Tag: Perniönjoki

Draamaa Perniönjoella

Posted on by

Perniönjoki/Kiskonjoki on suosikkipaikkojani suppausretkelle. Pitkä komea joki, jonka vaativuus vaihtelee ajankohdan ja sään mukaan. On hetkiä jolloin ei melomalla pääse vastavirtaan virtauksen takia, tai koskiosuus ei ole kuohunnan tai kivien takia melottavissa. Tai sitten joki on yhtä tyyneyttä ja rauhaa, jossa voi ihan vaan lilluskella ja nauttia, tai halutessaan kerätä vaikka kymmeniä kilometrejä.

Tänään sää oli optimaalinen, pientä tuulta ja puolipilvistä. Suunnitelma oli lähteä superhyvältä lähtöpaikalta Heikkiläntien sillan kupeelta ja meloa pitkälle Kiskonjoen haaraan. Alkumatka sujui täysin suunnitelman mukaisesti. Kunnes.

Rantapusikossa oli yksi joutsen. No ei siinä mitään eiköhän tuo siitä ala edetä, ja niin se tekikin. Ja karjui samalla eteenpäin. Jolloin näkyviin tuli toinen isompi joutsen ja olisiko ollut neljä pientä kaveria vieressä. Siis koko perhe. Sitten alkoi draama. Isot joutsenet vaihtoivat paikkaa. Isoin jäi tuijottamaan minua, venytteli kaulaa, äänteli ja heilutteli siipiä paikallaan vedessä. Tyhmempikin tajuaa selvän viestin ” tänne ei ole tulemista”. Tässä vaiheessa olin tietysti paikoillani ja odottelin mitä asia kehittyy. Muu pesue jatkoi matkaa eteenpäin niin ettei niitä enää näkynyt. Sitten isä nousi kovalla äänellä ja loiskeella ilmaan ja veden pintaa lentäen lensi eteenpäin. Ja siinä samassa joen varressa laiduntanut nautakarja reagoi joutsenen ääneen ja liikkeeseen, ja alkoi juosta joen vartta ja mylviä. Samassa huomasin joutsenpesueen tulevan kauempana takaisin päin. Tässä vaiheessa tuumasin, että tarpeeksi actionia ja draamaa tälle päivälle, paras vaihtaa meno meren suuntaan.

Joutsenperhe saa oleilla ihan rauhassa, enemmän se heidän paikkansa on, minä voin hyvin mennä toiseen suuntaan. Suunnitelma siis muuttui, kuitenkin tuli oikein kiva retki. Yhteensä 13 kilometriä, ja noin pitkälle en ole meren suuntaan aikaisemmin mennyt. Toiseen suuntaan taas joku toinen kerta.

SUP -kausi 2018 avattu!

Posted on by

Eilen oli kevään lämpimin päivä, oli luvattu jopa 15 astetta lämmintä, onhan se SUP -kausi avattava. Joki on sopiva paikka, niistä lähtee jäät ensin. Piti löytää kuitenkin joki, josta jäät lähteneet, mutta ei saa olla liikaa virtausta, jotta pystyy melomaan sinne minne tahtoo eikä ole virran vietävänä.  Perniön/Kiskonjoki vaikutti sopivalle kohteelle, tuttu joki, jossa jäät lähtee aikaisin ja tulvatilanne vaikutti sopivalle.  Ja toden totta, jäät olivat lähtöpaikalla täysin poissa ja virtaus vaikutti hyvälle, sitä oli, muttei liikaa.

Ja aurinkoa piisasi! Ja myös virtausta aivan ihanasti. Lähdimme vastavirtaan meren suunnalta ja haaraumassa menimme ensin Kiskonjoen suuntaan.  Se reitti loppui nopeaan, kun tuttu koskikohta oli todella vuolas, ei siitä melottu ylös.  Mutta kyllä näytti ja kuulosti hyvälle, söimme vähän evästä kuunnellen samalla kuohujen laulua.

Sitten kävimme Perniönjoen haarassa.  Haaraumassa oli silmiinpistävää, että Perniönjoen haarasta tuli harmaata savista vettä ja Kiskonjoen puolelta tummaa, mutta kirkasta vettä.  Raja näkyy selvästi myös valokuvassa.

Virtausta oli niin paljon Perniönjoen haarassa, että oli paikoin työlästä edetä, ja lopulta tulimme sielläkin kohtaan, jossa oli niin vuolas virta, joki jopa tulvi pellolle, ettei siitä päässyt eteenpäin, joten sieltäkin oli käännyttävä.  Sinäänsä ihan sopivasti.  Nytkin melontaa tuli melkein neljä tuntia ja matkaa kertyi yhdeksän ja puoli kilometriä.  Virta oli niin voimakas, että tulimme takaisinpäin alle puolessa ajassa menoon verrattuna.  Ja melonta oli löysää läpsyttelyä, kun mennessä piti tehdä kovasti töitä.

Olipa ihanaa olla taas laudalla.  Kesä on alkanut.

 

Kävin ennen melontaa brunssilla Matildan Marinassa Mathildedalissa. Oli hyvää ja raikasta ruokaa, erityismaininnat paahdetuille perunoille je mustaviinimarjapuurolle vaniljavaahdon kera, sitä piti ihan santsata. Meri oli aika auki, venepaikat olivat vielä ihan jääkenttänä.

Jokisuppauksen aatelia

Posted on by

Tänään oli kaikki elementit jokisupissa kohdillaan: vettä oli runsaasti ja virtausta myös, aurinko paistoi ihanasti, lauta oli tosi hyvä ja lintujakin näkyi ja kuului. Matkaa kertyi Perniönjoella helposti 7,9 km.  Lähtöpaikka oli tällä kertaa Yliskylän kirkon vieressä.  Paikalla on sijainnut kirkko jo keskiajalla, nykyinen kirkko on rakennettu 1700-luvulla.  Kirkko, ja sitä ympäröivä hautausmaa,  ovat oikein kauniit ja tällaiset kauneudet kruunaavat SUP-retken. Muita mainittavia nähtävyyksiä tällä reitillä olivat jättimäinen viljasiilo ja ohikiitävä juna.

Koska vettä oli runsaasti, en juuttunut mihinkään kiinni.  Joka on aika harvinaista herkkua joella.  Tällä samalla jokiosuudella viimeksi juutuin kunnolla kiinni joen poikki menevään lautaan.  Oli se siellä nytkin, mutta sopivasti joenreunasta mennen se ei edes hipaissut evää.

Uusi lautani on ihana, olen todella tyytyväinen valintaani.  Ja olen myös tyytyväinen siihen, että hankin nyt, pitkäaikaisen vastaanpanemisen jälkeen, (myös) ilmatäytteisen laudan, sen kuljettaminen autolla on helppoa myös ihan vain omin voimin.  Ja täyttäminen ja takaisin reppuun kasaaminen sujuu jo kahden keran jälkeen rutiinilla.  Ja toki, sähköpumppu on ilo.  Pitää vain muistaa ladata se välillä, tänään tuntui, että se vähän hyytyi, joten lataukseen joutui (kolme täyttöä takana).  Akku on onneksi pieni ja kevyt, helppo kuljettaa ja siirrellä.

Poistuin joesta Perniön keskustan rajalla, joka on tuttu nousupaikka.  Jos joenpinnan korkeus pysyisi korkeana, niin mielelläni jatkaisin tästä paljon pidemmälle kohti merta.  Tiedän, että entisen kunnantalon kohdalla, sillan alla on pieni putous, jonka kivet ovat yleensä aina näkyvillä ja estävät vesipelillä menon, eli matalamman veden aikana, siitä ei mennä.  Mutta näin korkean veden aikaan se onnistuisi.  Siitä tulisikin kunnon seikkailu ja retki, jos tämän päivän alkukohdasta jatkaisi eilisen retken alku/loppupisteelle.  Pitäisi varata päivä aikaa ja evästä, mutta olisi se hauskaa.

 

Vuoden ensimmäinen SUP!

Posted on by

Maaliskuun 18.päivä ja vuoden ensimmäinen SUP tehty! Aivan loistavaa.  Sää oli aurinkoinen (+6 C), Perniönjoessa oli muutamia pieniä jäälauttoja väisteltäväksi, ja oli suppaus taas vaan niin ihanaa. Asuvalinta oli onnistunut, vain neopreenikäsineet olivat liikaa, niinpä ne joutuivat laudan nyöreihin retken ajaksi.

Samalla oli ensimmäinen kerta myös uudella ensimmäisellä omalla ilmatäytteisellä laudalla, Fanatic Falcon Airilla, on kyllä mieluinen lauta.  Pumppaaminen sähköpumpulla sujui betonimöhkäleen päällä mainiosti, maa olikin yhtä kuravelliä, ei siinä olisi voinut lautaa käsitellä, ellei olisi samalla ottanut mutakylvyn.  Ja tuli todennettua, että siinä ajassa, kun pumppu hoitaa homman, voi tehdä muut valmistelut. Suppaus sujuu hyvin siis myös ilmatäytteisellä laudalla.

Jotta tulisi hattutemppu ensimmäisistä kerroista niin olihan minulla ensimmäistä kertaa mukana myös Polar M400 urheilukello, sen karttakuva on kyllä vähän vaatimaton, mutta matkaksi kertoi taivalletun 2,1 km.  Vähäinen on tuo määrä kilometrejä, mutta ihan passeli näin vuoden ekaksi kerraksi.

Tästä alkakoon ihana SUP-kesä!

P.S. Päivän ekakertojen sarjan kruunasi vuoden ensimmäinen grillaus: makkarat grilliin ja sinappia päälle.  On tässä kyllä jo ihan kesän tuntua.

Suppijoella

Posted on by

Perniönjoki osa 1

Yläjuoksulla Yliskylän kohdalla joessa on hyvä virtaus ja vettä on paljon, ja niin on jäälauttojakin.  Nyt voisi lähinnä hypätä melan kanssa lautalle ja kokeilla jäälautasuppia.  Miksi sitä voisi kutsua? Lähinnä hulluudeksi.

Perniönjoki osa 2

Lähempänä merta on enemmän jäätä, nyt voisi mennä jään päälle kävelemään, jos todellakin olisi hullu.

Odotellaan suppauksen kanssa vielä hieman.

 

Kohta pääsee taas

Posted on by

Pääsiäisvapailla tuli käytyä katsomassa suppauspaikkoja: Salonseudun joet, järvet ja meret ovat vielä pääsääntöisesti jäässä, mutta kevät etenee kovaa kyytiä, joten ei ole kaukana, että vesille pääsisi.  Perniönjoki virtasi sen verran vuolaasti, että siinä oli täysin sulia paikkoja.  Joten se on ainakin melottavissa pian, jos vain vedenkorkeutta riittää.

Virallinen kanoottien laskupaikka ja joki heti siitä on aivan luokattomassa kunnossa: isoja pöllejä jopa koko uoman leveydeltä.  Nyt näkyi vedenpinnan yläpuolella puu, johon viime keväänä juutuin kiinni.  Nyt siitä ei pääsisi ollenkaan, viimeksi oli sentään vähän vedenpinnan alapuolella. Salon verkkosivuilla mainostetaan  melontareittejä kovasti, ja hienoja ovatkin, kun niitä olen mennyt, mutta miten saataisiin tuo alue siistittyä melontakuntoon ja muutkin kanootinlaskupaikat paremmin käytettäväksi.  On niin upeita jokia, että olisi ilo päästä niihin.

Joka tapauksessa kohta taas pääsee suppaamaan.  Odotan jo aivan malttamattomana.  Uutta lautaakin tekisi mieli, Espooseen, niin että sielläkin pääsisi helpommin vesille, varsinkin kun vuokrauspisteet avautunevat vasta ilmojen reilusti lämmettyä.

Kuvia Perniönjoelta 25.3.2016

Kaksi ensimmäistä merkityltä kanootinlaskupaikalta.  Ensimmäisessä kuvassa siintää heti lähdön jälkeen koko uoman levyydeltä lauta/pölli, johon viime kesänä jumitin aika toviksi.  Tästä kun pääsee niin sen jälkeen oikein mukava joki, kunnes Perniön keskustassa kolisee.

 

 

Frozen SUP river (Perniönjoki 23.1.2016)

Posted on by

We visited one of my favorite SUP locations on Saturday afternoon.  And not so surprisingly the river was frozen and covered by snow. Take definitely some time to be able to paddle again.  But now we can enjoy the winter!

At Meri-Teijo Ski Resort (Salo, Finland):

 

Christmas SUP- Joulu SUP

Posted on by

English summary: This year on the 24th of December I did definitely NOT a traditional Christmas SUP.  Normally that time of the year there is snow and freezing in whole Finland but not this year. The weather in Southern Finland was warm, temperature + 3,5 C , no snow and a forecast was saying that in Salo there will be even sunny at noon. So time to SUP. The location was a river in Perniö (Kiskonjoki-Perniönjoki). It was so nice to be on board again after two months without the joy of SUP. The sun was shining nicely even it is not high in the sky, but light and shadows gave a very special view with not any green but mostly yellow and grey (see the pictures below).

Tänä jouluna ei ole Perniössä lunta.  Sitä toivoin kovasti, ja mielelläni menisin laskettelemaankin, joten tervetuloa vaan lumi! Mutta kun kerran oltiin plussan puolella niin tilaisuus piti hyödyntää ja tehdä ei-niin-ollenkaan-perinteinen joulu-SUP.  Aattoaamuna oli Perniössä lämpötila +3.5, tuuli vain vähän ja oli luvattu puolen päivän tienoille jopa auringonpaistetta, niin lauta katolle ja sopivaa SUP-paikkaa etsimään.  Perniönjoki oli tavoitteena. Ensin mietimme aloituspaikaksi Perniön keskustaa, mutta matka sieltä saakka tuttuun nousupaikkaan tuntui liian pitkälle, kun oli joulupuuhiakin vielä päivälle tiedossa, joten suuntasimmekin Kiskonjoen haaraan eli kokka kohti Latokartanon koskea.  Veden ollessa nyt korkealla sateiden jälkeen Hästöntien silta, heti kosken jälkeen, oli oivallinen laskupaikka.

Virta olikin kova.  Lauta lähti vauhdikkaasti liikkeelle ja virta pyrki kääntämään laudan etenemään peräevä edellä.  Joten meloa piti rivakasti pitääkseen laudan suunnan oikeana. Stoppi tuli kuitenkin pian. Heti miten lähdön jälkeen oli pato.  Puunrunkoja ja oksia oli kertynyt uoman leveydeltä joen poikki, ja siihen jäin kiinni peräevästä.  Alkoi kova kamppailu, virta painoi eteenpäin, mutta irti piti päästä ensin.  Vedin ja riuhdoin puita ja oksia irti minkä käteeni sain,ja pyrin siirtämään lautaa niin, että evä osuisi kohtaan, jossa olisi enemmän vettä runkojen päällä.  Se oli haastavaa, koska virta painoi eteenpäin ja evää tiukasti kiinni runkoon.  Melaa apuna käyttäen ja käsillä oksista vetäen lopulta onnistuin siirtymään sivusuunnassa, ja pääsin yli ja eteenpäin.  Parempi niin, uintiretki tässä kelissä ja virrassa ei olisi ollut ykkösvaihtoehto.

Matka eteni taas vauhdikkaasti. Seuraavaksi saikin väistellä puunrunkoja ja -oksia, jotka kaartuivat joen päälle.  Paksusta rungosta, jos olisi otsaansa tällin saanut niin ei olisi naurattanut.  Melo/ohjaa, väistä, kumarru, polvilleen…aika vauhdikasta menoa. Taas aivan uudenlainen SUP-kokemus.

Jonkin ajan kuluttua tämä haara yhtyi Perniön keskustasta tulevaan haaraan ja sen jälkeen tulikin rauhallisempaa menoa.  Virta laantui ja joki leveni. Vettä oli nyt sateiden jälkeen reippaasti, jopa jossain määrin pelloille saakka. Aurinko paistoi ihanasti ja nyt, kun meno oli rauhallisempaa pystyi kaivamaan kamerankin esiin ja ottamaan kuvia.  Valo tuli kauniisti matalalta ja loi kauniita valo/varjonäkymiä suppaajan eteen, niitä oli kiva kuvata.

Vaatetus oli tähänkin säähän osuva, kun oli lisänä lokakuuhun verrattuna juuri hankitut 3mm neopreenikäsineet.  Ne olivat ihan välttämättömät, ilman niitä sormet olisivat tasan jäätyneet patotaistelussa kastumisessa ja sen jälkeen. Myssy ehkä olisi voinut olla pikkuisen lämpimämpi.

Oli ihana taas olla laudalla, olihan viime kerrasta melkein kaksi kuukautta. SUP-vuoteni on ollut oikein onnistunut, kohta vuosi vaihtuu, toivottavasti seuraava on ainakin yhtä hyvä.

Syksyinen SUP

Posted on by

Sää tänä lauantaina oli syksyinen, harmaa ja tuulinen.  Teki mieli kovasti suppaamaan ja piti uutta kameratelinettäkin kokeilla joten matka kävi jo tutulle veteenlaskupaikalle Perniön jokeen.  Tällä kertaa lähdin kuitenkin kohti merta.  Jo lähtiessä tiesin, että tuuli onpi enempi vastainen, niin tuumasin tilanteen mukaan joko jatkavani merelle, jopa Särkisaloon, saakka tai sitten kääntyväni aikaisemmin takaisin.

Lähtöpaikalla tuuli sivusta, mutta joki oli aivan tyyni.  Kun joki kääntyi kulkemaan etelään niin tuuli tuli ihan vastaiseksi ja oli työlästä päästä seisten etenemään ilmanvastuksen takia.  Ajatus pitkästä matkasta polvillaan ei innostanut, niinpä tänään retki jäi lyhyeksi.  Mutta oli mukava olla laudalla, ja kamerateline toimi todella hyvin.  Pysyi hyvin menossa mukana, eikä haitannut melomista ollenkaan, on se mies taitava värkkäämään!

Kuvia ei ole reitin varrelta, käsikameran akku oli päässyt loppumaan ja telineessä oli vain videokameroita. Mutta mies otti muutaman kuvan minusta ja viikinkilaivasta lähtöpaikalta. Sää oli vielä oikein sopiva suppaamiseen.  Lähtöpaikalla oli hieman kylmä, ja kun tekstasin miehelle kääntyväni takaisin, tuli kylmä, mutta liikkeessä ja meloessa oli juuri sopiva lämpö.

Latokartanon koski

Posted on by

No, kun Rouva Suppaa niin on kiva tehdä jotain muuta kuin vain nököttää joen varrella. Tällä kertaa kävin (jälleen kerran) kuvaamassa Latokartanon koskea. Se on hieno paikka. Jos vain osaisi saada sen hienouden tallelle kuviin. Okei – se on ollut paikallaan jo muutama sataa vuotta joten onhan tässä ollut aikaa.