Tag: Salo

Matildanjärvellä (jäätä näkyvissä!)

Posted on by

Toinen pääsiäispäivä avautui hyvin aurinkoisena Mathildedalissa, ja jo aamusta lämpomittarilukema nousi nollaviivan yläpuolelle (+2).  Iltapäiväksi luvattiin lumisadetta, joten SUP-lauta oli lähdettävä viemään rantaan heti miten.Aurinko paistoi ihanasti järvellä, ja tein pienen lenkin Isoholman saaren ympäri.  Tämä oli vuoden ensimmäinen järviSUP.  Vesi oli ihanan sinistä ja taivas myös, varjoisissa paikoissa oli vielä kunnon (paksuus 10 cm) jäälautat, joita päin ei kannattanut törmätä. Saaren toisella puolella tuuli jonkin verran, joten pääsi vähän tekemään töitäkin (verrattuna jokisuppeihin, joissa on mukava lillua virranvietävänä, jos tuuli ei ole vastainen). Maisemat olivat kauniita auringon valaistessa tienoot.

 

Vessasta vesille

Posted on by

Tämän päivän sääennuste oli sen verran kalsea, että epäilytti pääseekö ollenkaan vesille, ja yöllä ja aamullakin vielä oli -5 pakkasta.  Kauheasti kuitenkin teki mieli Halikonjoelle, niin päädyimme ratkaisuun, että lähdetään Saloon, käydään katsomassa Halikonjoen lähtö- ja päätepaikka, mille niissä näyttää, onko jäätä vai ei.  Ja päätetään sitten tuleeko suppailu- vai shoppailupäivä.  Hyvällehän ne näytti, ei jäätä, hyvä virtaus ja tuulikin oli myötäinen.  Joten tankkaamaan itsensä  Varsinais-Suomen parhaalle kahvipaikalle eli Design Hilliin, jonka jälkeen tarvitsi vaihtaa märkäpuku ja muut releet, koska päällä oli shoppailuasu.

Mikäs siinä sitten, Hanhivaaran liikuntakeskus on tuttu kuntosalipaikka, ahtauduin sen veskikoppiin ja vaihdoin vaatteet.  Käy se näinkin. Sitten kokka kohti Halikon museosiltaa, jonka vierestä lähtö tapahtui.  Tuuli oli kylmä ja varsin navakka parkkipaikalla, jossa lauta pumpattiin, mutta kun laskeutui joelle, niin siellähän oli suorastaan mukavan keväistä, joenpenkka suojelee tuulelta ja kävi vielä todella hyvä tuuri, koko matkan oli kohtuu aurinkoista.

Halikonjoki oli mukava melottava, näin alkukesästä vettä on runsaasti ja virtaus oli hyvä. Ei mitään ongelmaa,  ei missään kohti kiviä, jotka viimeksi olivat selkeästi näkyvillä.  Harva jokiretki mennyt näin sujuvasti, yleensä juuttuu johonkin tai joutuu matalikon tai puunrungon takia kääntymään takaisin.  Tällä joella on myös luksusnäkymiä, kartano ja sen puutarhan patsaat sekä kaunis silta.  Muutamat patsaat näkyvät nimenomaan erikoisen hyvin vesiltä, kivasti laitettu rantaan.

Halikonlahden suistoaluetta lähestyttäessä tuli paljon lintuja näkyviin.  Kuulin myöhemmin, että siellä oli aamulla bongattu harvinainen punapäänarsku, ja sitä olikin tullut etsimään ja katsomaan suuri joukko lintubongareita. Itse en tiennyt sellaista lintua olevankaan, mutta kiva oppia uutta.  Pitäisikin tutustua enemmän vesilintuihin, niitä kun näkee SUP-laudalta usein, olisi mukava tietää, mitä näkee.

Jokisuppauksen aatelia

Posted on by

Tänään oli kaikki elementit jokisupissa kohdillaan: vettä oli runsaasti ja virtausta myös, aurinko paistoi ihanasti, lauta oli tosi hyvä ja lintujakin näkyi ja kuului. Matkaa kertyi Perniönjoella helposti 7,9 km.  Lähtöpaikka oli tällä kertaa Yliskylän kirkon vieressä.  Paikalla on sijainnut kirkko jo keskiajalla, nykyinen kirkko on rakennettu 1700-luvulla.  Kirkko, ja sitä ympäröivä hautausmaa,  ovat oikein kauniit ja tällaiset kauneudet kruunaavat SUP-retken. Muita mainittavia nähtävyyksiä tällä reitillä olivat jättimäinen viljasiilo ja ohikiitävä juna.

Koska vettä oli runsaasti, en juuttunut mihinkään kiinni.  Joka on aika harvinaista herkkua joella.  Tällä samalla jokiosuudella viimeksi juutuin kunnolla kiinni joen poikki menevään lautaan.  Oli se siellä nytkin, mutta sopivasti joenreunasta mennen se ei edes hipaissut evää.

Uusi lautani on ihana, olen todella tyytyväinen valintaani.  Ja olen myös tyytyväinen siihen, että hankin nyt, pitkäaikaisen vastaanpanemisen jälkeen, (myös) ilmatäytteisen laudan, sen kuljettaminen autolla on helppoa myös ihan vain omin voimin.  Ja täyttäminen ja takaisin reppuun kasaaminen sujuu jo kahden keran jälkeen rutiinilla.  Ja toki, sähköpumppu on ilo.  Pitää vain muistaa ladata se välillä, tänään tuntui, että se vähän hyytyi, joten lataukseen joutui (kolme täyttöä takana).  Akku on onneksi pieni ja kevyt, helppo kuljettaa ja siirrellä.

Poistuin joesta Perniön keskustan rajalla, joka on tuttu nousupaikka.  Jos joenpinnan korkeus pysyisi korkeana, niin mielelläni jatkaisin tästä paljon pidemmälle kohti merta.  Tiedän, että entisen kunnantalon kohdalla, sillan alla on pieni putous, jonka kivet ovat yleensä aina näkyvillä ja estävät vesipelillä menon, eli matalamman veden aikana, siitä ei mennä.  Mutta näin korkean veden aikaan se onnistuisi.  Siitä tulisikin kunnon seikkailu ja retki, jos tämän päivän alkukohdasta jatkaisi eilisen retken alku/loppupisteelle.  Pitäisi varata päivä aikaa ja evästä, mutta olisi se hauskaa.

 

Vuoden ensimmäinen SUP!

Posted on by

Maaliskuun 18.päivä ja vuoden ensimmäinen SUP tehty! Aivan loistavaa.  Sää oli aurinkoinen (+6 C), Perniönjoessa oli muutamia pieniä jäälauttoja väisteltäväksi, ja oli suppaus taas vaan niin ihanaa. Asuvalinta oli onnistunut, vain neopreenikäsineet olivat liikaa, niinpä ne joutuivat laudan nyöreihin retken ajaksi.

Samalla oli ensimmäinen kerta myös uudella ensimmäisellä omalla ilmatäytteisellä laudalla, Fanatic Falcon Airilla, on kyllä mieluinen lauta.  Pumppaaminen sähköpumpulla sujui betonimöhkäleen päällä mainiosti, maa olikin yhtä kuravelliä, ei siinä olisi voinut lautaa käsitellä, ellei olisi samalla ottanut mutakylvyn.  Ja tuli todennettua, että siinä ajassa, kun pumppu hoitaa homman, voi tehdä muut valmistelut. Suppaus sujuu hyvin siis myös ilmatäytteisellä laudalla.

Jotta tulisi hattutemppu ensimmäisistä kerroista niin olihan minulla ensimmäistä kertaa mukana myös Polar M400 urheilukello, sen karttakuva on kyllä vähän vaatimaton, mutta matkaksi kertoi taivalletun 2,1 km.  Vähäinen on tuo määrä kilometrejä, mutta ihan passeli näin vuoden ekaksi kerraksi.

Tästä alkakoon ihana SUP-kesä!

P.S. Päivän ekakertojen sarjan kruunasi vuoden ensimmäinen grillaus: makkarat grilliin ja sinappia päälle.  On tässä kyllä jo ihan kesän tuntua.

Suppijoella

Posted on by

Perniönjoki osa 1

Yläjuoksulla Yliskylän kohdalla joessa on hyvä virtaus ja vettä on paljon, ja niin on jäälauttojakin.  Nyt voisi lähinnä hypätä melan kanssa lautalle ja kokeilla jäälautasuppia.  Miksi sitä voisi kutsua? Lähinnä hulluudeksi.

Perniönjoki osa 2

Lähempänä merta on enemmän jäätä, nyt voisi mennä jään päälle kävelemään, jos todellakin olisi hullu.

Odotellaan suppauksen kanssa vielä hieman.

 

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Posted on by

Ollut plussaa jo monta päivää, niin luulin että Matildanjärvi ei olisi jäässä, mutta olihan siinä selkeä jääpeite.  Tosin ei tuon jään päälle ole ajatustakaan mennä ilman SUP-lautaa, mutta ei kyllä senkään kanssa. Kevättä tässä odotellaan, mutta sitä ennen nautitaan muista vuodenajoista ja talven juhlista. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Beautiful winter at SUP lake (Lake Matildanjärvi)

Posted on by

Beautiful December morning in Mathildedal village.  The lake I use to paddle in summertimes is frozen, and the scenery is stunning.  Even I cannot wait the summer to be able to paddle again I love winters as well.

After walking in a winter wonderland you can have a cup of coffee in a cafeteria (Kahvila Kyläkonttori & Puoti) by the sea in Mathildedal Marina area.

 

Hei hei kesä!

Posted on by

Tänään olen haikein mielin, mökkilauta meni talviteloille. Oli helppoa ja mukavaa, kun mökkirannassa oli koko kesäajan käyttövalmiina SUP-lauta.  Oli niin vaivatonta lähteä pienemmälle tai pidemmälle supille lähirannasta, jos vain sille päälle sattui.  Nyt on lauta talvisäilytyksessä, kunnes koittaa huhtikuu, sitten taas tapaamme rannassa.

 

Eväshetki lummepoukamassa (kun ei päässyt Puolakkajärvelle)

Posted on by

Tänään pakkasin evästä pitkää retkeä varten.  Viime kesänä meloimme miehen kanssa Matildanjärveltä väliojan kautta Puolakkajärvelle ja retki on ikimuistettava (tarina: osa 1 ja osa 2). Itse Puolakkajärvi jäi silloin kiertämättä, koska piti päästä kuivattelemaan vaatteita.  Asia on jäänyt vähän kaivelemaan, niin päätin tänään lähteä sinne uudemman kerran.

Ei mennyt kuin Strömsössä tänäänkään.  Matildanjärven ylitys sujui tosi sukkelaan tuulen ollessa reipas ja myötäinen.  Laudankanto pienen saaren/salmen yli sujui myös kevyesti, ja veteenlaskupaikalla laudan lasku sujui yllättävän hyvin varsin jyrkällä kallioreunalla. Mutta sitten, kaislikko, ruovikko, juurakko, puusto jne. esti etenemisen ja välillä jopa perääntymisen, niin päätin jättää tällä kertaa enemmät yritykset sikseen. Jos vesi on matalalla tässä, ei tilanne väliojassa ole parempi.  Se on pieni ja matala ojanen suoalueella, karttakuvassakaan sitä ei edes näy.

Koska sää oli nätti, niin päätin kuitenkin nauttia eväät kauniissa lummepoukamassa.  Ei siellä enää lumpeenkukkia ole, mutta siellä oli tyyntä ja aurinkoista, niin oli oikein mukava istuskella ja syödä proteiinipatukka ja juoda pillimehu, vakioSUPretkievääni, setti, joka nautitaan yleensä puolentoistatunnin melomisen jälkeen.

Tavoitejärvi

Tippumisharjoitus ja downwindkokeilu, superkivaa!

Posted on by

Tälle lauantaille on lupailtu myrskyä ja puuskaista tuulta sisämaahankin.  Aamulla ajattelin innoissani, että nytpä pääsen lähijärvelle kokeilemaan vastatuulta ja downwindiä siihen perään. Mahtavaa!

Olin varsin aikaisin liikkeellä, ja tuuli oli vain sellaiset 7-8 m/s.  Pienellä järvellä ei kummoisia aaltoja noussut, väliin pieniä vaahtopäitä.  Jotta ei mahdollinen laudalta tippuminen tuntuisi missään, päätin alkuun tehdä tippumisen laudalta ja harjoitella laudalle nousun. Heitin siis melan kauas, tipahdin veteen, nousin laudalle, kauhoin melan luokse ja olin taas valmis suppaamaan. Märkäpuku oli oikea asuvalinta ja vesiurheiluliivi on kyllä mukava vedessä, eikä kastumisen jälkeen ollut edes yhtään kuuma. Ja aurinkolasit pysyivät päässä vaikka menin uppeluksiin, tämä on huolettanut minua kovin.

Nyt olin valmis kohtaamaan tuulen. Vastatuuleen sai tehdä kunnolla töitä, mahtavaa! Myötätuuli vaihteli, tein neljä kierrosta, yhdellä niistä sain laudan alle jo kunnon viennin. Oli tosi kivaa!  Luulenpa, että innostun tuulisemmistakin keleistä ja varmasti haluan kokeilla enemmänkin downwind-retkiä.  Sellaisia tiedän ainakin Twentyknotsin ja SUP Espoon järjestävän.  Tahtoo mukaan!

P.S. Varsinaisesti supatessa en tippunut laudalta, en edes sivutuulessa enkä käännöksessä.