Sataako, vai eikö sada

Ensimmäinen kesälomapäivä. Ja Helsingissä.  Se tarkoittaa suppausta Töölönlahdella. Lähdin liikkeelle varsin aikaisin, kahdeksan jälkeen, joten olin Töölönlahdella puoli kymmenen maissa. Sää tuntui arpovan, sataa, ei sada, sataa, ei sada.  Minä arvoin vain vähän aikaa “tänne tultu, siis laudalle”.

Tällä kertaa valinta oli Hakuna Matata. Sain alleni Redin  vakaan ilmatäytteisen laudan. Hakuna Matatassa on aina pikkuisen extran makua, nyt oli laitettu laudan tavaraverkkoon rannekello, josta voi katsoa aikaa. Iloa varmasti sekä vuokrauspisteelle että vuokraajalle. Minulla toki oma kello mukana.

Sää oli sellainen, että kannusti urheilulliseen menoon.  Joten ajattelin lähteä mahdollisimman pitkälle avomeren suuntaan: puolituntia sinne päin pieneen vastatuuleen, niin toisessa puolessa ehtii hyvin myötäisessä tuulessa takasin. Matka eteni mainiosti: Töölönlahden poikki, rautatien ali, Eläintarhanlahden sivusta ja Pitkänsillan ali, kohti Hakaniemen siltaa.  Ja sitten satoi. Hetki mietintää: viisi minuttia olisi vielä suunniteltuun käännökseen, siinä ajassa ehtisin Hakaniemen sillalle saakka.

Päätin kääntyä, nyt ei paljoa sada, mutta voi sataa enemmänkin, ei ole kiva kunnolla kastua.  Näin jälkeenpäin vähän harmittaa, jäi selkeä etappi saavuttamatta.  Onpa syy mennä uudestaan.

Espoolaisena ei tule usein lähdettyä Helsinkiin ja todella harvoin sinne pääsee päiväaikaan viikolla. Keskustassa yksi kohde, joka on nyt käytävä tsekkaamassa. Pohjoisella Rautatiekadulla surffikauppa Secret Spot. Rentoon surfhenkeen sopivasti liikeen ovi oli vielä lukossa puolituntia aukeamisajan jälkeen.  Ovessa lukeekin “pidätämme oikeudet muutoksiin aukioloaikojen suhteen”, no vähän harmitti.  Kuikuilin ikkunan raosta, ja liikettä näkyi sisällä.  Kohta ovi avautuikin ja pääsin sisään.

Rento meininki jatkui sisällä, palmuja, riippukeinuja, rentoja rantavaatteita.  Minua kehoitettiin käymään alakerrassa, ja cool! Valkoista hiekkaa, merenvärinen lattia, lisää palmuja ja riippukeinuja, biljardipöytä.  Rentoa loungea vuokrataan kokouksiin tai pieniin juhliin.  Heti teki mieli järjestää vaikka synttärit.

reitti

Pulahdus!

Kohtuullinen vastatuuli ja aallokko, lähestyminen sillan alitusta, jossa aallokko reippaasti kovempi. Henkilö kysyy takana jotain, vartalon käännös taakse ja samalla tulee kunnon sivuaalto. Hetki yritystä pitää tasapaino ja sitten onkin vedessä. Merivettä suuhun, ja pää pinnalle.  Henkilö kysyy: “Missä mela?” Joo, se on kädessä.  Voisiko kuitenkin kysyä ihan ekaksi, onko kaikki ok.  Kaikki on ok, mitä nyt on vedessä ja pitäisi päästä takaisin laudalle.

Ai niin, tämä ei tapahtunut minulle, olisi voinut ja tulee varmasti tapahtumaan.  Olemme SUP-kaverin kanssa jo kolmen kesän ajan mananneet, että se pulahdus tulee, enemmin tai myöhemmin.  Pauliina voitti.

Luksusta!

Tänä aamuna menin ystäväni ja työkaverini Tiinan kanssa kokeilemaan jotain uutta: SUP & Breakfast -retki (Twentyknots).  Retki alkoi klo 7.00.  Jotain vikaa täytyy päässä olla, kun laittaa herätyksen klo 5.30 ihan vapaaehtoisesti.  Herätys oli itse asiassa tosi helppo, heräsin varmaan innosta ja jännityksestä jo tuntia aikaisemmin ja loppuajan pyörin vuoteessa “pakko nukkua, nyt on pakko nukkua, että jaksaa koko päivän töissäkin”.

Olin sitten hyvin valmis lähtemään klo 6.30.  Ilma oli kovin kosteanoloinen vuorokauden sateen jälkeen, mutta aurinko oli lupaavasti kohoamassa korkeammalle.  Joten aurinkolasit päähän ja menoksi.  Aikaisessa lähdössä hyvänä puolena ruuhkattomuus, joten olin hyvissä ajoin Kalastajatorpan rannassa. Ilma oli viileä, joten lisäsin tuulitakin päälle. Paul kertoi, että lähtöpaikalla puut varjostavat, ja on vähän viileää, mutta kunhan päästään rannasta niin todennäköisesti lämpenee.

Pikkuhiljaa kaikki lähtijät saapuivat paikalle, meitä oli kaikenkaikkiaan kahdeksan suppaajaa tänä aamuna.  Yksi meistä oli jopa ensikertalainen.  Saimme allemme Fanaticin Flyt (viime kerralla vastatuulessa se oli niin raskas meloa, mutta tänään tyynessä kulki oikein mukavasti). Sää oli upea. Tyyntä ja auringonpaistetta.  Jopa Seurasaaren puolella Kuusisaarta oli tyyntä, sitä ei ole tapahtunut koskaan iltapäivisin, siellä on aina allokkoa.  Aurinko lämmitti ihanasti.  Kuorin kelluntaliivin alta tuulitakin pois, jottei olisi turhan kuuma.  Takki roikkuikin loppumatkan hauskasti liivistä takanani, ei kuitenkaan veteen saakka.

Pidimme pienen rentoutushetken laudoilla, pitkääkseen ja silmät kiinni.  Itsellä oli vähän vaikea olla paikoillaan, menojalkaa kovin vipatti, mutta kyllä siinä muu maailma unohtui.  Kuului vain lintujen laulanta ja laineiden liplatus.  Sitten jatkoimme matkaa seurasaaren sillan ali.  Silta on tosi soma. Kohta olikin aika lähteä takaisinpäin, tunti kului todella nopeasti. Oli aivan ihana SUP-retki.

Saavuimme rantaan, ja seuraavaksi olikin vuorossa retken toinen osuus eli hotelliaamiainen Kalastajatorpalla. Kahvit ja mehut tuotiin pöytään, pöydät notkuivat erilaisia ruokia.

Ei voi kuin summata: “Tämä on todellista luksusta: mahtava SUP-retki ja valmis, upea aamiainen päälle”. Sitten olikin aika jatkaa töihin hyvillä mielin ja hyvillä energioilla jaksoikin työpäivän mahtavasti. Kannatti herätä.

Herkuttelua Matildanjärvellä

Sunnuntain kunniaksi teimme kaksistaan aamuretken. Mies valitsi menopelikseen uuden kajakkinsa, joka sai näemmä kutsumanimekseen M/Y Ruuhi. M/Y Ruuhi osoittautui vakaaksi menopeliksi, jolla oli kiva mennä, ei nopea todellakaan, mutta tosi vakaa.  Tuntui mies tykkäävän.

Minä menin Starboard Freeridella, joka on vaan niin kiva lauta. Olosuhteet olivat mitä mainioimmat: kohtuullista tuulta keskempänä järveä, niin sai tehdä sopivasti töitä (tai myötätuuleen leikkiä purjetta), lummepoukama aivan tyyni niin sai nautiskella jopa istuen, ja aurinkohan paistoi koko ajan mukavasti. Oli monipuolinen ja aivan ihana SUP-retki. Ja vaikka kartalla näyttääkin, että olisimme meloneet saaren läpi, niin kyllä siinä vettä oli, toisin matalaa oli.  Samoin  lummepyörähdyskin tehtiin todistettavasti vedessä, vaikka kartalla näyttää kuin olisimme kivunneet kuivalle maalle.

Nyt sää onkin muuttunut sateiseksi, ja sitä on luvattu parikin päivää.  Juhannusviikonlopun suppailuilla jaksaa kyllä muutaman päivän taas odottaa :).

 

Perhejuhannus

Vietimme juhannuksen Matildassa perheen kesken.  Aattoon kuului perinteisiä juhannusjuttuja: grillausta, lipunnosto, sauna ja juhannuskokko.  Sää oli harmaa, mutta ei kuitenkaan satanut.  Matildan marinassa oli väkeä oikein kunnolla ja kokkokin sopivankokoinen, hyvät juhannusjuhlat todellakin.

Juhannuspäivä aukeni sekin harmaana, mutta iltapäivää ja iltaa kohden sää parani koko ajan, ihan hellelukemiin saakka. Ja ohjelmaan kuului melontaa Matildanjärvellä.  Tällä kertaa saimme aikaan ihan kunnon seurueen ja jopa pienen letkan: liikkeellä oli yksi inkkarikanootti ja kaksi SUP-lautaa. Tytär oli toista kertaa laudalla ja poika ensimmäistä (isoja lapsia ovat jo molemmat) ja malikkaasti sujui.  Äiti on niin ylpeä ja iloinen, reippaita ja taitavia ovat.  Eikä hullumpi ole tyttären poikaystäväkään :). Oli tosi mukava juhannus ja yhteinen melonta oli ihan parasta.  Toivottavasti mennään vielä uudestaankin!

P.S. Illan kruunasi hyvän ystävän ja työkaverin pistäytyminen mökillä ja SUP-kokeilu.  Mallikkaasti meni tämäkin, hän vertasi kokemusta lumilautailuun, vähän samalaista vartalonhallintaa kuulemma. Eiköhän yksi uusi suppaaja ole taas lajin pariin saatu :).

Kuvat 1, 5, 6 ja 8: Karl Ots

Tuulta, tuulta ja yllätyskäänne

Tänään tuuli ja tuuli ja tuuli. Ja vasten sitä mentiin. Ja kun kääntyi takasin ja ajatteli pääsevänsä nauttimaan mukavasti menosta myötätuuleen, tuuli hävisi.

 

Sateen jälkeen kaksi tuntia paistetta

Minulla oli tänään vapaapäivä.  Olin suunnitellut  lähteväni pitkälle SUP-retkelle: ottaa evästä ja nauttia pitkään järvellä, mennä vaikka väliojaa pitkin toisellekin järvelle.  Päivän lähetessä alkoi näyttää sille, että sadepäivä olisikin tulossa, ja sillehän se ennuste näytti aamullakin.

 

Aamuinen sääennuste

Sadetta, sadetta, ja taas sadetta, paitsi klo 18 tienoilla sateeton aika.  Sitä odottamaan siis.  Ja klo 17 se tapahtuikin: aurinko ilmestyi pilvettömällä taivaalla.

Aurinko!

Lämpöä sellaiset 20 astetta. Nyt tuli kiire. SUP-kamat esiin ja sopivan vähän päälle: kevyt T-paita ja hyvin lyhyet shortsit. Rantaan. Ja olikin melkein sietämättömän idyllistä: tyyntä, aurinkoista, pilvetöntä, kalat hyppi, löytyi lumpeita, käki kukkui, lokit kirkui. Mikä ihana hetki sateisen päivän jälkeen.  Pikkuhiljaa alkoi vähän pilveä kertyä, ja pientä tuulta nousta.  Olin vesillä 1.5 tuntia, aurinkoa kesti kaikkiaan sellaiset kaksi tuntia.  Kahdeksaan mennessä oli taas pilvistä, alkoi myös sataa. Hyviä ovat nykyajan sääennustukset, pystyi varautumaan aurinkohetkeen.

Tuli taas todettua, että on tuo Starboard Freeride vaan tosi mukava lauta.  Tänään oli vähätuulista, ja sillä oli niin kevyt ja nopea mennä.  Toissapäivänä oli tuulista ja niissäkin olosuhteissa se oli miellyttävä. Onni on kelpo lauta.

 

Välineurheilua

Aurinko paistaa! Rannalle! Loppuviikoksi luvattu huonompaa säätä, joten talla pohjaan ja suppaamaan. Tänään olikin erikoispäivä, kokeilin USAsta saakka hankkimiani surfaurinkolaseja (voimakkuuksilla).  Jos nämä toimii niin kuin toivoa sopii, niin suurin murheeni laudalta kaatumisen suhteen poistuu.

Laseissa on takaraivon taakse tuleva napakka kiristysremmi, ja lisäksi kaulaan tuleva löysä remmi.  Koekäyttö oli tosi positiivinen! Istuvat mukavasti ja tukevasti päässä.  Eivätkä ainakaan tänään edes pahasti huurustuneet. Koekäyttö vedessä toimi aivan loistavasti: sukellus kasvot edellä veteen, pysyivät täydellisesti paikoillaan, kaatuminen selkä edellä veteen, sama juttu. Vähänkö ovat hyvät. Kyllä ne Jenkit osaa.  Jotenkin uskalsin aika luottavaisena sieltä tilata (wearsurfglasses.com), vaikka eivät edulliset olleetkaan, ja päälle vielä tulli ja verot. Ajattelin, että siellä niin paljon laatutietoisia surffareita, että pakko olla tarjolla laatutuotteita (jos vaan sattuu oikein verkosta valitsemaan). Ja on heissä varmasti myös likinäköisiä, niin vahvuudetkin todennäköisesti onnistuu. Olen tosi tyytyväinen.

 

Iloiset suppaajat liikkeellä

Ei tuuli, ei pilvet iloista suppaajaa estä. Ja kun kaverinkin saa houkuteltua mukaan,  niin suppaus on tuplasti parempi. Vähän tuuli ja pukkasi pilveä, mutta oli taas niin mukavaa.  Tällä kertaa kaverina oli työkaveri, jonka suppaushistoria oli aikaisemmin yksi kerta viime kesänä. Nyt oli alla paremmat laudat (Fanatic Fly) kuin sillä kerralla olleet muovipulkat. Ja Kalastatorppa/Laajalahti on hyvä valinta melkein säällä kuin säällä, koska jostain löytyy suojaisa paikka tuulelle kuin tuulelle.

Kaveri kertoi, että alun sivutuuli oli aika rankka.  Siitäkin selvittiin, ja rankan alun jälkeen loppu onkin kevyttä.  Pikku kuusisaaren katveessa on hyvä totutella, jonka jälkeen homma sujuukin kuin vanhalta tekijältä.

Luonnossa liikkuessa on kiva seurailla myös muita otuksia.  Tänään näimme joutsenpariskunnan, meriharakan ja paljon valkoposkihanhia lukuisine poikasineen.  Kaikki eläinvauvat on vaan niin söpöjä.

Ja lopputuloshan oli se, että ‘Milloin mennään seuraavan kerran?’ Milloin vaan, aina valmiina.

Tuulinen pikkuSUP

Lauantaina suppasin Matildanjärvellä, jossa oli hauska tuulinen sää.  Lähdin liikkeelle järven länsikärjestä ja reittisuunnitelma oli ihan suoraan järven poikki uimapaikalle.  Pohjoinen sivutuuli on niin reipas, että se painoi minua vahvasti kohti eteläreunaa ja rantaa, joten kun ajauduin melkein päin mökkilaituria, jossa kaksi nuorta neitiä sometti, niin polvilleenhan sitä oli mentävä, että järvessä pysyi.

Saavuttuani määränpäähän, päätin tehdä pikkukierroksen vasten tuulta, joten seurasi melontaa vain laudan oikealta puolelta, soma rinkulahan siitä karttaan syntyi.  Alkoi sataa ja kuvaaja ilmoitti, että hän lähtee. Hauskaa oli niin kauan kuin kesti.