RuskaSUP Pikku-Punelialla

Sunnuntaiaamuna starttasin auton kohti Hämettä ja Pilpalaa.  Lauantain ruskaretki oli niin koukuttava, että lisäannos ruskaa oli saatava. Jo automatka Tampereen tiellä hiveli silmiä, teiden reunukset olivat milloin kullankeltaiset, milloin verenpunaiset, joten ruskaa riitti ihasteltavaksi.

Puolenpäivän aikoihin saavuin Pikku-Punelialle, jossa on JaloSUPin kotipesä. Meitä olikin iso seurue lähdössä järvelle, reilusti yli kymmenen henkeä.  Mutta ei ihme säähän oli uskomattoman hieno! Pikku-Punelian puolella oli tuuletonta ja melominen oli leppoisaa, kun saavuimme isommalle järvelle (Punelia) meitä odotti reipas vastatuuli.  Siitä sitten taistelimme yli taukopaikkaan läheiseen saareen.

Mikä meitä odottikaan saaressa: laavu ja kunnon nuotio.  Ja mitä herkkuja Tiina ja Paavo olivat meille loihtineet: karjalanpiirakoita ja munavoita, erilaisia makkaroita paistettavaksi (varsinkin yksi oli aivan jam-jam), ihanaa maustekakkua ja nokipannukahvit! JaloSUP onkin tunnettu loistavista retkieväistä ja/tai taukopaikoista, muistelenpa vaikka Turpoonjoen retkeä. Olihan saarelta kuitenkin pois lähdettävä, ja nyt ison järven osuus meni mukavassa myötäisessä tuulessa, joten paluu meni reippaasti. Tälläkin retkellä ihasteltiin ruskaa, joka tosin oli jo hiipumaan päin, koska suuri osa lehdistä oli jo tippunut puista, mutta kyllä oli silti kaunista, ja kokonaisuudessan aivan nappiretki!

Järvellä

Tauolla

 

RuskaSUP Siuntionjoella

TwentyKnots -suppaajat lähtivät lauantaiaamuna Siuntionjolle tarkoituksena ihastella ja kuvata ruskaa.  Ja löytyihän sitä! Sää oli pilvinen, mutta lämmin, märkäpuku varoiksi päälle.  Lähtöpaikka oli Siuntionkoski, ja suuntasimme ensin ylävirtaan.  Suunta oli kaikille uusi, vettä riitti niin laudan alla kuin sivuillakin, oli oikein hyvä meloa Tjusträsket -järvelle saakka.  Siellä söimme eväät ihastellen näkymiä.  Sitten palasimme koskelle ja kannoimme laudat sen toiselle puolelle ja jatkoimme nyt alajuoksulle päin.

Tällä suunnalla näkymät olivat aivan satumaiset! Värikkäitä puita, kultaisia lehtiä satoi ympärillä ja kellui vedessä, puiden rungot tavoittelivat vettä kehystäen joen.  Runkoja ja oksia oli vedessäkin paljon, joka teki hieman haasteelliseksi meloa, tämä suunta menikin näkymää ihastellessa ja kuvia napsiessa. Oli hieno retki! Mikä mahtava syksy meillä onkaan.  Toivottavasti hyviä SUP-kelejä riittää vielä pitkään.

Lähtöpaikka, Siuntionkoski

Joella, ylävirtaan

Tjusträsket, taukopaikka

Kolmas kuva: Sara Sundell.

Joella, alavirtaan

 

 

 

Strömforsin ruukki

Lauantaiaamuna starttasi viisi TwentyKnots -SUPretkeilijää kohti Ruotsinpyhtäätä ja Strömforsin ruukkialuetta. Toiveena oli nähdä ruukki ja sitä ympäröivät vedet loistavissa ruskaväreissä. Oli ihastuttava syyssää, aurinko paistoi ja lämpöä oli sellaiset kymmenkunta astetta.

Ruukkialueella oli hiljaista, palvelut olivat kiinni, paitsi lounaspaikka ja ihmisiä liikkui hyvin harvakseltaan. Muutama koirankouluttaja kysyi tietä sisähallille, neuvoin minkä pystyin. Hiljaisuus ei estänyt näkemästä paikan kauneutta, todella viehättävä ruukkikylä!

Kuivapuvut ja märkkärit päälle ja laudoille. Tarkeni, oli jopa aluksi hieman kuuma. Siinä vaiheessa, kun oli kunnon vastatuuli niin asustus oli just sopiva. Ruska oli vasta aluillaan, jonkun päivän päästä voisi nähdä vielä loistavammat värit, mutta kaunista oli jo nyt.  Matkaa kertyi 13,81 km, ja oli supermukava retki!

 

RuskaSUP

Lokakuussa mennään ja syksyn tunnelmaa ilmassa.  Lauantai oli taas aurinkoinen päivä.  Teiden varret ja pihapiiri loistaa ruskan väreissä; on se vaan ihanaa, kun on neljä vuodenaikaa, syksykään ei ole hullumpi, viikonloppu oli todella kaunis.

Lauantaina tein pienen suppauskierroksen Matildanjärvellä. Lämmintä oli +14 ja pieni tuuli, järvellä oli paljon soutajia ja muutama meloja, näkyipä pari uijaakin! Ihmiset nauttivat selvästi syksyn mahdollisesti viimeisistä aurinkoisista hetkistä.  Alkavalle viikolle onkin jo luvattu pohjoiseen ensilumi ja etelässäkin saatetaan mennä pakkasen puollelle yöllä.

Nyt en pukenut märkäpukua, pitkähihaiset ja -lahkeiset varusteet olivat aivan riittävät (kunhan ei tipu veteen).  Oli itseasiassa just sopiva, ei tullut kuuma, muttei ollut kylmäkään.  Viime vuonna olin viimeistä kertaa laudalla juuri lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.10. silloinkin sää oli aurinkoinen.  Nyt ajatuksena mennä vielä jokunen kerta tänä vuonna.  Pitäisi ehkä hankkia pitempivartiset neopreenitossut, nyt jää nilkoissa lyhyt kaistale paljaaksi märkäpuvun kanssa.  Kuopiossa asuva SUP-kollega (suppaus.blogspot.fi) oli viime vuonna laudalla vielä itsenäisyyspäivänä (Kausi jatkuukin: SUP-lauta varustettuna Suomen lipulla), siinäpä oiva tavoite :).

Syksyn väriloistoa: