Ilmatäytteistä retkilautaa testaamassa, osa 2

Tänään lähdin pitkälle ja vaaralliselle matkalle itään. Minulla ei ollut autossa navigaattoria.  Varasin tunnin aikaa ajomatkaan. Ja myöhästyin 5 minuuttia.

Olin SUP Station Aurinkolahden facebook-päivityksiä seuraamalla saanut tietää, että heillä on vuokrattavana Asenne Voyager -lautoja, niin olihan sellaista sinne mentävä testaamaan. Töiden jälkeen ruuhka-aikaan Espoosta ajaminen kesti ja kesti, mutta hyvä poppi soimaan niin eikö autossa oleminenkin ole kivaa.

Itäväylältä pois kääntyminen ei ihan ensimmäisellä kerralla onnistunut, vaan Espoolainen hurautti tyylikkäästi ohi liittymän.  No seuraavassa mahdollisessa paikassa U-käännös ja poppi vähän hiljemmalle, niin johan onnistui.  Ja kauniiksihan ne maisemat muuttuivat: upea silta, nättejä kerrostaloalueita, auringonpaistetta ja lopulta todella soma kanava.  Jossa siis hetken päästä suppasin.

Saavuin Kahvila Kampelan luo ja hyppäsin laudalle. Aurinko paistoi ihanasti, lämpöä oli sellaiset +21 C ja tuuli oli yllättäin aika maltillinen. Kanava oli niin kaunis ja rauhaisa supata.  Tänne voi aloittelijakin tulla vaikka millä tuulella. Kävin kanavan perällä ihastelemassa vesiputousta, ja samalla tutustuin lautaan.  Se tuntui heti hyvältä, siinä on samanlaista kivaa heiluntaa ja hakua kuin Starboard Freeridessa, tämä yllätti minut positiivisesti.

Kun olin kanavan tutkinut, lähdin toiseen suuntaan merelle.  Siellä pääsi sitten nauttimaan aalloista ja tuulesta, ja parin veneen nostamista lisäaalloista.  Ja lauta tuntui edelleen oikein mukavalle.

Aika hurahti nopeasti ja fiilis oli tosi hyvä. Nätti keli, kaunis, monipuolinen paikka ja kiva lauta, kaikki oli kohdallaan. Taisin vähän ihastua sekä paikkaan että lautaan. Kannatti ajaa.

P.S. Kun kirjoitan tätä blogia kolme tuntia myöhemmin Espoossa, taivas on sysimusta, vettä sataa todellakin kaatamalla ja ukkonen jyrähtelee.  Näin ne säät vaihtelee.  Sattuipa hyvä ajoitus tänään SUP-retkelle.

Ilmatäytteistä retkilautaa testaamassa, osa 1

Olin tänään töiden jälkeen kahden työkaverin kanssa suppaamassa.  Sääennuste piti hyvin paikkansa, juuri klo 17-18 oli aivan ihanan aurinkoinen hetki Laajalahdella. Nautiskelimme auringosta ja sopivasti aaltoilevasta merestä. Työkaverit ymmärtävät selvästi myös tiimihengen rakentamisen päälle, he kun olivat pukeutuneet saman puku- ja värikoodin mukaisesti, oikein tyylikästä. Tämän päivän erikoisuus oli SUP-laudat, joilla oli oma tahto: molemmat kaverit menivät hetken lautojensa vieminä.  Tilanne saatiin kuitenkin haltuun, ja lopulta päädyimme kaikki samaan paikkaan.

Minulla on nyt missio: koekäyttää retkimallisia ilmatäytteisiä SUP-lautoja.  Minulla on siis taas lautakuume.  Nyt mielessä helpommin, yksinkin autolla kuljetettava lauta, siis ilmatäytteinen.  Kovat laudat ovat ehdottomasti suosikkejani, mutta yksin en sellaista auton katolle saa.

Tavoite on löytää Starboad Freeriden tyyppinen lauta (ja tietty edulliseen hintaa, tähänkin asti olen lautani käytettynä hankkinut). Tämän päivän lauta oli Fanatic Ray Air, ihan kiva, mutta ei täytä vaatimusta.  Liekkö liian kova vaatimus ilmatäytteiselle laudalle, onkohan sen mahdoton olla yhtä ihana kuin Freeride?

 

Loma loppu, kesä loppu

Ja höpö höpö. Töiden jälkeen SUP-kamat kassiin ja laudalle. Tänäänkin Laajalahdella/Kalastajatorpalla (Twentyknots) oli kuuden jälkeen aivan mahtava SUP-sää, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja tuulta oli sen verran, että reittisuunnitelmalla sai valita miten paljon töitä teki.  Itse ensin huhkin vastatuuleen ja sitten nautiskelin hyvässä myötäisessä. Ja kesä jatkuu!

Sataako, vai eikö sada

Ensimmäinen kesälomapäivä. Ja Helsingissä.  Se tarkoittaa suppausta Töölönlahdella. Lähdin liikkeelle varsin aikaisin, kahdeksan jälkeen, joten olin Töölönlahdella puoli kymmenen maissa. Sää tuntui arpovan, sataa, ei sada, sataa, ei sada.  Minä arvoin vain vähän aikaa “tänne tultu, siis laudalle”.

Tällä kertaa valinta oli Hakuna Matata. Sain alleni Redin  vakaan ilmatäytteisen laudan. Hakuna Matatassa on aina pikkuisen extran makua, nyt oli laitettu laudan tavaraverkkoon rannekello, josta voi katsoa aikaa. Iloa varmasti sekä vuokrauspisteelle että vuokraajalle. Minulla toki oma kello mukana.

Sää oli sellainen, että kannusti urheilulliseen menoon.  Joten ajattelin lähteä mahdollisimman pitkälle avomeren suuntaan: puolituntia sinne päin pieneen vastatuuleen, niin toisessa puolessa ehtii hyvin myötäisessä tuulessa takasin. Matka eteni mainiosti: Töölönlahden poikki, rautatien ali, Eläintarhanlahden sivusta ja Pitkänsillan ali, kohti Hakaniemen siltaa.  Ja sitten satoi. Hetki mietintää: viisi minuttia olisi vielä suunniteltuun käännökseen, siinä ajassa ehtisin Hakaniemen sillalle saakka.

Päätin kääntyä, nyt ei paljoa sada, mutta voi sataa enemmänkin, ei ole kiva kunnolla kastua.  Näin jälkeenpäin vähän harmittaa, jäi selkeä etappi saavuttamatta.  Onpa syy mennä uudestaan.

Espoolaisena ei tule usein lähdettyä Helsinkiin ja todella harvoin sinne pääsee päiväaikaan viikolla. Keskustassa yksi kohde, joka on nyt käytävä tsekkaamassa. Pohjoisella Rautatiekadulla surffikauppa Secret Spot. Rentoon surfhenkeen sopivasti liikeen ovi oli vielä lukossa puolituntia aukeamisajan jälkeen.  Ovessa lukeekin “pidätämme oikeudet muutoksiin aukioloaikojen suhteen”, no vähän harmitti.  Kuikuilin ikkunan raosta, ja liikettä näkyi sisällä.  Kohta ovi avautuikin ja pääsin sisään.

Rento meininki jatkui sisällä, palmuja, riippukeinuja, rentoja rantavaatteita.  Minua kehoitettiin käymään alakerrassa, ja cool! Valkoista hiekkaa, merenvärinen lattia, lisää palmuja ja riippukeinuja, biljardipöytä.  Rentoa loungea vuokrataan kokouksiin tai pieniin juhliin.  Heti teki mieli järjestää vaikka synttärit.

reitti

Pulahdus!

Kohtuullinen vastatuuli ja aallokko, lähestyminen sillan alitusta, jossa aallokko reippaasti kovempi. Henkilö kysyy takana jotain, vartalon käännös taakse ja samalla tulee kunnon sivuaalto. Hetki yritystä pitää tasapaino ja sitten onkin vedessä. Merivettä suuhun, ja pää pinnalle.  Henkilö kysyy: “Missä mela?” Joo, se on kädessä.  Voisiko kuitenkin kysyä ihan ekaksi, onko kaikki ok.  Kaikki on ok, mitä nyt on vedessä ja pitäisi päästä takaisin laudalle.

Ai niin, tämä ei tapahtunut minulle, olisi voinut ja tulee varmasti tapahtumaan.  Olemme SUP-kaverin kanssa jo kolmen kesän ajan mananneet, että se pulahdus tulee, enemmin tai myöhemmin.  Pauliina voitti.

Luksusta!

Tänä aamuna menin ystäväni ja työkaverini Tiinan kanssa kokeilemaan jotain uutta: SUP & Breakfast -retki (Twentyknots).  Retki alkoi klo 7.00.  Jotain vikaa täytyy päässä olla, kun laittaa herätyksen klo 5.30 ihan vapaaehtoisesti.  Herätys oli itse asiassa tosi helppo, heräsin varmaan innosta ja jännityksestä jo tuntia aikaisemmin ja loppuajan pyörin vuoteessa “pakko nukkua, nyt on pakko nukkua, että jaksaa koko päivän töissäkin”.

Olin sitten hyvin valmis lähtemään klo 6.30.  Ilma oli kovin kosteanoloinen vuorokauden sateen jälkeen, mutta aurinko oli lupaavasti kohoamassa korkeammalle.  Joten aurinkolasit päähän ja menoksi.  Aikaisessa lähdössä hyvänä puolena ruuhkattomuus, joten olin hyvissä ajoin Kalastajatorpan rannassa. Ilma oli viileä, joten lisäsin tuulitakin päälle. Paul kertoi, että lähtöpaikalla puut varjostavat, ja on vähän viileää, mutta kunhan päästään rannasta niin todennäköisesti lämpenee.

Pikkuhiljaa kaikki lähtijät saapuivat paikalle, meitä oli kaikenkaikkiaan kahdeksan suppaajaa tänä aamuna.  Yksi meistä oli jopa ensikertalainen.  Saimme allemme Fanaticin Flyt (viime kerralla vastatuulessa se oli niin raskas meloa, mutta tänään tyynessä kulki oikein mukavasti). Sää oli upea. Tyyntä ja auringonpaistetta.  Jopa Seurasaaren puolella Kuusisaarta oli tyyntä, sitä ei ole tapahtunut koskaan iltapäivisin, siellä on aina allokkoa.  Aurinko lämmitti ihanasti.  Kuorin kelluntaliivin alta tuulitakin pois, jottei olisi turhan kuuma.  Takki roikkuikin loppumatkan hauskasti liivistä takanani, ei kuitenkaan veteen saakka.

Pidimme pienen rentoutushetken laudoilla, pitkääkseen ja silmät kiinni.  Itsellä oli vähän vaikea olla paikoillaan, menojalkaa kovin vipatti, mutta kyllä siinä muu maailma unohtui.  Kuului vain lintujen laulanta ja laineiden liplatus.  Sitten jatkoimme matkaa seurasaaren sillan ali.  Silta on tosi soma. Kohta olikin aika lähteä takaisinpäin, tunti kului todella nopeasti. Oli aivan ihana SUP-retki.

Saavuimme rantaan, ja seuraavaksi olikin vuorossa retken toinen osuus eli hotelliaamiainen Kalastajatorpalla. Kahvit ja mehut tuotiin pöytään, pöydät notkuivat erilaisia ruokia.

Ei voi kuin summata: “Tämä on todellista luksusta: mahtava SUP-retki ja valmis, upea aamiainen päälle”. Sitten olikin aika jatkaa töihin hyvillä mielin ja hyvillä energioilla jaksoikin työpäivän mahtavasti. Kannatti herätä.

Iloiset suppaajat liikkeellä

Ei tuuli, ei pilvet iloista suppaajaa estä. Ja kun kaverinkin saa houkuteltua mukaan,  niin suppaus on tuplasti parempi. Vähän tuuli ja pukkasi pilveä, mutta oli taas niin mukavaa.  Tällä kertaa kaverina oli työkaveri, jonka suppaushistoria oli aikaisemmin yksi kerta viime kesänä. Nyt oli alla paremmat laudat (Fanatic Fly) kuin sillä kerralla olleet muovipulkat. Ja Kalastatorppa/Laajalahti on hyvä valinta melkein säällä kuin säällä, koska jostain löytyy suojaisa paikka tuulelle kuin tuulelle.

Kaveri kertoi, että alun sivutuuli oli aika rankka.  Siitäkin selvittiin, ja rankan alun jälkeen loppu onkin kevyttä.  Pikku kuusisaaren katveessa on hyvä totutella, jonka jälkeen homma sujuukin kuin vanhalta tekijältä.

Luonnossa liikkuessa on kiva seurailla myös muita otuksia.  Tänään näimme joutsenpariskunnan, meriharakan ja paljon valkoposkihanhia lukuisine poikasineen.  Kaikki eläinvauvat on vaan niin söpöjä.

Ja lopputuloshan oli se, että ‘Milloin mennään seuraavan kerran?’ Milloin vaan, aina valmiina.

Vaihtelevissa tuulissa

Lauantaiaamun SUP Kalastajatorpalla tehtiin vaihtelevissa tuulissa ja aalloissa.  Lähtöpisteellä oli kovahko tuuli, lähdettäessä toki myötäinen. Twentyknotsin henkilökunta vinkkasi, että Huopalahden suunta olisi hyvä, siellä olisi rauhallisempia vesiä, joten sinne suuntasimme. Ja valinta oli hyvä, vaikka sielläkin oli välistä tuulenpuuskia, niin aaltoja ne eivät nostattaneet, ja niin melominen oli oikein mukavaa auringonpaisteessa.

Allamme oli Fanaticin Fly-laudat.  Ja edellisen kerran vakaus tuli todennettua kunnon tuulessa, ei tullut ollenkaan sellaista oloa, että laudan päältä tippuisi.  Takaisin tullessa Kalastajatorpan edustalla tuuli ja siten ilmanvastus oli niin kova, että sen takia oli polvilleen käytävä, seisaalleen ei vaan päässyt eteenpäin. Ja polvillaankin sai tehdä kunnolla töitä, että pääsi takaisin lähtöpisteeseen.  Mutta hyvä treeni on hyvä treeni.

Hyvän treenin jälkeen olikin aika mennä suihkuun, ja sitten Lotan ylioppilasjuhliin. Oli ihanat juhlat, pöytä koreana ja kivoja ihmisiä, mukavasti viihdyttiin pitkään.  Onnea vielä kerran Lotalle, ja kaikille lakinsaaneille tai koulunsa päättäneille!

FullSizeRender

Parempaa ei olla voisi!

Täydellistä. Ihan vaan niin. Eihän parempaa sup-hetkeä voisi olla.  Tänään oli sää mitä parhain, ja seura, toinen sup-hullu, niin lopputulos on parasta kesää. Meni jopa hulluttelun puolelle: ‘nukkumista’ laudalla, vatsalihasliikkeitä laudalla, ‘joogaa’ laudalla, ja lautojenvaihto vesillä, ihme ettei uitu.  Tosin sekin olisi ollut ihan superia tässä säässä.

Laudat piti tietty vaihtaa kesken reissun, kun oli alla kaksi erilaista Fanatic -lautaa.  Minä olin kyllä kerran aikaisemminkin mennyt Raylla, mutta Fly oli uusi tuttavuus. Molemmat laudat oli tosi kivoja, hyvin erilaisia kyllä.  Fly oli niin vakaa, mitkään aallot tänään eivät saaneet tuntemaan, että voisi laudan päältä tippua, oli tosi vakaa.  Ray taasen pesee Flyn nopeudessa ja melomisen keveydessä mennen tullen. Yhdessä kuvassa näkyvä punainen Fanatic on muuten kilpakiituri, ehkä sitä voisi joskus edes vähän kokeilla, ihan vaan rannan tutumassa, tyynellä säällä? On aika äkeennäköinen menopeli.

Hulluttelunkin kanssa sai hyvää kuntoilua ja kilometrejäkin kertyi kivasti (6,2 km).  Parempaa ei vain olla voisi. Täydellistä.

P.S. Komeannäköinen teranssilaajennus tulossa Twentyknotsin pisteelle, kelpaa siinä ‘köllötellä’.

 

 

Tuttu paikka, toinen väline

Helle hellii koko Suomea ja ulkonaolosta on hyvä nauttia.  Tänään painelimme töiden jälkeen miehen kanssa Töölönlahdelle tutulle SUP-pisteelle (Hakuna Matata). Siellä olikin roppakaupalla suppaajia, aivan loistavaa! Me olimme outoja ja vuokrasimmekin inkkarikanootin. Hakuna Matata on lisännyt valikoimaan myös kajakkeja ja kanootin.

Olikin mukava mennä kahdestaan aalloille.  Työnjako oli tuttu ja toimiva: minä melon ja mies valokuvaa. Oli kivaa.

Melonnan jälkeen ajattelimme mennä Kahvila Pirittaan Tokoinrantaan, mutta siellä olikin yksityistilaisuus ja muilta paikka oli sulkeutunut klo 18.  Sinne siis joku toinen kerta. Mutta silti, kyllä kesä on vaan ihanaa!