Tänään oli shoppailupäivä. Tajusin joku hetki sitten, että vaikka lämpötilat tästä pikkuhiljaa nousevat, järvi- ja merivedet ovat vielä pitkään kylmiä. Suppailussa ei sinäänsä olla vedessä, mutta on aina mahdollista, että sinne pulahtaa tahtomattaan, joten on syytä varautua siihen. Märkäpuku lienee syytä siis hankkia, jos aikoo toukokuussa (tai ennen juhannusta :)) supata.
Soitto Joelille: “Mitä pitäisi huomioida märkäpuvun hankinnassa?” Sain hyviä vinkkejä ja ohjeita (kiitos Joel!), joita en ehkä loppupeleissä kaikkia noudattanut (sorry Joel!), mutta puhelu oli hyvin tärkeä tässä hankintaprosessissa. Olen ihan untuvikko märkäpukuasioissa.
Lähdin siis kohti märkäpukukauppoja, ajatuksella hankkia pitkälahkeinen ja -hihainen märkäpuku, jonka saumat olisi liimattu, ja hinta alle 100€. Mahdoton yhtälökö?
- Kauppa 1: Naisille oma malli, kivoja sinisiä kukkakuvioita, hinta tavoitehinnassa, mutta ei liimatut saumat. Pukukoppiin…ote lahkeesta ja jalkaan, ei tämä nyt oikein nouse. Joel oli kyllä sanonut, että kuivana pitääkin olla ‘liiankin’ tiukka, mutta kai nyt polvikohta pitäisi polven kohtaan saada? Vähän tomerammin siis yrittämään, hikeä pukkaa, muttei se polvi paikkaansa yllä. Ehkä tämä ei vain ole sopiva malli tälläiselle
paksullelihaksikkaalle pohkeelle. - Kauppa 2: Ei, meillä ei ole märkäpukuja.
- Kauppa 3: Ei meillä ole märkäpukuja.
- Kauppa 4: Ei meillä ole märkäpukuja.
- Kauppa 5: Täältä löytyy kahta mallia: pitkähihainen ja hihaton malli. Pitkähihainen sellaiset 150€ ja hihaton 89€. Myyjä kehoitti kokeilemaan molempia, jotta saa tuntumaa molempiin. Pukukoppiin siis. Hihaton malli tuntuu heti omalle, pukemista helpottaa nilkoissa olevat vetoketjut. Tiukkaan kokovartaloasuun pukeutuminen saa olon tuntumaan ihan supersankarille: käsi ylös taivaalle ja pelastamaan maailma! Kokeilen myös pitkähihaista malli, onpa tukala, ahdistava ja kuuma.
Niin tuli hankittua hihaton pitkälahkeinen märkäpuku. Kun siihen liittää säähän sopivan takin, neopreenitossut ja pyöräilykäsineet niin eiköhän sitä voi toukokuussa supata.