Olen näiden SUP-vuosien aikana käynyt useamman kerran suppaamassa Tuusulanjärvellä. Aina jäänyt vajaaksi päästä päähän melominen milloin mistäkin syystä, aika loppuu, sää liian tuulinen, sää liian paahteinen tai muuta vastaavaa. Tähän mennessä olen lähtenyt pohjoispäästä, tänään päätettiin Johannan kanssa lähteä etelästä. Nyt ainakin nähdään se pää! Onkin nätti pää ja selvästi rauhallisempi tuulisella säällä kuin aavaisempi pohjoispää.
Innostuttiin menemään koko järvenmitta ja tietty takaisinkin kirkolle. Matkaa kertyi 15,5 km ja aaltoja ja tuultakin löytyi välillä. Niin että tavattiin yksi purjelautailijakin.
Innostuin myös kokeilemaan Johannan istuimellista lautaa ja kajakkimelaa, oli lystiä niinkin!
