Luopioinen-Kukkia

Helteinen sunnuntai. Kolme ja puoli tuntia laudalla. Otsa palaa. Haukka lentää. Raikas uimavesi. Kesä.

Hieno päiväretki Pälkäneen suunnalle. Lähtöpisteena Maijan tädin mökkiranta. Aurinko porotti kuumeisena, aurinkorasvaus onnistui mainiostai (suojakerroin 50). Ainut paikka, joka pääsi palamaan oli otsa (kiitos tuulen, joka heitti otsatukkasuojauksen takaviistoon), siihenhän ei voi rasvaa laittaa, ettei mahdollisesti hikoillessa saa rasvaa silmiinsä (kirvelee muuten ihan kunnolla). Pitäisikö opetalla käyttämään lippistä?

Reitti oli upea. Pienestä järvestä lähtö, kiva ruopattu reitti Kukkialle, kiviä ja kalliota, ja huipennus oli pesältä lentävä haukka.

Erityiskiitos Maijan Riitta-tädille erittäin maukkaasta härkis-pastasta, kyllä maistui retken jälkeen.

Lähtöjärvi

Kohti Kukkiaa

Haukka, tunnistamaton

Otsa palaa, tuo yksi pilvi ei paljoa auttanut, ja sekin häipyi hetkessä :D.

RuskaSUP Pikku-Punelialla

Sunnuntaiaamuna starttasin auton kohti Hämettä ja Pilpalaa.  Lauantain ruskaretki oli niin koukuttava, että lisäannos ruskaa oli saatava. Jo automatka Tampereen tiellä hiveli silmiä, teiden reunukset olivat milloin kullankeltaiset, milloin verenpunaiset, joten ruskaa riitti ihasteltavaksi.

Puolenpäivän aikoihin saavuin Pikku-Punelialle, jossa on JaloSUPin kotipesä. Meitä olikin iso seurue lähdössä järvelle, reilusti yli kymmenen henkeä.  Mutta ei ihme säähän oli uskomattoman hieno! Pikku-Punelian puolella oli tuuletonta ja melominen oli leppoisaa, kun saavuimme isommalle järvelle (Punelia) meitä odotti reipas vastatuuli.  Siitä sitten taistelimme yli taukopaikkaan läheiseen saareen.

Mikä meitä odottikaan saaressa: laavu ja kunnon nuotio.  Ja mitä herkkuja Tiina ja Paavo olivat meille loihtineet: karjalanpiirakoita ja munavoita, erilaisia makkaroita paistettavaksi (varsinkin yksi oli aivan jam-jam), ihanaa maustekakkua ja nokipannukahvit! JaloSUP onkin tunnettu loistavista retkieväistä ja/tai taukopaikoista, muistelenpa vaikka Turpoonjoen retkeä. Olihan saarelta kuitenkin pois lähdettävä, ja nyt ison järven osuus meni mukavassa myötäisessä tuulessa, joten paluu meni reippaasti. Tälläkin retkellä ihasteltiin ruskaa, joka tosin oli jo hiipumaan päin, koska suuri osa lehdistä oli jo tippunut puista, mutta kyllä oli silti kaunista, ja kokonaisuudessan aivan nappiretki!

Järvellä

Tauolla