Kotona taas

Ihana olla taas kotona. Ensinnäkin lähdimme juuri sopivaan aikaan Nizzasta, samaisen lähtöpäivän illalla siellä rysähti. Ei voi kuin olla suruissaan ja pahoillaan ihmisten puolesta, joita tragedia kosketti henkilökohtaisesti ja toivoa, että maailma menisi kohti parempaa.

Toiseksi SUP-mielessä meillä on täällä Suomessa oivalliset SUP-mahdollisuudet: kelit ovat erinomaiset (kunhan ei ihan vaan sada), jaksaa hyvin ulkoilla ja urheilla, kun lämpö ei kohoa yli 30-asteen.  Ja vesistöt ovat monipuoliset ja luonto kaunista, ja aallot maltillisia.

Tänään olinkin sitten laudalla Matildanjärvellä.  Sää oli ihan täydellinen, asteita parisenkymmentä, tuuli hyvinkin vähän, eikä aaltoja juuri ollenkaan.  Tein kivan 4.5 km matkan järvellä, jossa oli jokunen lomanviettäjä.  Hetken jo luulin näkeväni kalastajan SUP-laudalla, mutta kyllä hänellä taisi kajakki olla.  Mutta loppuretkestä näin kyllä purjelautailulautaa käytettävän SUP-laudan tapaan, joten tällä kertaa en ollut ainoa laudallamenijä tällä järvellä.

Muutama viikko siitä, että viimeksi olin Matildanjärvellä.  Korviinpistävä ero oli, että lokinpoikaset ovat lähteneet pesistä.  Nyt saaria lähestyttäessä ei alkanaut hurja varoituskonsertti kuten koko kesän tähän mennessä on tehnyt.  Yhdellä rantakalliolla törmäsin upeaan hanhipariskuntaan poikasinneen, olivat komea näky.  Nämä olivat erirotua kuin pääkaupunkiseudulla tuikitavalliset valkoposkihanhet, olivat isompia ja väritys oli erilainen.  Veikkaisin kanadanhanhiksi. Aika lähelle päästivät, käännyin kuitenkin ennenkuin hermostuivat ja jätin linnut rauhaan nauttimaan auringosta kalliolle.

Tunnin SUP-retken päätteeksi pulahdin vielä uimaan järveen, vesi oli lämmimtä ja uinti oli kovin nautinnollinen tapa päättää tämänaamuinen järviretki.

Herkuttelua Matildanjärvellä

Sunnuntain kunniaksi teimme kaksistaan aamuretken. Mies valitsi menopelikseen uuden kajakkinsa, joka sai näemmä kutsumanimekseen M/Y Ruuhi. M/Y Ruuhi osoittautui vakaaksi menopeliksi, jolla oli kiva mennä, ei nopea todellakaan, mutta tosi vakaa.  Tuntui mies tykkäävän.

Minä menin Starboard Freeridella, joka on vaan niin kiva lauta. Olosuhteet olivat mitä mainioimmat: kohtuullista tuulta keskempänä järveä, niin sai tehdä sopivasti töitä (tai myötätuuleen leikkiä purjetta), lummepoukama aivan tyyni niin sai nautiskella jopa istuen, ja aurinkohan paistoi koko ajan mukavasti. Oli monipuolinen ja aivan ihana SUP-retki. Ja vaikka kartalla näyttääkin, että olisimme meloneet saaren läpi, niin kyllä siinä vettä oli, toisin matalaa oli.  Samoin  lummepyörähdyskin tehtiin todistettavasti vedessä, vaikka kartalla näyttää kuin olisimme kivunneet kuivalle maalle.

Nyt sää onkin muuttunut sateiseksi, ja sitä on luvattu parikin päivää.  Juhannusviikonlopun suppailuilla jaksaa kyllä muutaman päivän taas odottaa :).

 

Perhejuhannus

Vietimme juhannuksen Matildassa perheen kesken.  Aattoon kuului perinteisiä juhannusjuttuja: grillausta, lipunnosto, sauna ja juhannuskokko.  Sää oli harmaa, mutta ei kuitenkaan satanut.  Matildan marinassa oli väkeä oikein kunnolla ja kokkokin sopivankokoinen, hyvät juhannusjuhlat todellakin.

Juhannuspäivä aukeni sekin harmaana, mutta iltapäivää ja iltaa kohden sää parani koko ajan, ihan hellelukemiin saakka. Ja ohjelmaan kuului melontaa Matildanjärvellä.  Tällä kertaa saimme aikaan ihan kunnon seurueen ja jopa pienen letkan: liikkeellä oli yksi inkkarikanootti ja kaksi SUP-lautaa. Tytär oli toista kertaa laudalla ja poika ensimmäistä (isoja lapsia ovat jo molemmat) ja malikkaasti sujui.  Äiti on niin ylpeä ja iloinen, reippaita ja taitavia ovat.  Eikä hullumpi ole tyttären poikaystäväkään :). Oli tosi mukava juhannus ja yhteinen melonta oli ihan parasta.  Toivottavasti mennään vielä uudestaankin!

P.S. Illan kruunasi hyvän ystävän ja työkaverin pistäytyminen mökillä ja SUP-kokeilu.  Mallikkaasti meni tämäkin, hän vertasi kokemusta lumilautailuun, vähän samalaista vartalonhallintaa kuulemma. Eiköhän yksi uusi suppaaja ole taas lajin pariin saatu :).

Kuvat 1, 5, 6 ja 8: Karl Ots

Sateen jälkeen kaksi tuntia paistetta

Minulla oli tänään vapaapäivä.  Olin suunnitellut  lähteväni pitkälle SUP-retkelle: ottaa evästä ja nauttia pitkään järvellä, mennä vaikka väliojaa pitkin toisellekin järvelle.  Päivän lähetessä alkoi näyttää sille, että sadepäivä olisikin tulossa, ja sillehän se ennuste näytti aamullakin.

 

Aamuinen sääennuste

Sadetta, sadetta, ja taas sadetta, paitsi klo 18 tienoilla sateeton aika.  Sitä odottamaan siis.  Ja klo 17 se tapahtuikin: aurinko ilmestyi pilvettömällä taivaalla.

Aurinko!

Lämpöä sellaiset 20 astetta. Nyt tuli kiire. SUP-kamat esiin ja sopivan vähän päälle: kevyt T-paita ja hyvin lyhyet shortsit. Rantaan. Ja olikin melkein sietämättömän idyllistä: tyyntä, aurinkoista, pilvetöntä, kalat hyppi, löytyi lumpeita, käki kukkui, lokit kirkui. Mikä ihana hetki sateisen päivän jälkeen.  Pikkuhiljaa alkoi vähän pilveä kertyä, ja pientä tuulta nousta.  Olin vesillä 1.5 tuntia, aurinkoa kesti kaikkiaan sellaiset kaksi tuntia.  Kahdeksaan mennessä oli taas pilvistä, alkoi myös sataa. Hyviä ovat nykyajan sääennustukset, pystyi varautumaan aurinkohetkeen.

Tuli taas todettua, että on tuo Starboard Freeride vaan tosi mukava lauta.  Tänään oli vähätuulista, ja sillä oli niin kevyt ja nopea mennä.  Toissapäivänä oli tuulista ja niissäkin olosuhteissa se oli miellyttävä. Onni on kelpo lauta.

 

Välineurheilua

Aurinko paistaa! Rannalle! Loppuviikoksi luvattu huonompaa säätä, joten talla pohjaan ja suppaamaan. Tänään olikin erikoispäivä, kokeilin USAsta saakka hankkimiani surfaurinkolaseja (voimakkuuksilla).  Jos nämä toimii niin kuin toivoa sopii, niin suurin murheeni laudalta kaatumisen suhteen poistuu.

Laseissa on takaraivon taakse tuleva napakka kiristysremmi, ja lisäksi kaulaan tuleva löysä remmi.  Koekäyttö oli tosi positiivinen! Istuvat mukavasti ja tukevasti päässä.  Eivätkä ainakaan tänään edes pahasti huurustuneet. Koekäyttö vedessä toimi aivan loistavasti: sukellus kasvot edellä veteen, pysyivät täydellisesti paikoillaan, kaatuminen selkä edellä veteen, sama juttu. Vähänkö ovat hyvät. Kyllä ne Jenkit osaa.  Jotenkin uskalsin aika luottavaisena sieltä tilata (wearsurfglasses.com), vaikka eivät edulliset olleetkaan, ja päälle vielä tulli ja verot. Ajattelin, että siellä niin paljon laatutietoisia surffareita, että pakko olla tarjolla laatutuotteita (jos vaan sattuu oikein verkosta valitsemaan). Ja on heissä varmasti myös likinäköisiä, niin vahvuudetkin todennäköisesti onnistuu. Olen tosi tyytyväinen.

 

Tuulinen pikkuSUP

Lauantaina suppasin Matildanjärvellä, jossa oli hauska tuulinen sää.  Lähdin liikkeelle järven länsikärjestä ja reittisuunnitelma oli ihan suoraan järven poikki uimapaikalle.  Pohjoinen sivutuuli on niin reipas, että se painoi minua vahvasti kohti eteläreunaa ja rantaa, joten kun ajauduin melkein päin mökkilaituria, jossa kaksi nuorta neitiä sometti, niin polvilleenhan sitä oli mentävä, että järvessä pysyi.

Saavuttuani määränpäähän, päätin tehdä pikkukierroksen vasten tuulta, joten seurasi melontaa vain laudan oikealta puolelta, soma rinkulahan siitä karttaan syntyi.  Alkoi sataa ja kuvaaja ilmoitti, että hän lähtee. Hauskaa oli niin kauan kuin kesti.

 

VappuSUP

Huhtikuun viimeinen päivä aukeni kylmänä, asteet olivat lähellä nollaa aamu kuuden tienoilla.  (Peitto korville ja unia jatkamaan). Mutta sääennuste oli todella lupaava: aurinko,aurinko,aurinko….  Joten päiväohjelmassa oli suppausta.  Mukana mökillä oli uusi Starboard Freeride -lauta, joten oli sen ensimmäinen käyttö.  Lautamalli on  minulle ennestään tuttu, joten outoutta en odottanut.  Kuitenkin valitsin tutun ja pienen reitin ensi kertaa varten eli Matildanjärvelle.FullSizeRender

Lauta oli just niin ihana kuin muistelinkin.  Onnistunut hankinta. Kyllä tällä kelpaa tehdä retkiä tänä kesänä.  Ensimmäinen käyttö oli uudella Starboard -melallakin, se pääsi yllättämään: käytössä varsi sekä lyheni että ylä- ja alaosa kiertyivät toisiinsa nähden, liitosta pitää siis kiristää, onneksi siinä on kiristysruuvit.  Tässä mielessä oli hyvä, että oli lyhyt retki, ei nyt ihan saumatonta menoa, kun piti säätää melaa aina hetken päästä, mutta ei se tunnelmaa pilannut.

Puoliltapäivin lämpötila oli noin +13, ja aurinko paistoi kunnolla, tuulta oli sellaiset 2m/s eli aivan täydellinen alkukesän SUP-sää.  Uusi lyhythihainen ja -lahkeinen märkäpuku oli täydellinen valinta. Lisäksi oli neopreenitossut ja kaulassa tuubikauluri.  Neopreenikäsineet jätin lopulta rannalle, luistivat sen verran melan vartta pitkin, että oli parempi jättää ne pois. Kokonaisuus oli juuri sopiva, ei kuuma ei kylmä. Melontaliivi oli myös.

Järvellä näkyi muitakin kulkijoita: soutuveneilijöitä useampi seurue, ja lokkeja. Tästä se kesä ja kesäleikit alkaa :).  Hyvää vappua!

Ihanaa!

Tunne jo, kun märkäpuku on päällä.  Lauta veteen, kuin ei olisi ollutkaan taukoa, kuin olisi ollut viimeksi juuri eilen.  Niin tuttua, niin omaa. Ja samalla niin kaivattua. Tyyni vedenpinta, auringonsilta, veden äänet (ja välillä vähän jäänsärkemisääniäkin). Kausi on avattu.

Mathildedal 9.4.2016

 

 

Kohta pääsee taas

Pääsiäisvapailla tuli käytyä katsomassa suppauspaikkoja: Salonseudun joet, järvet ja meret ovat vielä pääsääntöisesti jäässä, mutta kevät etenee kovaa kyytiä, joten ei ole kaukana, että vesille pääsisi.  Perniönjoki virtasi sen verran vuolaasti, että siinä oli täysin sulia paikkoja.  Joten se on ainakin melottavissa pian, jos vain vedenkorkeutta riittää.

Virallinen kanoottien laskupaikka ja joki heti siitä on aivan luokattomassa kunnossa: isoja pöllejä jopa koko uoman leveydeltä.  Nyt näkyi vedenpinnan yläpuolella puu, johon viime keväänä juutuin kiinni.  Nyt siitä ei pääsisi ollenkaan, viimeksi oli sentään vähän vedenpinnan alapuolella. Salon verkkosivuilla mainostetaan  melontareittejä kovasti, ja hienoja ovatkin, kun niitä olen mennyt, mutta miten saataisiin tuo alue siistittyä melontakuntoon ja muutkin kanootinlaskupaikat paremmin käytettäväksi.  On niin upeita jokia, että olisi ilo päästä niihin.

Joka tapauksessa kohta taas pääsee suppaamaan.  Odotan jo aivan malttamattomana.  Uutta lautaakin tekisi mieli, Espooseen, niin että sielläkin pääsisi helpommin vesille, varsinkin kun vuokrauspisteet avautunevat vasta ilmojen reilusti lämmettyä.

Kuvia Perniönjoelta 25.3.2016

Kaksi ensimmäistä merkityltä kanootinlaskupaikalta.  Ensimmäisessä kuvassa siintää heti lähdön jälkeen koko uoman levyydeltä lauta/pölli, johon viime kesänä jumitin aika toviksi.  Tästä kun pääsee niin sen jälkeen oikein mukava joki, kunnes Perniön keskustassa kolisee.

 

 

Christmas SUP- Joulu SUP

English summary: This year on the 24th of December I did definitely NOT a traditional Christmas SUP.  Normally that time of the year there is snow and freezing in whole Finland but not this year. The weather in Southern Finland was warm, temperature + 3,5 C , no snow and a forecast was saying that in Salo there will be even sunny at noon. So time to SUP. The location was a river in Perniö (Kiskonjoki-Perniönjoki). It was so nice to be on board again after two months without the joy of SUP. The sun was shining nicely even it is not high in the sky, but light and shadows gave a very special view with not any green but mostly yellow and grey (see the pictures below).

Tänä jouluna ei ole Perniössä lunta.  Sitä toivoin kovasti, ja mielelläni menisin laskettelemaankin, joten tervetuloa vaan lumi! Mutta kun kerran oltiin plussan puolella niin tilaisuus piti hyödyntää ja tehdä ei-niin-ollenkaan-perinteinen joulu-SUP.  Aattoaamuna oli Perniössä lämpötila +3.5, tuuli vain vähän ja oli luvattu puolen päivän tienoille jopa auringonpaistetta, niin lauta katolle ja sopivaa SUP-paikkaa etsimään.  Perniönjoki oli tavoitteena. Ensin mietimme aloituspaikaksi Perniön keskustaa, mutta matka sieltä saakka tuttuun nousupaikkaan tuntui liian pitkälle, kun oli joulupuuhiakin vielä päivälle tiedossa, joten suuntasimmekin Kiskonjoen haaraan eli kokka kohti Latokartanon koskea.  Veden ollessa nyt korkealla sateiden jälkeen Hästöntien silta, heti kosken jälkeen, oli oivallinen laskupaikka.

Virta olikin kova.  Lauta lähti vauhdikkaasti liikkeelle ja virta pyrki kääntämään laudan etenemään peräevä edellä.  Joten meloa piti rivakasti pitääkseen laudan suunnan oikeana. Stoppi tuli kuitenkin pian. Heti miten lähdön jälkeen oli pato.  Puunrunkoja ja oksia oli kertynyt uoman leveydeltä joen poikki, ja siihen jäin kiinni peräevästä.  Alkoi kova kamppailu, virta painoi eteenpäin, mutta irti piti päästä ensin.  Vedin ja riuhdoin puita ja oksia irti minkä käteeni sain,ja pyrin siirtämään lautaa niin, että evä osuisi kohtaan, jossa olisi enemmän vettä runkojen päällä.  Se oli haastavaa, koska virta painoi eteenpäin ja evää tiukasti kiinni runkoon.  Melaa apuna käyttäen ja käsillä oksista vetäen lopulta onnistuin siirtymään sivusuunnassa, ja pääsin yli ja eteenpäin.  Parempi niin, uintiretki tässä kelissä ja virrassa ei olisi ollut ykkösvaihtoehto.

Matka eteni taas vauhdikkaasti. Seuraavaksi saikin väistellä puunrunkoja ja -oksia, jotka kaartuivat joen päälle.  Paksusta rungosta, jos olisi otsaansa tällin saanut niin ei olisi naurattanut.  Melo/ohjaa, väistä, kumarru, polvilleen…aika vauhdikasta menoa. Taas aivan uudenlainen SUP-kokemus.

Jonkin ajan kuluttua tämä haara yhtyi Perniön keskustasta tulevaan haaraan ja sen jälkeen tulikin rauhallisempaa menoa.  Virta laantui ja joki leveni. Vettä oli nyt sateiden jälkeen reippaasti, jopa jossain määrin pelloille saakka. Aurinko paistoi ihanasti ja nyt, kun meno oli rauhallisempaa pystyi kaivamaan kamerankin esiin ja ottamaan kuvia.  Valo tuli kauniisti matalalta ja loi kauniita valo/varjonäkymiä suppaajan eteen, niitä oli kiva kuvata.

Vaatetus oli tähänkin säähän osuva, kun oli lisänä lokakuuhun verrattuna juuri hankitut 3mm neopreenikäsineet.  Ne olivat ihan välttämättömät, ilman niitä sormet olisivat tasan jäätyneet patotaistelussa kastumisessa ja sen jälkeen. Myssy ehkä olisi voinut olla pikkuisen lämpimämpi.

Oli ihana taas olla laudalla, olihan viime kerrasta melkein kaksi kuukautta. SUP-vuoteni on ollut oikein onnistunut, kohta vuosi vaihtuu, toivottavasti seuraava on ainakin yhtä hyvä.