Uusin herkku

Sain tänään uusimman lautani. Se on niin herkku että. Sen lisäksi, että on nätti kuin mikä, se rakastaa aaltoja. Tuli ne mistäpäin vain, antaa tulla vaan. ”Olen mukava ja vakaa. Nautiskellaan!”

Tälle ensikäyttö ja lautaan tutustuminen tänään tuntui. Lauta on kova Fanatic Ray Pure 12.6×29.5 vuosimallia 2019. Löytyi käytettynä TwentyKnotsilta/Katveelta. Oli se onni sillä kovia tämän kokoluokan retkilautoja on vähän Suomessa tarjolla, tilaamalla uuden toki saisi. Nyt käytetty sopi hyvin kukkarolle. Eiköhän tästä ole monen vuoden ilo.

Lauta on leveämpi kuin muut lautani. Luulen kuitenkin, että on vakautensa vuoksi juuri soppeli tällaiselle arkajalalle meriolosuhteisiin.

Sipoonjoki ja vohveli

Tänään lähdettiin Maijan kanssa Joensuun tilalta Sipoonjokea pohjoiseen. Ajateltiin, että voisimme meloa kunnes pato tulee vastaan, mutta jonkin matkaa ennen sitä tuli kivikko, josta sitten päätimme kääntyä takaisinpäin. Matkaa kertyi sinne reilut 8 km ja kun palasimme lähtöpaikkaan niin melontaa kertyi sellaiset 16,5 km. Luonto on vielä harmaata ja ruskeaa, sellaista oli myös joen vesi väriltään.

Ihanassa aurinkoisessa säässä viihtyi hyvin ja nautimme pienet eväät retken aikana. Joenpenkalla näkyi jo valkovuokkojakin! Lyhytlahkeinen ja -hihainen märkäpuku oli just oikea valinta asuksi tähän päivään. Neopreenitossut oli jalassa, niin roiskeet eivät kylmälle tuntuneet varpaissa. Päivän kruunasi Cafe Sibbessä nautitut vohvelit.

Merikausi avattu

Ihana ilma, heti töiden jälkeen pikaisesti merelle. Piti oikein napata eväät jälkkärillä Iso Vasikkasaaren uimarannalla nautittavaksi. Veneitä ei ollut montaa vielä, yksi komea purjevene seilasi tyylillä. Suppaajia näin itseni lisäksi kolme! Ei mikään ihme, sää ja olosuhteet oli kerrassaan unelmaa! Tästä tämä SUP-kausi todella alkaa!

Kauden 2021 avaus

SUP-kausi 2021 avattu! Paikkana Alvettulanjoki, sää mitä mainioin, märkäpuvulla tarkeni loistavasti, kilometrejä kertyi kymmenkunta, jäätä oli vielä varsin paljon, mutta joessa kun vesi virtaa niin melomaan pääsi pitkän pätkän. Kyllä maistui makealle! Sekä melonta että paikallisesta kahvilasta haetut pääsiäisherkut, ei yleensä ole mukana ole viiden ruokalajin kattausta, tuohon voisi hyvin tottua :).

Kahvila Pytingin pääsiäisherkut! Päiville kiitos tämän retkievään keksimisestä. Superluksusta! Sopii pääsiäiseen kyllä.

Retkeilijät Mia ja Päivi sekä reitti (9,77 km)

Väänteenjoki

Halloween-päivään sopivaa harmautta tämänpäiväisellä jokiretkellä. Kuitenkin oli myös kauniita värejäkin, vaikka ruska oli jo tällä joella ohi. Vihreää nurmea, oranssia kaislaa, eri harmaan sävyjä puissa ja mökit kertoivat erilaisia mökkiunelmatarinoita. Mökkiläiset eivät enää itse juuri paikalla olleet.

Jätimme autot Väänteenjoen uimapaikalle lähelle sulkua. Siitä olikin oikein hyvä laskeutua jokeen, oli parikin laituria ja näiden vierellä sekä hiekkarantaa että veneenlaskuramppia.

Lähdimme vastavirtaan ja -vastatuuleen. Joki on leveä ja helposti melottava. Jatkoimme Hiidenvedelle saakka, jonka laitamilla sitten käännyimme takaisin. Takaisintulo sujuikin sitten reipasta vauhtia myötäisessä. Matkaa kertyi 14,54 km.

Märkäpuku toimi loistavasti tänäänkin, pieni veden ripsauttelu ei tuntunut missään. Mutta uudet pikkasen paksummat neopreenitossut voisi kyllä hankkia. Vanhat varmaan jo kuluneetkin niin laskevat kylmää pohjasta läpi laudalla seistessä.

Retkiseurasta ja kuvaluettelon viimeisen kuvan (evästauolla) ottamisesta kiitokset Päivi Pälvimäelle.

Ruskaa ja heijastuksia Siuntionjoella

Kuulas lokakuun lauantai Siuntionjoella. Ruskaa oli vielä ja joki niin tyyni, että värit ja varjot heijastuivat upeasti joen pintaan. Keli jo sen verran viileä, että varpaissa kylmä hieman tuntui. Sauna maistui melonnan päälle. Syksy on ihanaa aikaa laudan päällä nautiskelulle.

Ramsinniemi

Hellettä pukkaa elokuussa. Aamulla pieni lenkki itäisessä Helsingissä. Lähtöpaikka Ramsinniemessä (yksityisranta) ja siitä Helsingin kaupungin ulkoilusaaren Malkasaaren ympäri. Siellä näytti olevankin ulkoilu käynnissä, kunnon savut nousivat tulipaikalta, ja laiturissa oli useita veneitä ja pari kajakkia. Me emme tällä kertaa rantautuneet. Katseella etsimme Villinkiä, jonka ympärikierto on to do -listalla. Onneksi on vielä kesää jäljellä.

Hirsala-Skjulö (Kirkkonummi)

Kuuma lauantai, vesille päästävä. Muutkin olivat samaa mieltä, horisontti siinsi valkoisia purjeita ja moottoriveneitä pörräsi ympärillä. Kyllä merelle mahtuu, hieno päivä. Niin kuuma, että upeat maisemat ja taukopaikat olivat parasta, melominen vähän rankkaa. Kuumana kesäpäivänä aamut ja illat sopivat paremmin reippaampaan menoon. Nahka palaa. Kesä.

Viimeinen valokuva kuvaaja Päivi Pälvimäki. Reitti noin 12 km, Polarista loppui akku, palattiin kyllä lähtöpaikkaan :).

Linlo-Måskobben

Elokuun ekapäivä ja upea SUPsää. Tuulet ja aurinko suosivat niin, että innostuimme melomaan Linlon Marinasta (Kirkkonummi) jonon uloimmalle pikkusaarelle, somalle Måskobbenille. Sieltä olikin hienot aavanäkymät pitkälle merelle kuin myös vieressä olevalle Porkkalanniemelle. Takaisin meloimme sitten saarten toiselta puolelta. Hieno retki, tänne tultava uudestaan.

Menomatka (viimeinen kuva kuvaajana Päivi Pälvimäki)

Ensimmäinen taukopaikka (viimeinen kuva kuvaajana Päivi Pälvimäki)

Måskobbenille (viimeinen kuva kuvaajana Päivi Pälvimäki)

Paluumatka

Reitti 13,04 km

IltaSUP Suvisaaristossa

Sovittiin Päivin ja Pauliinan kanssa tapaavamme Hanikan uimarannalla tiistai-iltana klo 17 ja lähtisimme siitä sitten kiertelemään Suvisaaristoa. Hetken mietittyäni tuumasin, että eihän tuonne ole pitkä matka Matinkylästä. Niinpä meloinkin jo lähtöpaikalle, se lähes tuplasi retkeni kilometrit, mutta oli hieno sää ja kevyt meloa.

Olen kovin mieltynyt aikaisin aamulla lähtemään vesille. Olen aamuihminen joten on helppo nousta ja lähteä, usein keli on kiva ja moottoriveneitä on liikkeellä hyvin vähän klo 7 aikoihin. Mutta olipa upeaa olla merellä illemmalla, keli oli nytkin kiva, oli rauhallista, ja iltaa kohden värit vain muuttuivat entistä kiehtovimmiksi: kymmeneltä värit olivat utuisia ja pastellisia. Oli hienoa! Pitää muistaa käydä eri aikoihin tutuissakin paikoissa.

Kiersimme Bergöön. En ollut sen avomeren puolella aikaisemmin käynytkään. Oli mukava reitti, hitusen päälle 10 kilometriä ja erilaisia maisemia. Pikkasen piti kartasta tarkistaa, että meni oikeista väleistä, oli mukavan sokkeloistakin välillä (kiitokset hyvälle kartturille Päiville!). Minulla oli lopuksi vielä viiden kilsan kotiin melominen, illan värit vain paranivat ja tunnelmaa sai napattua valokuviinkin.

Tauolla

Illan värejä

Reitti ja retkeilijät Päivi, Pauliina ja Mia (kiitos Päivi Pälvimäelle allaolevista valokuvista)