Pitkästä aikaa suppaamassa Helsingissä. Ja tänään meno oli tavallistakin kosteampaa: alkoi satamaan samantien kun pääsimme laudoille. Mutta mitä siitä, vesiurheiluahan tämä on :). Tuulta oli jonkin verran, mutta Kalastajatorpalta lähdettäessä hyvä puoli on se, että Pikku Kuusisaaren takana on aina tyyntä, niin myös tänään ja kokonaisuudesaan sen ympärimeno oli tänään oikein miellyttävä kierros, joten teimme sen usempaan kertaan.
Sattumuksia matkan varrelta tältä päivältä: melkein törmäys kirkkoveneen kanssa ja yllättävä raekuuro. Ei meinannut uskoa, että rakeitahan ne on, mutta näkyivät veden pinnalla ja kopisivat takkiin, niin uskottava se on. Oli mukava supata, ei ollut kylmä ja laudallekin pärskyvä vesi tuntui jopa lämpimältä. Erilaisissa tuulissä ja säissä ehkä piileekin lajin yksi viehätys, kerrat ovat erilaisia, myös haastetasoltaan, mutta aina on ollut jälkikäteen hyvä fiilis ja voinut todeta “kannatti mennä”, myös tänään. Niin ja tahtoo taas, viimeistään sunnuntaina?
Hei, olipa kiva löytää blogisi! Lukulistalle menee 🙂
Kiitos! On mukava supata, ja myös kirjoittaa siitä :).