Pulahdus!

Tänään oli SUP-väen kauden aloitus ihanien Mikkosten Katveessa. Auli ja Petri isännöivät tilaisuutta apunaan muutama SUP-aktivisti. Kiitos teille kaikille! Oli mukava aurinkoinen päivä!

Aloitimme päivän maukkaalla sosekeitolla. Sitten olikin aika lähteä vesille. Melonta sujui mukavasti, ensin oli tuulinen osuus ja sitten kapean salmen jälkeen rauhaisa järven puoli, jossa nautimme auringosta ja halukkaat videoi melontaa tekniikka-analysointia varten.

Sitten takaisin salmeen. Juttelimme juuri Ritvan kanssa, pitäisiköhän tässä mennä polvilleen laudalle, kun edessä jonossa puhuttiin, että kiviä on näillä tienoin. No olisi pitänyt! Oman päiväni kruunasi siis tippuminen laudalta ja pulahdus mutaiseen matalaan veteen. Kuulemma just siinä kohtaa on uppotukki. Opetus: jos putoot niin pidä ainakin suu kiinni. Mutavesi suussa ei ole mukavaa. Onneksi olin laittanut märkkärin päälle niin lämmöt pysyivät. Mutta ei tarvitse enää miettiä milloin kauden eka pulahdus tulee, se oli nyt tässä.

Ennen/jälkeen kuva


Maalla ja vesillä

Tiinalle kiitos ekasta kuvasta!

Aurinkoa ja jätskiä

SUP seuraa pk-seudulla -facebookryhmästä löytyi tämänpäiväinen SUP-kaveri Anna. Anna ehdotti, että lähdettäisiin Kallvikin uimarannalta, pätkä merta ja sitten Mankinjokea niin pitkälle kuin mukavasti pääsee, ja paluumatkalla voitaisiin käydä terdellä (Sarvik Beach Club). Erittäin hyvä suunnitelma, ostin heti! Ja meillähän oli supermukava päivä vesillä!

Merellä

Joella

Terdellä

Reitti 11,2 km

Yläneenjoki

Olen viikonloppun Valasrannan tanssileirillä. Eilen menin salsaa, tänään hidasta valssia ja bachataa, huomenna suunnitelmissa rumbaa ja vähän lisää bachataa. Toki SUP-lauta on mukana takakontissa ja tänään hyppäsin laudalle valssin ja bachatan välissä.

Pyhäjärvi on varsin iso järvi, ja sen huomasikin takaisinpäin tullessa, kun suorinta reittiä seisten meloen ei lauta liikkunut eteenpäin vaikka kuinka meloi. Ilmanvastus tuossa tuulessa oli kova. Ei sinäänsä tullut yllätyksenä, olin tuulen voimistumisen huomannut sääennusteesta, mutta tiesin kyllä polviseisonnassa ja sopivalla reittivalinnalla sieltä takaisin pääseväni. Yksi purjelautailijakin oli vesille lähtenyt, sekin kertoi jo jokisuulla ollessani, että taitaapi hyvin tuulla.

Pyhäjärvi-osuus ei ollut pitkä, sellaisen puolitoista kilometriä suuntansa. Varsinainen kohde oli Yläneenjoki. Olin kuullut, että on hyvin melottavissa ja pystyy Yläneen keskustaan/kirkolle kevyesti menemään, kunhan ei ole mikään kova kevätvirtaus. Tänään meni helposti. Meloin lähtöpaikalta Valasrannan tanssilavalta Yläneen kirkon ja keskustan ohi jonkin matkaan, kohtaan jossa joki näytti hajoavan kolmeksi pikkuhaaraksi. Myöhemmin karttaa katsoessa huomasi, että kyllä se siitä vielä jatkuu isonakin haarana. Kuitenkin kokonaismatka 11,61 km oli oikein passeli ja ehdin hyvin vielä bachatan pyörteisiin. Joki-osuus oli tosi kaunis ja rauhallinen.

Hieno päivä! Elämä ei ole pelkkää tanssia, se on myös melontaa (ja kiipeilyä) :D.

Joku logiikka?

Jos tuulee niin ettei meinaa seisten eteenpäin päästä, niin silloin on paras jättää suunniteltu SUP-retki tekemättä ja tehdä FSSF SUP Remote Race -suoritus sijaan. Ihan loogista, eikö?

Näin ajattelin aamulla, ja teinkin. Ei tietty yhtään yllätys, että kilometrin aika melkein kaksi minuuttia huonompi kuin viime vuonna. Silloin teinkin kaikki Remote race -suoritukset täydellisillä säillä: tuulta 1-2m/s, ei liian kuuma, aikaisin aamulla niin moottoriveneet eivät vielä heränneet. Minusta on tuulta hyvä olla vähän, tyyneys tekee laiskaksi.

Mukava oli tehdä. Olen kyllä varsin ylpeä itsestäni kun tein tuulessa ja aallokossa. Sen lisäksi haastetta toi hatun yritykset lähteä tuulen mukaan, piti napata se käteen kantoon kesken matkan. Lisäksi Polarin satoja metrejä ei nähnyt aurinkolasien lävitse, niin piti ottaa lasit pois päästä tarkistaakseen oliko jo aika kääntyä!

Tämä oli ensimmäinen Remote race -suoritus tälle vuodelle, hyvin tuli muistutuksia, mitä pitää tehdä seuraavilla kerroilla.

P.S. Fanatic Ray Pure -lauta on niin ihana. muulla en kyllä olisi tätä tänään yrittänytkään.

Ravistettu meriaamiainen

Tänäänkin Alfred herätti jo puoli kuuden maissa. Tuulitilanne: tyyni. Meriaamiainen kutsui. Koira jäi tällä kertaa kotiin, jotta pääsin ihan kunnolla seisten melomaan. Jogurtti ja appelsiinimehu mukaan kylmälaukkuun nautittavaksi Ison Vasikkasaaren uimarannalla. Kaunis jogurttiannos oli perille päästyä kuitenkin muisto vain, mutta maku oli edelleen kohdillaan. Ihana päivänaloitus!

FSSF SUP Remote Race 2021, kaikki kasassa!

Kävin kipeästä peukalosta vähät välittäen heittämässä viimeisen puuttuvan Remote Race -suorituksen eli Technical Cup Special 1 km. Sen Technical pitäisi olla kolme tyylikästä pivot-käännöstä, mutta kyllä käännökset sai tehtyä ihan souda-huopaa -tekniikallakin :D.

Tänä kesänä suoritin siis kaikki varsinaiset kisamatkat, tämän lisäksi siis myös tavallinen 1km, Sami Laakkonen Special 5km, tavallinen 5km ja 10km. Tosi ylpeä itse olen tuon kympin heittämisestä. Toki olen tehnyt pidempiäkin päiväretkiä, mutta 1h 40 min tasaista nopeahkoa vauhtia oli kyllä saavutus.

Näiden lisäksi suoritin myös molemmat kuukausihaasteet, joista kesäkuun kuvahaaste oli erityisen hauska ja vaikea. Siinä kisassa nähtiin useita mestaripiirroksia!

Toivottavasti kisa jatkuu vielä ensi kesänäkin. Tämä viikko vielä aikaa osallistua, joten sinne vaan kaikki vesille!

Kaksi kisaa ja uinti päälle

Aamulla oli sellainen keli, että piti lähteä tekemään fssf remote race 1 km. Ja niin innostui, että teki päälle vielä #kesäkuunkuvio :n myös. Kuumahan noissa tuli niin leppoisa melonta läheiselle Westendin uimarannalle uimaan oli paikallaan, uinti kyllä virkisti.

On hehkutettava Fanatic Ray Pure lautaa. Sain kilsan sillä melottua yhdeksään minuuttiin (9.01)! Kun viime kesän aika oli noin hitusen alle kymmenen. Ja nyt oli vielä huonompi, painavampi mela käytössä. (Se meni rikkikin :D). Pitäisiköhän yrittää puristaa alle ysin, meni niin hitusen vain yli. Sain laudan aika kevyesti 7 km/h nopeuteen ja ylikin, enpä ole ennen sellaisia lukemia muilla laudoillani melonut.

Kesäkuun kuvan tekeminen oli hauskaa, ja vielä enemmän nauroin, kun näin lopputuloksen! Lähdin tekemään kukkaa, muutin mieleni jossain kesken tekemisen ja ajattelin, että tästä tuleekin neliapila. Ei näyttänyt kummallekaan! 😀 Mutta toisaalta sehän on ihan selvä tyttären koira Alfred, kääpiösnautseri, hihnassa. Eipä olisi voinut parempaa kuvaa syntyä!

Hiki oli tullut 1 km -kisassa, eikä lämpötila ollut ainakaan laskenut sen jälkeen niin päätin käydä vielä uimassa ennen kotiin lähtöä. Meloin ensin lähellä olevalle Karhusaaren uimarannalle, vesi siellä oli kuitenkin kovin siitepölyistä niin päätinkin jatkaa Westendin uimarannalle, siellä olikin kiva pulahtaa veteen, ja oli mukavan raikas olo meloa takaisin Koivusaareen ja autolle.

Moottoriveneellä Villingille

Tänä äitienpäivänä lasten järjestämä yllätys oli moottoriveneajelu Helsingin edustalla. Vene ja kippari (HelsinkiBoats) oli käytettävissä kolme tuntia, ja ehdimme siinä ajassa Villingille saakka. Toki näimme paljon muutakin: Korkeasaari, Mustikkamaa, Laajasalo, Tammisalo, Suomenlinna, Vallisaari, Lonna, Ullanlinna, Katajanokka…Mutta Villinkihän minut villitsi :D.

Villinki laguuneineen nousi viime kesänä SUP-lautailukohteeksi, mutta jäi sitten tekemättä. Siellä herkästi tuulee liikaakin ja mahdollisesti vähän huonosta suunnasta valittuun saaren kiertosuuntaan nähden, niin pitää valita sopivat tuuliolosuhteet.

Tämänpäiväinen veneajelu kyllä vain innostaa entistä enemmän tekemään Villingin ympärisuppauksen. Oli niin kauniit maisemat, jylhät kalliot ja auringossa hohtava ulappa.

Äitienpäivään kuului myös herkut, alkoholiton juoma veneessä ja kakkukahvit maissa. Kiitokset taas Annie ja Akseli, sekä taustajoukkoina Jasmin ja Karl!

Villinki

Muita paikkoja

P.S. Tämä oli Alfredin ensimmäinen venematka, ja meni niin hienosti! Viihtyi pelastusliiveissäänkin. Kyllä siitä hyvä suppikoira tulee :D!

Jumppapallogolfaamassa

Olen seurannut Facebookissa Suomen jumppapallogolfaajat -sivustoa jo kotvan aikaan, ja nyt vihdoin tuli lähdettyä itsekin mukaan. Ja oli kivaa! Seura oli tosi mukavaa ja paikka hieno, reitti kulki Vihdissä neljän veden kautta ja komeita kallioita riitti myös kiivettäväksi.

Yksi jumppapallogolfin kehittäjistä Janne Pyykkö kertoi, että paikanvalinta on tärkeä juttu. Valittavaksi tulee vain maisemallisesti mielenkiintoisia kohteita ja samaan paikkaan ei mennä vuoteen pariin uudestaan, näin harrastuksen tiimoilla tulee nähtyä hienoja, uusia reittejä.

Peli alkoi parkkipaikalla pallojen täytöllä ja peliparien sopimisella. Ensikertalaisena sain Jannen pariksi. Häneltä tulikin sitten pelin aikana paljon hyviä vinkkejä. Alkaessani tehdä ensimmäistä potkua tajusin, etten ole ikinä edes potkaissut jumppapalloa eikä ole mitään hajua miten se käyttäytyy! No suunta voi olla vain ylöspäin, ja kyllä se siitä pikkuhiljaa paranikin.

Lounastauon pidimme Kämmenlammen laavulla, jossa oli partiolaisia nuotiolla. He ihmettelivät miksi kannamme jumppapalloja mukana :). Kerroimme ilosanomaa ja tuntuivat hyvin asian ymmärtävän. Laavulla seurueemme pari rohkeaa leidiä pulahti uimaan! Wau! Ihanaa kuulemma oli.

Annaleena ja Elena olivat tänään ihan ylivoimainen pari, onnittelut! Parasta oli reipas ja rento meininki ja upeat järvimaisemat. Tulee varmasti osallistuttua uudestaan tällaiseen golfiin. Ja nämä järvet pitänee panna SUP-harkintaan, kantamaan kyllä joutuu lautaa, mutta hyvä reittisuunnittelu auttaa aina.

P.S. Janne on kova avokanoottiretkeilijä, jonka huimista seikkailuista voi lukea blogistaan.

Jumppapallogolf (neljä viimeistä kuvaa kuvaajana Janne Pyykkö)

Järvimaisemia

Vähän vakavaksi vetää näin ekalla kerralla 😀

Remote Race aamiaisella

Tässä koko kesän ollut mielessä lähteä tekemään 1 km tulos FSSF SUP Remote Race 2020:een. Tänä aamuna olosuhteet olivat kaikin tavoin täydelliset, joten klo 6.30 lauta kainaloon, eikun pyörille ja Matinkylän rantaan.

‘Lähtö tuosta pömpelin vierestä, kohti tuota merimerkkiä tuolla ja kun kellossa 0,50 km niin kännös ja takaisin lähtöpisteeseen’, siinäpä kisataktiikka.

Ja sillä mentiin, sujuva eteneminen, mahtavan rauhallinen huopaamiskäännös (ei sentään kahvittelua siinä, joka oli jossain versiossa ajatus) ja puhkulla takaisin. Ja alitin 10 minuuttia, jonka ajattelin olevan ihan mahdollinen tulos. Mahtava fiilis, eka kerta ja heti tuli PB.

Heinäkuun loppuun on aikaa tehdä näitä Remote Race 2020 tuloksia, käykääpä tekemässä, voittajafiilis taattu!

Aamu oli hienon aurinkoinen ja tyyni. Olin pakannut aamiaiseksi mukaan croissantin brie-juustolla ja kirsikkahillolla sekä juomaksi appelsiinimehua. Menin nauttimaan ansaitun aamiaisen Ison Vasikkasaaren uimarannalle. Kylläpä maistuikin hyvälle! Fiilis ja keli olivat niin upeat, että meloin vielä tunnin verran kierrellen lähisaaria.