Author: Mia

Tutustu TwentyKnotsin/Fanatic Finlandin Water Crew -väkeen!

Posted on by

Tiesitkö, että Fanatic Finlandilla on iloinen tiimi, jonka jäsenet harrastavat intohimoisesti vesiurheilulajeja? Water Crew -porukka harrastaa ja kertoo vesiseikkailuistaan mm. sosiaalisessa mediassa ja samalla innostaa ja kannustaa muitakin mukaan kokeilemaan ja tekemään. Tiimin jäsenet ovat erilaisia harrastajia, joilla on omat mieltymyksensä ja omat lajit, ja innostusta kokeilla uusiakin juttuja.  Lue lisää Water Crew:n jäsenistä ja sen tekemisistä TwentyKnotsin sivuilta. Niin, kuulunhan minäkin nyt tähän porukkaan, joten tulet kuulemaan lisää Water Crew:stä ja sen tekemisistä jatkossa tässäkin blogissa!

Ja hymyä!

Posted on by

Maanantai-iltana olin Me Naiset Sport -lehteen kuvattavana. Reilu viikko sitten tehtiin haastattelu SUP -harrastuksestani puhelimitse ja nyt oli sitten valokuvien ottamisen vuoro.  Sitä tunsi itsensä ihan maailmantähdeksi, kun pyydettiin tekemään sitä ja tätä ja uudestaan ja uudestaan ja hymyä ja vielä leveämpi hymy ja iloinen ilme.  Iloinen ilme oli helppo, koska tuntui tosi iloiselle olla tänä vuonna ensimmäistä kertaa kotoisella Kalastajatorpan rannalla. Aurinko paistoi mukavasti, vaikka lämpötilalukemat ei nyt kovin kummoiset olleet, mutta kyllä siinä kesäfiilis syntyi.

Viikonloppuna pitäisi jo kunnon lämpötilat nousta, joten sitten kunnolla laudalle! MeNaiset Sport ilmestyy kesäkuussa, jännää nähdä millainen juttu ja kuvat ovat, positiiviset ja iloiset aivan varmasti, mitä muuta nyt SUP voisi olla :).

What a lovely SUP in London!

Posted on by

A holiday week in London was really nice even the weather was colder than expected, it was almost freezing.  Finally also the SUP session with Active360London was set for Wednesday . The weather on Wednesday was nice and sunny (and it got warmer day by day). The location for SUP was Paddington Basin and Little Venice where long river boats are more typical view than paddleboards.  River boats are lovely and traditional way of transportation in canals in the UK, SUP is a new way to enjoy the beauty of the the rivers. Furthermore the Active360 has a river boat as a base station at Paddington Basin.

The session started at 6.45 pm and the sun was shining when we left from the pier in the Paddington Basin.  The scenery was varying from very urban ones to greener ones along the trip.  Also plenty of birds live in the riversides (e.g. swans and gooses).  The darker side of the urban canal is all the junk and trash which ends on and in the water.

The session was definitely lovely, first half was relaxing and easy and the second half a good exercise against the wind.  And the people were extremely nice! People who all share the passion for SUP. Loved to meet you all Sam, Sarah, Charlie and the two ladies! And welcome to Finland, let’s have a SUP together here as well!

 

Getting ready:

 

And go:

And the paddled route (includes also an underground trip to Paddington Station :)):

Not SUP today (even it was on the to-do-list)

Posted on by

The second day in London started as grey as it was forecasted. But the mood was sunny anyway because the plan was to have a nice stand up paddle boarding tour in the area of Paddigton basin & Little Venice.  We took two underground lines to get Edgware Road where the SUP stand of Active360/London is located. I recognized in the reservation system where I booked the place for the session that I was the only one who was booked this session so I was mentally prepared that there might not be a tour today.  But what happened was a totally surprise: there was no-one on the spot and no-one showed the time we waited.  Ok, the weather was chilly almost freezing but still… Maybe on Wednesday, the canal looks a nice place to paddle.

Viileää vappua!

Posted on by

Vappuaatto avautui juuri niin kuin säätiedotus oli luvannutkin: lunta maassa valkoisenaan ja lämpötilakin nollassa.  Eikä se siitä päivän mittaan juuri muuksi muuttunut, hurjaan + 2 lämpöön päästiin.

Mutta niinhän sitä sanotaan, että keli on asukysymys, joten päivä oli täydellinen kuivapukutestaukseen. Kiitos Kirsi pukujen tuomisesta kokeiluun (Ursuk Oy)!

Seurueestamme kolme aikuista ja yksi lapsi olivat innokkaita koekaniineja.  Itse vedin ensimmäistä kertaa kuivapukua päälle, joten kyselin tyhmiä kysymyksiä: “Siis oikeesti, mikään vaate ei kastu alla, ei tarvitse laittaa bikinejä alle?” Ei kuulemma kastu, uskottava se on.

Sain mallin, jossa oli kumpparit kätevästi mukana kiinni.  Ne minua vähän mietitytti SUP-laudalla olemista ja liikkumista ajatellen, mutta muuten oli aika kätevää vetästä kengät samalla päälle kuin haalarikin. Ursukin mallistosta löytyy monenlaisia kuivapukuja, myös melontaan on omansa. Ennen veteen menoa pitää vielä tyhjentää puku ylimääräisestä ilmasta, mutta sitten oltiin valmiita veteen.

Vedessä kelluminen oli todella lystiä! Minulla oli varsinaisen kuivapuvun alla Ursuit-välivaate, ja lämpö oli juuri sopiva. Ei ollut kylmä eikä kuuma. Puku tarrasi vartaloon tiukasti kiinni vedessä, yläkropassa ja kumppareissa oli sitten ilmataskut, jotka kellutti. Oli hassua ja hauskaa möngertää menemään vedessä! Vesileikit on vaan niin hauskoja, ja näillä vermeillä menee vaikka pakkasessa.  Olimme vedessä varmaan parikymmentä minuuttia eikä tuntunut kylmä missään.

Ja tietty piti kokeilla suppausta myös.  Kumpparit tuntuivat aluksi oudoilta ja jäykiltä, mutta kun niihin tottui niin itse asiassa ne antoi jotenkin jämäkkyyttä ja tukevutta jalkoihin.  Puku toimi oikein hyvin meloessakin, minkä istuvuudessa häviää märkäpuvulle, niin toisaalta jos kelluntaliiviä ei tarvitse niin siinä voittaa puolestaan. Toimii!

Oli kyllä aivan super vappupuuha! Iso kiitos Ursuk Oy:lle Ursuit -kuivapukujen lainasta! Tällaisillä puvuilla saa lisättyä kautta moniin vesiurheilulajeihin, myös suppaukseen.  Ja kelluntahan nyt on vaan aina niin kivaa!

Matildanjärvellä (jäätä näkyvissä!)

Posted on by

Toinen pääsiäispäivä avautui hyvin aurinkoisena Mathildedalissa, ja jo aamusta lämpomittarilukema nousi nollaviivan yläpuolelle (+2).  Iltapäiväksi luvattiin lumisadetta, joten SUP-lauta oli lähdettävä viemään rantaan heti miten.Aurinko paistoi ihanasti järvellä, ja tein pienen lenkin Isoholman saaren ympäri.  Tämä oli vuoden ensimmäinen järviSUP.  Vesi oli ihanan sinistä ja taivas myös, varjoisissa paikoissa oli vielä kunnon (paksuus 10 cm) jäälautat, joita päin ei kannattanut törmätä. Saaren toisella puolella tuuli jonkin verran, joten pääsi vähän tekemään töitäkin (verrattuna jokisuppeihin, joissa on mukava lillua virranvietävänä, jos tuuli ei ole vastainen). Maisemat olivat kauniita auringon valaistessa tienoot.

 

Vessasta vesille

Posted on by

Tämän päivän sääennuste oli sen verran kalsea, että epäilytti pääseekö ollenkaan vesille, ja yöllä ja aamullakin vielä oli -5 pakkasta.  Kauheasti kuitenkin teki mieli Halikonjoelle, niin päädyimme ratkaisuun, että lähdetään Saloon, käydään katsomassa Halikonjoen lähtö- ja päätepaikka, mille niissä näyttää, onko jäätä vai ei.  Ja päätetään sitten tuleeko suppailu- vai shoppailupäivä.  Hyvällehän ne näytti, ei jäätä, hyvä virtaus ja tuulikin oli myötäinen.  Joten tankkaamaan itsensä  Varsinais-Suomen parhaalle kahvipaikalle eli Design Hilliin, jonka jälkeen tarvitsi vaihtaa märkäpuku ja muut releet, koska päällä oli shoppailuasu.

Mikäs siinä sitten, Hanhivaaran liikuntakeskus on tuttu kuntosalipaikka, ahtauduin sen veskikoppiin ja vaihdoin vaatteet.  Käy se näinkin. Sitten kokka kohti Halikon museosiltaa, jonka vierestä lähtö tapahtui.  Tuuli oli kylmä ja varsin navakka parkkipaikalla, jossa lauta pumpattiin, mutta kun laskeutui joelle, niin siellähän oli suorastaan mukavan keväistä, joenpenkka suojelee tuulelta ja kävi vielä todella hyvä tuuri, koko matkan oli kohtuu aurinkoista.

Halikonjoki oli mukava melottava, näin alkukesästä vettä on runsaasti ja virtaus oli hyvä. Ei mitään ongelmaa,  ei missään kohti kiviä, jotka viimeksi olivat selkeästi näkyvillä.  Harva jokiretki mennyt näin sujuvasti, yleensä juuttuu johonkin tai joutuu matalikon tai puunrungon takia kääntymään takaisin.  Tällä joella on myös luksusnäkymiä, kartano ja sen puutarhan patsaat sekä kaunis silta.  Muutamat patsaat näkyvät nimenomaan erikoisen hyvin vesiltä, kivasti laitettu rantaan.

Halikonlahden suistoaluetta lähestyttäessä tuli paljon lintuja näkyviin.  Kuulin myöhemmin, että siellä oli aamulla bongattu harvinainen punapäänarsku, ja sitä olikin tullut etsimään ja katsomaan suuri joukko lintubongareita. Itse en tiennyt sellaista lintua olevankaan, mutta kiva oppia uutta.  Pitäisikin tutustua enemmän vesilintuihin, niitä kun näkee SUP-laudalta usein, olisi mukava tietää, mitä näkee.

Espoota joelta

Posted on by

Nyt kun minulla on kätevä ilmatäytteinen lauta (Fanatic Falcon Air), niin pienet retket on helppo toteuttaa kotimaastossa. Joten tänään halusin köydä tutustumassa Espoonjokeen.  Luin muutamia kanoottiretkitarinoita tästä joesta, ja kovasti varoiteltiin matalikoista, ryteiköistä ja kaatuneista puista, ja että ei kannata aloittaa Pitkäjärveltä saakka.  Jos nämä ohjeet on jo kanootille/kajakille, niin mitenkähän sitä pärjää SUP-laudalla, jossa kuitenkin on pohjassa evä, joka helposti tarraa runkoihin ja ruokoihinkin.

Ohjeet mielessä päätin aloittaa retken Espoon kirkolta Espoon keskuksesta, kirkon parkkipaikka onkin todella hyvä laskupaikka.  Tsekkasin kuitenkin, etten kirkonmenojen aikaan ole menossa ja viemässä keneltäkään parkkipaikkaa, ja tyhjäähän siellä tänään kello kolmen aikaan oli, joten hyvä oli lähtövalmistelut siellä tehdä. Päivä oli harmaa (kuvaaja ei tykkää harmaista kuvista), mutta minusta kaikki oli pelkkää paistetta.

Virtaus oli voimakas, ja vettä oli riittävästi, lähdin alavirtaan menemään reipasta vauhtia. Ruokovarsia törrötti monissa paikoin ja siellä oli vettä vain melan lavan verran, mutta näin aikaisin keväällä, kun kasvillisuus ei ole vielä ‘herännyt’, niin niistäkin paikoista pääsi hyvin.  Keskikesällä tilanne varmasti toinen.

Maisemat ovat jokivarressa kauniita, kävelytie seuraa joen varressa ja moni olikin sunnuntaikävelyllä nauttimassa kevätpäivästä. Kontrasti on melkoinen, kun samalla silmäyksellä näkee kaunista vanhaa kirkkomaata ja autoja kulkemassa Finnoontietä tai Espoon keskuksen muita väyliä.  Ensimmäinen yllätys oli Finnoontien alitus, siellä oli pieni, kivinen koskipaikka, uskoin kuitenkin pääseväni siitä myös takaisin ylöspäin lähtöpaikalle, jossa autoni odotti, joten annoin mennä. Laskeuduin kuitenkin mahdollisen äkkipysähdyksen vuoksi polvelleni, ja pikkukoski sujahti hienosti.

Sitten hienous loppui.  Edessä näkyi puunrunko retkottavan koko joen leveydeltä. Keskellä oli kyllä korkeampi kohta, josta olisi makuuasennossa päässyt ali. Mutta. Takaisinpäin en olisi päässyt vastavirtaa, vahva melonta ei vain olisi maaten onnistunut.  Joten, stop ja takaisin päin. Vähän tunnelma läsähti.

Mutta lystin muoto vaan muuttui, seuraavaksi pääsi melomaan pienen koskipaikan vastavirtaan, ja hyvin sujui.  Mela kyllä kolisi kiviin, mutta eteenpäin/ylöspäin pääsi kyllä. Pian olinkin taas takaisin lähtöpaikalla. Mies huuteli rannalta, että mene nyt ihmeessä katsomaan tuota toista suuntaa.  Ja pitihän se tehdä, oli vasta puolituntia melomista takana, ja matkaa ei varmaan ollut paljoa yli kilometriä kertynyt.

Ja sehän olikin yllättävästi oikein kiva suunta. Löytyi mukavaa mutkittelua, pajunkissapuskia, golf-kenttä, Ikea, Turun moottoritie, kapeaa jokipolkua ja kun päätin viimein kääntyä takaisin niin myötävirta ja ‘pujottelurata’ tarjosivat todella hauskan ja vauhdikkaan melonnan. Jäipä tämänpäiväisestä melonnasta mukava maku ja tuli nähtyä tuttuja Espoolaisia maamerkkejä ihan uudesta kulmasta.

Jokisuppauksen aatelia

Posted on by

Tänään oli kaikki elementit jokisupissa kohdillaan: vettä oli runsaasti ja virtausta myös, aurinko paistoi ihanasti, lauta oli tosi hyvä ja lintujakin näkyi ja kuului. Matkaa kertyi Perniönjoella helposti 7,9 km.  Lähtöpaikka oli tällä kertaa Yliskylän kirkon vieressä.  Paikalla on sijainnut kirkko jo keskiajalla, nykyinen kirkko on rakennettu 1700-luvulla.  Kirkko, ja sitä ympäröivä hautausmaa,  ovat oikein kauniit ja tällaiset kauneudet kruunaavat SUP-retken. Muita mainittavia nähtävyyksiä tällä reitillä olivat jättimäinen viljasiilo ja ohikiitävä juna.

Koska vettä oli runsaasti, en juuttunut mihinkään kiinni.  Joka on aika harvinaista herkkua joella.  Tällä samalla jokiosuudella viimeksi juutuin kunnolla kiinni joen poikki menevään lautaan.  Oli se siellä nytkin, mutta sopivasti joenreunasta mennen se ei edes hipaissut evää.

Uusi lautani on ihana, olen todella tyytyväinen valintaani.  Ja olen myös tyytyväinen siihen, että hankin nyt, pitkäaikaisen vastaanpanemisen jälkeen, (myös) ilmatäytteisen laudan, sen kuljettaminen autolla on helppoa myös ihan vain omin voimin.  Ja täyttäminen ja takaisin reppuun kasaaminen sujuu jo kahden keran jälkeen rutiinilla.  Ja toki, sähköpumppu on ilo.  Pitää vain muistaa ladata se välillä, tänään tuntui, että se vähän hyytyi, joten lataukseen joutui (kolme täyttöä takana).  Akku on onneksi pieni ja kevyt, helppo kuljettaa ja siirrellä.

Poistuin joesta Perniön keskustan rajalla, joka on tuttu nousupaikka.  Jos joenpinnan korkeus pysyisi korkeana, niin mielelläni jatkaisin tästä paljon pidemmälle kohti merta.  Tiedän, että entisen kunnantalon kohdalla, sillan alla on pieni putous, jonka kivet ovat yleensä aina näkyvillä ja estävät vesipelillä menon, eli matalamman veden aikana, siitä ei mennä.  Mutta näin korkean veden aikaan se onnistuisi.  Siitä tulisikin kunnon seikkailu ja retki, jos tämän päivän alkukohdasta jatkaisi eilisen retken alku/loppupisteelle.  Pitäisi varata päivä aikaa ja evästä, mutta olisi se hauskaa.

 

Vuoden ensimmäinen SUP!

Posted on by

Maaliskuun 18.päivä ja vuoden ensimmäinen SUP tehty! Aivan loistavaa.  Sää oli aurinkoinen (+6 C), Perniönjoessa oli muutamia pieniä jäälauttoja väisteltäväksi, ja oli suppaus taas vaan niin ihanaa. Asuvalinta oli onnistunut, vain neopreenikäsineet olivat liikaa, niinpä ne joutuivat laudan nyöreihin retken ajaksi.

Samalla oli ensimmäinen kerta myös uudella ensimmäisellä omalla ilmatäytteisellä laudalla, Fanatic Falcon Airilla, on kyllä mieluinen lauta.  Pumppaaminen sähköpumpulla sujui betonimöhkäleen päällä mainiosti, maa olikin yhtä kuravelliä, ei siinä olisi voinut lautaa käsitellä, ellei olisi samalla ottanut mutakylvyn.  Ja tuli todennettua, että siinä ajassa, kun pumppu hoitaa homman, voi tehdä muut valmistelut. Suppaus sujuu hyvin siis myös ilmatäytteisellä laudalla.

Jotta tulisi hattutemppu ensimmäisistä kerroista niin olihan minulla ensimmäistä kertaa mukana myös Polar M400 urheilukello, sen karttakuva on kyllä vähän vaatimaton, mutta matkaksi kertoi taivalletun 2,1 km.  Vähäinen on tuo määrä kilometrejä, mutta ihan passeli näin vuoden ekaksi kerraksi.

Tästä alkakoon ihana SUP-kesä!

P.S. Päivän ekakertojen sarjan kruunasi vuoden ensimmäinen grillaus: makkarat grilliin ja sinappia päälle.  On tässä kyllä jo ihan kesän tuntua.