. Ja Kalastatorppa/Laajalahti on hyvä valinta melkein säällä kuin säällä, koska jostain löytyy suojaisa paikka tuulelle kuin tuulelle.

Kaveri kertoi, että alun sivutuuli oli aika rankka.  Siitäkin selvittiin, ja rankan alun jälkeen loppu onkin kevyttä.  Pikku kuusisaaren katveessa on hyvä totutella, jonka jälkeen homma sujuukin kuin vanhalta tekijältä.

Luonnossa liikkuessa on kiva seurailla myös muita otuksia.  Tänään näimme joutsenpariskunnan, meriharakan ja paljon valkoposkihanhia lukuisine poikasineen.  Kaikki eläinvauvat on vaan niin söpöjä.

Ja lopputuloshan oli se, että ‘Milloin mennään seuraavan kerran?’ Milloin vaan, aina valmiina.