Työkavereiden kanssa suppaamaan

Olen innoissani puhunut töissä miten kivaa suppaaminen on , ja kertonut muutenkin SUP-retkistäni.  Sainpa sitten innostettua muutaman työkaverin kokeilemaan, joten meitä keikkui neljä iloista leidiä aalloilla! Alunperin oli ajatuksena mennä jo ennen juhannusta, mutta kelit olivat mitä olivat niin retki siirtyi silloin.  Tänään sää suosi, aurinko paistoi iltapäivällä aivan ihanasti.

Niinpä työpäivän päätteksi, hyppäsimme autoon ja ajoimme Meilahteen Helsingin Melontakeskukseen, josta vuokrasimme tunniksi SUP-laudat. Pientä jännitystä oli ilmassa, varsinkin ensikertalaisilla.  Laudat olivat mallia ‘muovipulkka’, kuten yksi seurueemme jäsen laudan nimesi; itse olen kerran aikaisemmin mennyt aika vastaavalla, jolloin nimesin sen vauvanammeeksi.  Molemmat nimet kuvastavat hyvin laudan ominaisuuksia: vakaa, muovinen ja kerää vettä  (joten jalat kastuvat ja kylmenevät).  Joka voisi oikein kovalla helteellä olla toivattavakin ominaisuus. Vielä ei ollut niin lämmintä.

Laudat eivät menoa haitanneet. Päinvastoin, mahdollistivat aalloilla etenemisen.  Ja tuntuivat vakailta, vaikka tuuli oli varsin kova, varsinkin satunnaisissa puuskissa.  Vastatuuleen meinasi mennä paikallaan seisomiseksi, sen verran hyvin tuuli. Tämä oli nyt vuokrauspaikka numero kaksi, jossa kehoitettiin menemään suoraan seisomaan laudalle.  Ensikertalaiselle se tarkoittaa sitä, ettei oppi nousemaan seisomaan/menemään polvilleen laudalla, josta taidosta on oikeasti apua esim. juuri kovassa tuulessa. Kokemuksesta voin kertoa, että polvillaan selviää vaikka vaahtopäisessä sivutuulessa, jossa en ihan hevillä seisoisi (juu, olen mamari :)). Eikä polvillaan tuuli ota kroppaan niin paljon, niin helpottaa sitäkin kautta.  Eihän sitä todellakaan jaksa kauaa olla polvillaan, mutta joskus siitä vaan on hyötyä. Niin myös matalia siltoja alittaessa.

Ensin mentiin tovi etelään myötätuuleen ja sitten tultiin hankalemmin takaisin vastatuuleen.  Sitten jatkettiinkin pohjoiseen, ja nähtiin Suomen pääministerin virka-asunto Kesäranta. Komea lukaali. Tässä vaiheessa melominen seisaaltaan oli kaikille jo niin tuttu juttu, että otettiin rennosti muutama ryhmäkuvakin aalloilla. Tunti vierähti todella nopeasti ja kaikki olivat tyytyväisiä retkeen.  Ja ansaitsimme after sup- juomat aurinkoisella terassilla. Todellakin. Olipa taas hyvä SUP-päivä, ja hyvässä seurassa aina mukavampaa!

 

After work SUP

Viimeinen saapui kesäkeli Espooseen, aurinko paistaa ja lämpö kohoaa liki +20, joten vaikka vähän kiire muihin tehtäviin, niin töiden jälkeen ihan pakko käydä aalloilla. Shortsit ja t-paita päälle, aurinkolasit päähän ja laudalle. Lämmintä, tuulitakki oli jo ihan liikaa, sen olisi voinut jättää rannalle.  Aaltojen laudan päälle heittävä vesi tuntuu vain raikastavalle. Kierros Pikku kuusisaaren ympäri, vähän aaltoja vasten nautiskelua, ja sitten on päivän SUP tehty.  Huomenna on lauantai ja sään pitäisi olla vieläkin kelpo ellei jopa parempi.  Mitähän sitä huomenna?

 

Iltasuppaus

Kolme päivää työmatkalla, kotiin klo 18.30 ja laudan päällä klo 19.10.  Tuli tarpeeseen. Onni. Kaunis kesäilta, tuuli kova, onneksi voi lähteä tyynestä paikasta.  Oli muitakin suppaajia ja varsinkin purjelautailijoita, heille juuri hyvät tuulet.Kokeilin pienempää, ketterämpää ja nopeampaa lautaa, siihen voisi vaikka ihastua. Nyt nukkumaan.  Huomenna työpäivä.

Fiilistelyä SUP- rannoilla (Helsinki & Espoo)

Tälle päivälle oli suunnitelmana miehen uuden kajakin ensikäyttö.  Kajakki ostettiin edukkaaseen hintaan Merimelojien huutokaupasta viikko sitten ja halu olisi kova päästä koekäyttämään.  Tämänpäiväinen tuulitilanne muutti suunnitelmat, joten kajakki odottaa pukeilla uutta päivää.

Ruohonleikkuun jälkeen piti kuitenkin päästä veden ääreen kesäfiilistelemään, joten lähdettiin pikkuajelulle kohteina Windsurf & Sup Taster Sessions-tilaisuus Kalastajatorpalla ja Oittaan ulkoilualue, molemmat tuttuja SUP- kohteina, lisäksi kurvasimme myös Matinkylän rantaan (jossa ainakin viime kesänä oli mahdollista supata). Samalla tutkailimme näissä sopivia kohtia kajakin veteenlaskuun, hyvä, jos pääsisi kohtuulähelle autolla, ettei tarvitse kovin pitkää matkaa kajakkia kantaa.

Kalastajatorpalla oli kova meno päällä: kovan tuulen lisäksi siellä oli paljon ihmisiä kokeilemassa mm. suppausta, kajakkimelontaa ja purjelautailua, olipa siellä elävää musiikkiakin.  Kiva tilaisuus, ihmiset selvästi nauttivat sekä lajeista että tunnelmasta.  Tälläistä leppoisaa rantaelämää on mukava saada Suomeenkin.  Heinäkuun lopussa on iso SUP- tapahtuma Helsingissä: Full Moon SUP 2015, siellä tulee olemaan satoja?/tuhansia? aalloilla keinujia kiertämässä Korkeasaarta.  Itse en taida mennä laudan päälle silloin, mutta tunnelmaa kokemaan ja kuvia ottamaan rannalta käsin varmastikin.

Matka jatkui Oittaalle, jossa suppasin kerran viime kesänä.  Sisämaajärvet ovat usein rauhallisempia tuuliltaan kuin merialue, niin nytkin Bodomjärvi olisi ollut hyvin melottavissa, ei vaahtopäitä, toki puuskia oli sielläkin.  Kahvit juotiin terassilla, munkki oli myös hyvää. Seuraavaksi pyrähdimme Matinkylään, jossa mies joi taas kahvit, itselle ei heti perään maistunut. Rannalla oli muutama ihminen kävelyllä tai koiraa ulkoiluttamassa, ja Merenneito-kahvilassa oli kyllä väkeä.  Mutta merellä ei ketään näkynyt, tuuli piti muutkin kuin meidät poissa mereltä.

Miehen uusi (vaikkakin käytetty) keltainen kaunotar:

Miehen uusi kajakki

 

Helsingissä:

Espoossa:

Tuuliharjoittelua (Aaltoja päin)

Töiden jälkeen tuntui sille, että pikkumereily olisi just se mitä perjantaina tarvitsisi. Märkäpuku päälle ja Kalastajatorpalle Twentyknotsilta lauta hakemaan.  Aaltoja oli juuri sopivasti tehdä aaltoja päin- harjoittelua. Olen pikkasen jännittänyt isompaa aallokkoa ja mennyt herkästi polvilleen, joten nyt päätin ottaa niitä reippaasti vastaan ja totutella keinumaan niissä.  Hetken päästä keinuminen tuntuikin oikein luontevalle, jonka jälkeen varsinainen melontakin aallokossa oli ok.  Vastatuulessa näkee kun aalto tulee, eikä se yllätä, myötätuulessa ei oikein huomaakkaan.  Sivutuuli on ikävää.

Kuulin samalla, että Twentyknotsilla on sunnuntaina teemapäivä: Windsurf & Sup taster sessions.  Ilmaiseksi voi kokeilla vaikka SUP joogaa, ehkä voisi käydä kajakkimelonnalla, purjelautailu näyttää hurjalle ja vaikealle.  Rähmällään vedessä suurin osa ajasta? Ehkä loppukesästä voisi kokeilla, kun vedet ovat lämpimiä. Tänään tuli supattua vain puolisen tuntia, mutta tuli tarpeeseen. Tällaisia pikaisia voisi hyvin tehdä töiden jälkeen useamminkin, varsinkin jos kevyempi ja helpompi asu kuin märkäpuku. Millekäs ensi viikon sääennuste näyttää?

Suurin odotuksin liikkeelle (Laajalahti 27.5.)

Tänään lähdettiin suppaamaan suurin odotuksin: aurinkoa oli luvattu koko päiväksi, eikä tuulenkaan pitänyt olla erityisen kova. Merituulesta on kyllä kuultu.  Joka tapauksessa aallokkoa oli yllin kyllin, ja ehkä typerän reittivalinnan ansiosta reipasta sivutuulta riitti suurin piirtein koko ajan.  Ja sen verran reipasta, että yli puolet ajasta tuli edettyä polvillaan, joka on pidemmän aikaa tehtynä ihan ‘tappavaa’ reisille ja polville. (Proothan veti tyylikkäästi seisaallaan, ja reittivalintansa oli vasta-& myötätuuleen).

Tuulessa ja polvillaan etenemisen saldona tunnissa vain 4,4 km; huomisen tuskasta ei vielä tiedä, mitähän reidet ja polvet silloin tuumaa.  Mutta kuitenkin: “Kannatti mennä!” Ulkoilu ja liikunta on vain niin…

Kuusisaaren ympäri 24.5.2015.

Tänään oli mukava keli supata. Meri oli varsin tyyni, vain Kuusisaaren eteläpuolella oli aallokkoa, mutta hyvä vaan niin on vaihtelevaa menoa. Kalastajatorpan vuokrauspisteeltä lähti samaan aikaan muitakin suppaajia eli kesä taitaa olla tulossa :). Puoliltapäivin lähti liikkeelle myös kurssi, jonka osallistujat harjoittelivat tyynessä kohdassa kääntymistä ja muita perustaitoja, sen jälkeen tekivät melontakierroksen. Tervetuloa uudet harrastajat!

Kierros Kuusisaaren ympäri meni leppoisasti, ja vaihtelua riitti: aurinkoa, tyyntä, pientä aallokkoa, saderipsuja kahteenkin otteeseen (yhdessä valokuvassa muuten näkyy aika kivasti sade). Niin ja kalastajia, kajaakkimelojia, joutsenia, lokkeja, hanhia, ‘punanokkalintuja’ (pitäisiköhän alkaa opetella tunnistamaan lintuja? Joo, pitäisi). Kaikki tämä 6 km reitillä, johon kului aikaa 1h 15min.

Muuten, olisiko hyviä vinkkejä, miten suonenveto jalassa saadaan loppumaan laudalla seistessä? Sup-kaverin kanssa pohdimme, että kyllä tämä on märkäpukuvaihtovaivan väärti, kyllä, ehdottomasti. Mutta vielä ihanampaa tämä tulee olemaan, kun pääsee ihan vaan shortsissa ja t-paidassa suitsaitsukkelaan menemään. Jokohan ensiviikolla olisi lämpenevää luvassa, onhan koulujen vika viikkokin, eikö silloin ole aina hellettä?

 

Laajalahti 14.5.2015: Ei ihan tyyntä

Tänään suppasin toisen SUP-hullun kanssa.  Sup-hullun kanssa on kiva mennä, ei sää haittaa, tuulta päin vaan! Viime kesänä koettuja:

  • Ampiaishyökkäys Oittaalla: Oittaalla ei ole vihaisia ampiaisia vain ja ainostaan kahvilan terassilla vaan myös kanoottirannassa (terassilla riittääkin draamaa, viime kesänä eräältä rouvalta pääsi paha parku, kun ampiainen iski reiteen, kaikki sympatiani naiselle).  Rannassa selvisimme ilman vammoja, eivätkä ampiaiset seuranneet kovin kauaksi rannasta, onneksi.
  • Laajalahdessa törmättiin perhettään vartioivaan joutsen-isään (kaikki sympatia linnulle, hyvin hoidit hommasi) ja kerran sellaisiin aaltoihin, että päätimme kääntyä samoja jälkiä takaisin Kuusisaaren tyynempää puolta.
  • Laajalahdessa olin myös oikeasti törmätä kilpasoutajaan, tai siis tarkaan ottaen hän oli törmätä minuun.  Takaapäin saapui täysin äänettömästi.  Niitä saa varoa Kalastajatorpalta lähdettäessä, nopeasti ja äänettömästi lipuvat laajalahden selän yli, jos sattuvat treenaamaan samaan aikaan.

Tänään olimme sopineet, että lähdemme taas Laajalahdelle suppaamaan. Lähtöpiste on Kalastajantorppa, jossa on sup- ja purjelautavuokrauspiste (Twentyknots).  Sääennuste helatorstaille ei ollut kaksinen: tuulta ja ehkä sadetta, mutta aamupäivä näytti kohtuu aurinkoiselle, joten puoliltapäiviltä mentiin.  Autolla Lehtisaaren-Kuusisaaren yli ajaessa tuumattiin, että ei näytä pahalta, sinne vaan.  Kun saavuimme Kalastajatorpan rantaan, niin vaahtopääthän siellä merellä olivat.

Tässä vaihessa pessimistipuoleni hiipi  esiin: “Eihän tuosta laiturista edes pääse irti, nuo aallot pitävät meidät ihan paikallaan”.  Optimistipuoli kuittasi:”Aina voi kokeilla”. Toinen SUP-hullu yllytti: “Nyt kyllä mennään, kun kerran tultiin!” Eli märkäpuvut päälle ja aalloille.

Hyvin se meni.  Laiturista oli yllättävää kyllä helppo lähteä reippaaseen vastatuuleen.  Reittimme kulki läheisen pikkusaaren (Pikku Kuusisaari) ympäri, jonka kiersimme lopulta kolme kertaa.   Reittivalinta oli mainio, koska saaren itä- & eteläpuoli oli suojaisa ja jopa tyven,  ja auringossa tuli ihan kesäfiilis :).  Kovan aallokon puolella oli kuitenkin paras edetä polviseisonta/polvi-istunta-asennossa.  Sen huomasi, että SUP-lauta on turvallisenoloinen.  Siinä se keikkui aallolta toiselle, ja vettä löi laudan yli välillä reippaastikin, mutta matalassa asennossa ei tullut ollenkaan turvatonta tunnetta, ei tämä lauta hevillä kaadu (miten lauta oikein voisikaan?). Tosissaan sai kyllä töitä melalla tehdä, että haluttuun suuntaan pääsi, eikä ollut vain aaltojen vietävänä. Mutta hyvää treeniähän se oli!

Fiilis suppaamisen jälkeen tälläkin kertaa oli mahtava.  Hyvä, ettei jätetty menemättä lähtöpisteen vaahtopäiden takia, vaan rohkeasti päätettiin kokeilla.  Tuo vaihtelua ja uutta kokemusta erilaisissa säissä melominen.  Twentyknotsin henkilökunnalle täydet pisteet kannustuksesta ja neuvoista. Tullaan varmasti uudestaan!

 

 

SUP-jooga osa 3: Jooga nidra

Tänään oli äänestyksen  lisäksi kolmas kerta SUP-joogaa.  Tuli syötyä hyvä ja ehkä vähän runsaskin sunnuntaiateria tunti ennen harjoitusta, ja olo oli aika raskas tunnille mennessä ja mietin, mitenkähän jaksan joogata.  Kävikin yllättäen niin, että meillä oli ohjelmassa vähän erilainen, rauhallinen joogatunti eli tutustuimme jooga nidraan.  Jos joskus niin tänään, ololleni tämä sopi hyvin.

Jooga nidra on internetlähteiden mukaan meditatiivinen syvärentoutus, ohjaaja Anna kertoi sen olevan ‘unitila hereillä’, rentoutuminen tulee siinä sivussa.  Niinpä sitten rentoiduimme ja makoilimme selällämme laudalla reilun puolentunnin ajan veden keinuttaessa meitä rauhallisesti.  Ja keskitimme ajatukset Annan ohjeiden mukaan eri ruumiinosien kautta tähtitaivaalle saakka.

Itse tykkäsin enemmän aikaisimmista SUP-joogatunneista liikesarjoineen tasapainohaasteella.  Rentoutuminen ja rauhoittuminen tekee kyllä hyvää, varsinkin joogatunnin lopuksi.  Kaiken kaikkiaan oli oikein hyvä tutustua jooga nidraan, jos ei kokeile uusia asioita, ei voi tietää mitä sieltä löytyy, vaikka uusia suosikkijuttuja.

Nyt jännittämään vaalituloksia :).

Sup-joogassa, osa 2

Eilen sunnuntaina oli päiväohjelmassa sup-jooga. Kerta oli nyt toinen, ja tuntui oikein luontevalle heti alkuunsa.  Tällä kertaa teimme jo muutamia liikkeitä seisten. No, lähinnä liikutettiin seisovassa asennossa käsiä sivulta ylös ja sitten edestä alas (ilman melaa).  Kuulostaa kieltämättä aika helpolle, mutta kyllä siinä on oma haasteensa keikkuvan laudan päällä, ei sitä halua horjahtaa ja tippua veteen.  Vaikka ei kai sekään nyt katastrofi olisi.

Paikkana oli Hotelli Haagan uima-allas (Helsinki), jossa oli oikein mukavan lämmintä, kelien näin muuten ollessa vielä varsin viileitä.  Alun perin sunnuntain ohjelmassani oli myös SUP-retki Suvisaaristossa, mutta se peruuntui tuulen, sateen ja kylmän kelin takia.  Odotellaan siis vielä hiukka lämpimämpiä kelejä ulkokauden aloittamiseen.  Lauantai olisi kyllä ollut hyvä ulkosuppaamiselle, aurinko paistoi niin ihanasti, ja kuulinkin, että ensimmäisiä SUP-kursseja järjestettiinkin jo.

Olo oli taas aivan mahtava ja kevyt joogatunnin jälkeen.  Oli jopa niin kevyt ja rento olo, että ajoin ohi kehä I liittymästä ja tulin kotiin pidempää reittiä.  Onneksi on navigaattori, muuten olisi voinut eksyä enemmänkin Vantaalle.