Perniönseudun lehdessä!

Olen iloinen SUP-matkasaarnaaja mielelläni, kun niin tykkään lajista.  Viime viikolla Perniönseudun lehden toimittaja oli minuun yhteydessä ja kysyi, voisiko hän haastatella lehtijuttua varten. Tottakai! Ilolla kerron lempilajistani.  Ja niin tänään ilmestyneessä lehdessä on etusivulla kuva ja kymppisivulla kuvan kanssa tarinaa. Oikein kiva ja positiivinen juttu.

Tässä kuvat lehdestä, ja alla linkit aikaisemmin ilmestyneisiin SUP-tarinoihin, joilla retkillä kuvat on otettu.

Kuva 1: Matildanjärvellä

Kuva 2: Matildasta Strömman kanavalle.

Ensikertalaisena laudalla

Oletko jo kokeillut suppausta? Tuntuu, että laji on tänä kesänä todella lyönyt läpi Suomessa. Eikä ihme, se on samalla sekä hauskaa että haastavaa. Mukavaa liikkumista luonnossa tai kovaa treeniä, jos sitä kaipaat. Tänä kesänä olen mennyt monet kerrat ensikertalaisen kanssa laudoilla.  Joukkoon on kuulunut tyttöä, poikaa, naista ja miestä, ikähaitari neljästä vuodesta päälle viidenkymmenen.

Muutamia havaintoja:

  1. Kaikki osaa. Jännitti sitten enemmän tai vähemmän niin kaikki osaa. Olemme sen verran uivaa, mökkeilevää, soutavaa, melovaa, liikkuvaa kansaa, että suppailu sujuu.
  2. Kaikki tykkää. Enemmän tai vähemmän.  Ne, jotka tykkäävät uida ja liikkua luonnossa, tykkäävät paljon, ne, joita vähän mietityttää ja arvelluttaa aluksi, toteavat, että oli kivaa, kivempaa kuin luulikaan.
  3. Kukaan ei tipu (vaikka kaikki luulevat niin).  Joka on kyllä hyvä luulo, enemmin tai myöhemmin se tapahtuu, joten parempi olla varautunut siihen.
  4. Tai yksi laudalla matkustava on seurueessani tippunut. Neljä vuotias poika parikin kertaa saman retken aikana isänsä meloessa.  Huuto oli hirmuinen, josta onneksi kuuli, että nenä ja suu on veden yläpuolella, ja kelluntaliivi pitikin tilanteen niin.  Poika sitten todella taitavasti kiipesi takaisin laudalle, eikä ollut moksiskaan sen pidempään. Reipas poika.
  5. Kaikki haluaa uudestaan.

Vaikka heinäkuu lähenee loppuaan, niin voi vielä pitkään suppailla, joko ensimmäistä kertaa tai sitten jo jotain niistä seuraavista.  Ensimmäisestä omasta SUP-kerrastani voi lukea sivulta Alku 2014, jos minäkin selvisin, sinäkin selviät, toki hurahdusvaara on olemassa.

Suppaus tällaisessa tyynessä kesäillassa kuin tänään Mathildedalissa (otsikkokuva) on oivallinen fiilistelyhetki niin aloittelijalle kuin konkarillekin.

Kiskonjoella

Tämänpäivän suunnitelma oli mennä SUP-laudalla ja kajakilla Kiskonjokea/Perniönjokea sellainen kahden tunnin retki.  No, ylisuorittamiseksi se miehen kanssa meni :).  “Tähän asti kerran päästiin, niin jatketaan vaan vielä”.  Viittaus siihen, että vastavirtaan pääsikin jatkamaan Kiskonjokea Perniönjoen haaran jälkeen, kun usein siinä on kivinen virtapaikka, jossa matka stoppaa.  Vesi oli nyt niin korkealla, ettei siinä mitään virtausta oikeastaan ollut eikä kivistä mitään tietoa.  Joten matkasimme eteenpäin kohti Latokartanonkoskea.

Hullunkiilto silmissä sinne tähtäsimme.  Ei jääty mihinkään puurunkoihinkaan kiinni, yhdessä kohtaan piti metri kahlata kivien takia, mutta siitäkin mentiin yli. Lisäksi oli hauska puunrungon alitus makuuasennossa :).

Lähelle varsinaista koskea pääsimme, mutta matka tyssäsi kovaan virtauspaikkaan, jossa oli matalaa ja kiviä niin, ettei päässyt vauhtia melomaan, vaikka hurjasti yritti.  Hassua, että valokuvassa ei näy virtauksesta mitään, vaikka todellisuudesta eteenpäin ei vaan pääse virtauksen vuoksi.

Matkaa reissulle tuli 13.5 km ja aikaa kului 3,5 tuntia.  Väsymys ei päässyt vaivaaman, kun virtauspaikan ‘kamppailussa’ saamasta adrenaliiniryöpystä riitti hyvin virtaa paluumatkalle. Olipa vasta melontaretki.

Eteenpäin, vaikka kahlaten

Suppaaja etenee vaikka sitten kahlaten välillä.  Vesi on Matildanjärvessä matalalla, joten tänään ei päässytkään kahden saaren välistä laudalla vaan kiviin jäi kiinni. Kartalla ne toki näyttävävätkin vain yhdelle yhtenäiselle saarelle, joten ei nyt kauhean yllättävää.  Helppo oli nousta ja metri kantaa lautaa kahlaten ja sitten vaan takaisin laudalle.

Kaiken kaikkiaan ihan täydellinen ilta-SUP.  On tämä vaan niin ihanaa!

Kotona taas

Ihana olla taas kotona. Ensinnäkin lähdimme juuri sopivaan aikaan Nizzasta, samaisen lähtöpäivän illalla siellä rysähti. Ei voi kuin olla suruissaan ja pahoillaan ihmisten puolesta, joita tragedia kosketti henkilökohtaisesti ja toivoa, että maailma menisi kohti parempaa.

Toiseksi SUP-mielessä meillä on täällä Suomessa oivalliset SUP-mahdollisuudet: kelit ovat erinomaiset (kunhan ei ihan vaan sada), jaksaa hyvin ulkoilla ja urheilla, kun lämpö ei kohoa yli 30-asteen.  Ja vesistöt ovat monipuoliset ja luonto kaunista, ja aallot maltillisia.

Tänään olinkin sitten laudalla Matildanjärvellä.  Sää oli ihan täydellinen, asteita parisenkymmentä, tuuli hyvinkin vähän, eikä aaltoja juuri ollenkaan.  Tein kivan 4.5 km matkan järvellä, jossa oli jokunen lomanviettäjä.  Hetken jo luulin näkeväni kalastajan SUP-laudalla, mutta kyllä hänellä taisi kajakki olla.  Mutta loppuretkestä näin kyllä purjelautailulautaa käytettävän SUP-laudan tapaan, joten tällä kertaa en ollut ainoa laudallamenijä tällä järvellä.

Muutama viikko siitä, että viimeksi olin Matildanjärvellä.  Korviinpistävä ero oli, että lokinpoikaset ovat lähteneet pesistä.  Nyt saaria lähestyttäessä ei alkanaut hurja varoituskonsertti kuten koko kesän tähän mennessä on tehnyt.  Yhdellä rantakalliolla törmäsin upeaan hanhipariskuntaan poikasinneen, olivat komea näky.  Nämä olivat erirotua kuin pääkaupunkiseudulla tuikitavalliset valkoposkihanhet, olivat isompia ja väritys oli erilainen.  Veikkaisin kanadanhanhiksi. Aika lähelle päästivät, käännyin kuitenkin ennenkuin hermostuivat ja jätin linnut rauhaan nauttimaan auringosta kalliolle.

Tunnin SUP-retken päätteeksi pulahdin vielä uimaan järveen, vesi oli lämmimtä ja uinti oli kovin nautinnollinen tapa päättää tämänaamuinen järviretki.

Herkuttelua Matildanjärvellä

Sunnuntain kunniaksi teimme kaksistaan aamuretken. Mies valitsi menopelikseen uuden kajakkinsa, joka sai näemmä kutsumanimekseen M/Y Ruuhi. M/Y Ruuhi osoittautui vakaaksi menopeliksi, jolla oli kiva mennä, ei nopea todellakaan, mutta tosi vakaa.  Tuntui mies tykkäävän.

Minä menin Starboard Freeridella, joka on vaan niin kiva lauta. Olosuhteet olivat mitä mainioimmat: kohtuullista tuulta keskempänä järveä, niin sai tehdä sopivasti töitä (tai myötätuuleen leikkiä purjetta), lummepoukama aivan tyyni niin sai nautiskella jopa istuen, ja aurinkohan paistoi koko ajan mukavasti. Oli monipuolinen ja aivan ihana SUP-retki. Ja vaikka kartalla näyttääkin, että olisimme meloneet saaren läpi, niin kyllä siinä vettä oli, toisin matalaa oli.  Samoin  lummepyörähdyskin tehtiin todistettavasti vedessä, vaikka kartalla näyttää kuin olisimme kivunneet kuivalle maalle.

Nyt sää onkin muuttunut sateiseksi, ja sitä on luvattu parikin päivää.  Juhannusviikonlopun suppailuilla jaksaa kyllä muutaman päivän taas odottaa :).

 

Perhejuhannus

Vietimme juhannuksen Matildassa perheen kesken.  Aattoon kuului perinteisiä juhannusjuttuja: grillausta, lipunnosto, sauna ja juhannuskokko.  Sää oli harmaa, mutta ei kuitenkaan satanut.  Matildan marinassa oli väkeä oikein kunnolla ja kokkokin sopivankokoinen, hyvät juhannusjuhlat todellakin.

Juhannuspäivä aukeni sekin harmaana, mutta iltapäivää ja iltaa kohden sää parani koko ajan, ihan hellelukemiin saakka. Ja ohjelmaan kuului melontaa Matildanjärvellä.  Tällä kertaa saimme aikaan ihan kunnon seurueen ja jopa pienen letkan: liikkeellä oli yksi inkkarikanootti ja kaksi SUP-lautaa. Tytär oli toista kertaa laudalla ja poika ensimmäistä (isoja lapsia ovat jo molemmat) ja malikkaasti sujui.  Äiti on niin ylpeä ja iloinen, reippaita ja taitavia ovat.  Eikä hullumpi ole tyttären poikaystäväkään :). Oli tosi mukava juhannus ja yhteinen melonta oli ihan parasta.  Toivottavasti mennään vielä uudestaankin!

P.S. Illan kruunasi hyvän ystävän ja työkaverin pistäytyminen mökillä ja SUP-kokeilu.  Mallikkaasti meni tämäkin, hän vertasi kokemusta lumilautailuun, vähän samalaista vartalonhallintaa kuulemma. Eiköhän yksi uusi suppaaja ole taas lajin pariin saatu :).

Kuvat 1, 5, 6 ja 8: Karl Ots

Sateen jälkeen kaksi tuntia paistetta

Minulla oli tänään vapaapäivä.  Olin suunnitellut  lähteväni pitkälle SUP-retkelle: ottaa evästä ja nauttia pitkään järvellä, mennä vaikka väliojaa pitkin toisellekin järvelle.  Päivän lähetessä alkoi näyttää sille, että sadepäivä olisikin tulossa, ja sillehän se ennuste näytti aamullakin.

 

Aamuinen sääennuste

Sadetta, sadetta, ja taas sadetta, paitsi klo 18 tienoilla sateeton aika.  Sitä odottamaan siis.  Ja klo 17 se tapahtuikin: aurinko ilmestyi pilvettömällä taivaalla.

Aurinko!

Lämpöä sellaiset 20 astetta. Nyt tuli kiire. SUP-kamat esiin ja sopivan vähän päälle: kevyt T-paita ja hyvin lyhyet shortsit. Rantaan. Ja olikin melkein sietämättömän idyllistä: tyyntä, aurinkoista, pilvetöntä, kalat hyppi, löytyi lumpeita, käki kukkui, lokit kirkui. Mikä ihana hetki sateisen päivän jälkeen.  Pikkuhiljaa alkoi vähän pilveä kertyä, ja pientä tuulta nousta.  Olin vesillä 1.5 tuntia, aurinkoa kesti kaikkiaan sellaiset kaksi tuntia.  Kahdeksaan mennessä oli taas pilvistä, alkoi myös sataa. Hyviä ovat nykyajan sääennustukset, pystyi varautumaan aurinkohetkeen.

Tuli taas todettua, että on tuo Starboard Freeride vaan tosi mukava lauta.  Tänään oli vähätuulista, ja sillä oli niin kevyt ja nopea mennä.  Toissapäivänä oli tuulista ja niissäkin olosuhteissa se oli miellyttävä. Onni on kelpo lauta.

 

Välineurheilua

Aurinko paistaa! Rannalle! Loppuviikoksi luvattu huonompaa säätä, joten talla pohjaan ja suppaamaan. Tänään olikin erikoispäivä, kokeilin USAsta saakka hankkimiani surfaurinkolaseja (voimakkuuksilla).  Jos nämä toimii niin kuin toivoa sopii, niin suurin murheeni laudalta kaatumisen suhteen poistuu.

Laseissa on takaraivon taakse tuleva napakka kiristysremmi, ja lisäksi kaulaan tuleva löysä remmi.  Koekäyttö oli tosi positiivinen! Istuvat mukavasti ja tukevasti päässä.  Eivätkä ainakaan tänään edes pahasti huurustuneet. Koekäyttö vedessä toimi aivan loistavasti: sukellus kasvot edellä veteen, pysyivät täydellisesti paikoillaan, kaatuminen selkä edellä veteen, sama juttu. Vähänkö ovat hyvät. Kyllä ne Jenkit osaa.  Jotenkin uskalsin aika luottavaisena sieltä tilata (wearsurfglasses.com), vaikka eivät edulliset olleetkaan, ja päälle vielä tulli ja verot. Ajattelin, että siellä niin paljon laatutietoisia surffareita, että pakko olla tarjolla laatutuotteita (jos vaan sattuu oikein verkosta valitsemaan). Ja on heissä varmasti myös likinäköisiä, niin vahvuudetkin todennäköisesti onnistuu. Olen tosi tyytyväinen.

 

Tuulinen pikkuSUP

Lauantaina suppasin Matildanjärvellä, jossa oli hauska tuulinen sää.  Lähdin liikkeelle järven länsikärjestä ja reittisuunnitelma oli ihan suoraan järven poikki uimapaikalle.  Pohjoinen sivutuuli on niin reipas, että se painoi minua vahvasti kohti eteläreunaa ja rantaa, joten kun ajauduin melkein päin mökkilaituria, jossa kaksi nuorta neitiä sometti, niin polvilleenhan sitä oli mentävä, että järvessä pysyi.

Saavuttuani määränpäähän, päätin tehdä pikkukierroksen vasten tuulta, joten seurasi melontaa vain laudan oikealta puolelta, soma rinkulahan siitä karttaan syntyi.  Alkoi sataa ja kuvaaja ilmoitti, että hän lähtee. Hauskaa oli niin kauan kuin kesti.