AamuSUP saarten ympäri

Tänä aamuna olin aikaisin liikkeellä ajatuksella kiertää saarten ryväs Lauttasaaren selällä ja syödä eväät Varsasaaren uimarannalla. Suuntasin suunnitelman mukaisesti kohti Käärmeluotoja ja niiden takaa kaartaen kiersin Käärmesaaren ja lähdin kohti Varsasaarta. Vehkasaaresta pisti silmään erikoisen näköinen rakennelma. Korkeat jyrkät portaat molemmin puolin tasannetta, ettei tuosta vaan pääsisi läpi vettä pitkin. Olihan se aivan pakko mennä tutkimaan.

Lähemmäksi melottuani alkoi käydä selväksi silta se on ja vettä alla. Ei kyllä paljoa, melan lavan verran, mutta kyllä siitä hyvin pääsi. Hieno pikku kanaali! Itse asiassa läntinen Vehkasaari onkin Pikku-Vehka ja maankohoamisen vuoksi kasvaa kokoajan enemmän kiinni Vehkasaareen. Vehkasaaressa on sellaiset satakunta mökkiä vierivieressä, monta osui reitillenikin. Mutta olipa hauska löytö tämä kanaali!

Kanaalin jälkeen jatkoin sen enempiä ajattelematta oikealle, ja niinpä jouduin pois suunnitellulta reitiltä. Mutta ei se haitannut, suuntasin kokan kohti Tapiolaa. Tällä seudulla on helppo suunnistaa Länsiväylän ja eri kaupunginosien maamerkkien avulla, vesitornit ja korkeat kerrostalot sekä venesatamat on helppo nähdä ja niiden mukaan mennä. Arvoin hetken Westendin ja Karhusaaren uimarannan välillä uudeksi taukopaikaksi, päädyin Karhusaareen, se enemmän takaisin satamaan -reitin varrella.

Karhusaaren uimaranta onkin kiva hiekkapohjainen ranta. Minulla oli mukana vaatimattomat eväät, mutta hyvälle eväät aina maistuu vesiretkellä. Ja kiinnosti ne myös yhtä uteliasta varista. Kerroin sille kyllä heti alkuun, ettei ruokaa tipu, muuten kyllä voimme seuraa toisillemme pitää :).

Matkaa kertyi kymmenisen kilometriä ja aikaa kului tauon kanssa 2,5 tuntia. Oli kyllä kiva aamuretki. Hauskaa sekin, että voin tehdä samalla suunnitelma vielä toisenkin retken :). Ehkä silloin päädyn eväille Varsasaaren, tai sitten ihan jonnekin muualle :D.

Lopuksi vielä peuhasin sen verran rannan tuntumassa, että kokeilin uudelle laudalle nousua vedessä. Paksun melontaliivin kanssa on hankalaa hivuttautua laudan päälle ilman että se kallistuu. Hiljalleen eteenpäin vain ja kun on tarpeeksi keskellä niin sitten jalannosto laudalle onnistuu kyllä mukavasti. Tätä on hyvä välillä harjoitella.

Leave a Reply